Housing Company Share Purchase Deed Finland

A Housing Company Share Purchase Deed in Finland is a legally binding written contract transferring ownership of shares in a housing company (asunto-osakeyhtiö) that entitle the holder to possess a specific dwelling, under the Housing Transactions Act (asuntokauppalaki, 843/1994) and the Limited Liability Housing Companies Act (asunto-osakeyhtiölaki, 1599/2009). Unlike the sale of real estate, this transaction does not require a public purchase witness (kaupanvahvistaja). The transfer tax (varainsiirtovero) is 1.5 per cent of the debt-free price including the apartment's share of company debt. The buyer registers the acquisition in the Residential and Commercial Property Information System (huoneistotietojärjestelmä). Disputes are resolved by the District Court (käräjäoikeus), and a consumer buyer may seek a recommendation from the Consumer Disputes Board (kuluttajariitalautakunta).

Asunto-osakkeen kauppakirja Suomessa tarvitaan aina, kun asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistusoikeus siirretään vastiketta vastaan. Asunto-osakeyhtiömuoto on Suomen yleisin asumismuoto kerros- ja rivitaloissa, joten asunto-osakekauppa on huomattavasti tavallisempi kuin kiinteistön kauppa. Seuraavat tyypilliset tilanteet edellyttävät asuntokauppalain mukaista asunto-osakkeen kauppakirjaa.

Käytetyn osakehuoneiston kauppa yksityishenkilöiden välillä. Yleisin asunto-osakekauppa koskee käytettyä kerrostalo- tai rivitalohuoneistoa, jonka yksityishenkilö myy toiselle. Kun perhe ostaa kolmion esimerkiksi Helsingistä, Espoosta tai Vantaalta, kauppa koskee asunto-osakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan. Kauppaan sovelletaan asuntokauppalain 6 lukua käytetyn asunnon kaupasta.

Uuden asunnon kauppa rakennusliikkeeltä. Kun ostaja hankkii uuden asunnon suoraan rakennusliikkeeltä tai perustajaosakkaalta, kauppaan sovelletaan asuntokauppalain 4 lukua uuden asunnon kaupasta. Tällöin ostajalla on laajempi suoja, mukaan lukien rakennusvaiheen turvajärjestelyt, suorituskyvyttömyysvakuus ja vuositarkastus. Uuden asunnon kaupassa kauppakirja tehdään usein jo rakennusvaiheessa.

Ensiasunnon hankkiminen. Ensiasunnon ostaja hankkii usein osakehuoneiston nuoressa aikuisiässä. Vaikka ensiasunnon aiempi varainsiirtoverovapaus on poistettu, ensiasunnon ostoa tuetaan muilla tavoin, kuten ASP-järjestelmällä. Ensiasunnon ostajan on syytä tutustua huolellisesti isännöitsijäntodistukseen ja yhtiön talouteen ennen kauppaa.

Sijoitusasunnon ostaminen vuokraustarkoitukseen. Sijoittajat hankkivat osakehuoneistoja vuokraustarkoituksessa. Sijoitusasunnon kaupassa on otettava huomioon mahdollinen voimassa oleva vuokrasopimus, joka sitoo ostajaa, sekä huoneiston tuottoarvo ja yhtiön tuleva korjaustarve. Sijoittaja maksaa varainsiirtoveron 1,5 prosenttia velattomasta hinnasta.

Asunnon vaihtaminen suurempaan tai pienempään. Perheen kasvaessa tai elämäntilanteen muuttuessa asunto vaihdetaan suurempaan tai pienempään huoneistoon. Tällöin tehdään sekä vanhan asunnon myyntiä että uuden asunnon ostoa koskevat kauppakirjat. Aikataulujen yhteensovittaminen ja mahdollinen väliaikaisrahoitus on suunniteltava huolellisesti.

Perintönä tai lahjana saadun osakehuoneiston myynti. Kuolinpesä voi myydä perintönä saadun osakehuoneiston. Kuolinpesän puolesta kauppakirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat tai valtuutettu edustaja perintökaaren (40/1965) mukaisesti. Lahjana saadun huoneiston myyntiin voi liittyä luovutusvoiton verotusta koskevia erityiskysymyksiä, jotka on syytä selvittää Verohallinnosta.

Velkaosuuden vastattavaksi ottaminen kaupassa. Monessa asunto-osakeyhtiössä huoneistoon kohdistuu osuus yhtiölainasta. Ostaja voi joko maksaa velkaosuuden pois kaupan yhteydessä tai ottaa sen vastattavakseen, jolloin hän maksaa sitä jatkossa rahoitusvastikkeena. Velkaosuuden käsittely on sovittava kauppakirjassa selkeästi, ja se vaikuttaa sekä kauppahintaan että varainsiirtoveron perusteeseen.

Osakehuoneiston ostaminen pankkilainalla. Kun asunto-osakekauppa rahoitetaan pankkilainalla, pankki edellyttää tyypillisesti osakkeiden panttaamista lainan vakuudeksi. Osakkeiden panttaus ja kaupan toteutus sovitetaan yhteen rahoituksen järjestämiseksi. Huoneistotietojärjestelmään kirjattu omistus ja panttaus turvaavat pankin vakuusaseman.

Yrityksen omistaman osakehuoneiston kauppa. Yritys voi omistaa osakehuoneiston työsuhdeasuntona tai sijoituskohteena. Yrityksen ollessa osapuolena kauppakirjan allekirjoittaa nimenkirjoitusoikeutettu edustaja, jonka oikeus tarkistetaan kaupparekisteristä. Yrityskaupan yhteydessä osakehuoneisto voi siirtyä osana liiketoimintaa.

Kaupan valmistelu kiinteistönvälittäjän kautta. Useimmat asunto-osakekaupat valmistellaan kiinteistönvälittäjän avustuksella. Välittäjä hankkii isännöitsijäntodistuksen, yhtiöjärjestyksen ja yhtiön talousasiakirjat, laatii myyntiesitteen ja avustaa kauppakirjan laatimisessa. Kiinteistönvälitystä säätelee laki kiinteistönvälitysliikkeistä (1075/2000), ja toimeksiannosta laaditaan erillinen kiinteistönvälityksen toimeksiantosopimus.

Oikeudellisesti pätevä asunto-osakkeen kauppakirja Suomessa sisältää seuraavat osatekijät täyttääkseen asuntokauppalain (843/1994), asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) ja varainsiirtoverolain (931/1996) vaatimukset.

Osapuolten yksilöinti. Myyjän täydellinen nimi tai toiminimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN tai Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N sekä osoite. Myyjän on oltava osakkeiden omistaja osakeluettelon tai huoneistotietojärjestelmän mukaisesti, mikä on tarkistettava. Ostajan vastaavat tiedot. Useamman ostajan tapauksessa kunkin omistusosuus on eriteltävä, koska osuudet vaikuttavat omistukseen ja varainsiirtoveroon.

Kaupan kohteen yksilöinti. Asunto-osakeyhtiön täydellinen nimi ja Y-tunnus, myytävien osakkeiden numerot yhtiöjärjestyksen ja osakeluettelon mukaisesti, sekä osakkeiden tuottama hallintaoikeus huoneistoon: huoneiston tunnus, tyyppi, pinta-ala ja kerros. On olennaista yksilöidä, että kaupan kohteena ovat osakkeet, jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan, eikä huoneisto sinänsä. Osakkeiden tarkka yksilöinti ehkäisee riitoja kaupan kohteesta.

Velaton hinta ja velkaosuus. Velaton kauppahinta, joka sisältää sekä myyjälle maksettavan myyntihinnan että huoneistokohtaisen velkaosuuden. Velkaosuus eli huoneistoon kohdistuva osuus yhtiölainasta on ilmoitettava, samoin se, maksetaanko velkaosuus pois kaupan yhteydessä vai ottaako ostaja sen vastattavakseen rahoitusvastikkeena. Varainsiirtovero 1,5 prosenttia lasketaan velattomasta hinnasta velkaosuus mukaan lukien.

Yhtiövastike. Huoneistoon kohdistuva kuukausittainen yhtiövastike, eriteltynä hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 3 luvun mukaisesti. Yhtiövastikkeen suuruus ja vastikeperuste on syytä ilmoittaa, koska se vaikuttaa huoneiston käyttökustannuksiin ja ostajan päätöksentekoon. Tiedot tarkistetaan isännöitsijäntodistuksesta.

Maksuehdot ja maksuaikataulu. Kauppahinnan maksutapa ja -aikataulu, mukaan lukien mahdollinen käsiraha ja loppukauppahinnan eräpäivä. Omistusoikeus on usein sidottu koko kauppahinnan maksuun. Velkaosuuden käsittely, eli maksetaanko se pois vai siirtyykö se ostajalle, on eriteltävä. Maksuviivästyksen seuraamukset, kuten viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaisesti, on syytä määritellä.

Hallinnan luovutus ja omistusoikeuden siirtyminen. Hallinnan luovutuspäivä, eli päivä, jona ostaja saa huoneiston hallintaansa. Omistusoikeuden siirtymisen ajankohta, joka on usein sidottu kauppahinnan maksuun. Myyjä vastaa yhtiövastikkeista hallinnan luovutuspäivään saakka, minkä jälkeen ostaja vastaa niistä. Mahdolliset erääntyneet vastikkeet selvitetään isännöitsijäntodistuksesta.

Huoneiston kunto ja virhevastuu. Huoneiston kunnon kuvaus. Käytetyn asunnon kaupassa myyjä vastaa virheestä asuntokauppalain 6 luvun mukaisesti, mukaan lukien salaisesta virheestä; uuden asunnon kaupassa sovelletaan 4 luvun säännöksiä laajempine suojineen. Viittaus mahdolliseen kuntoarvioon tai kuntotarkastukseen on suositeltava. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviksi malleiksi kiinteistön kauppakirjan ja kiinteistönvälityksen toimeksiantosopimuksen.

Asiakirjojen luovutus. Myyjän velvollisuus luovuttaa ostajalle ajantasainen isännöitsijäntodistus, yhtiöjärjestys, yhtiön tilinpäätös ja talousarvio sekä tiedot päätetyistä ja suunnitelluista korjauksista asuntokauppalain 6 luvun 3 §:n mukaisesti. Nämä asiakirjat ovat keskeisiä ostajan tiedonsaannin kannalta ja niiden perusteella ostaja arvioi huoneiston ja yhtiön taloudellisen tilan.

Osakeluettelo ja saanto. Maininta siitä, että ostajan on ilmoitettava saannostaan ja kirjattava omistuksensa huoneistotietojärjestelmään tai osakeluetteloon huoneistotietojärjestelmästä annetun lain (1328/2018) mukaisesti. Myyjän vakuutus siitä, että osakkeet ovat vapaat panttauksista ja rasituksista lukuun ottamatta mainittua yhtiölainaosuutta ja mahdollista pankin panttioikeutta.

Varainsiirtovero ja allekirjoitus. Maininta ostajan velvollisuudesta suorittaa varainsiirtovero 1,5 prosenttia velattomasta hinnasta Verohallinnolle kahden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Kauppakirja laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena, ja molemmat osapuolet allekirjoittavat sen fyysisellä tai sähköisellä allekirjoituksella eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Asunto-osakkeen kauppa ei edellytä kaupanvahvistajaa. Monimutkaisissa kaupoissa suositellaan asianajajan tai kiinteistönvälittäjän käyttöä.

Asunto-osakkeen kauppakirjan laatiminen Suomessa oikein edellyttää useiden vaiheiden suorittamista tietyssä järjestyksessä isännöitsijäntodistuksen hankkimisesta varainsiirtoveron maksuun.

Vaihe 1 – Hanki isännöitsijäntodistus ja yhtiön asiakirjat. Ennen kauppakirjan laatimista on hankittava ajantasainen isännöitsijäntodistus, joka sisältää tiedot yhtiöstä, huoneistosta, yhtiövastikkeesta, velkaosuudesta sekä päätetyistä ja suunnitelluista korjauksista. Lisäksi tarvitaan yhtiöjärjestys, yhtiön tilinpäätös ja talousarvio. Näiden asiakirjojen perusteella ostaja arvioi huoneiston ja yhtiön taloudellisen tilan asuntokauppalain 6 luvun 3 §:n mukaisesti.

Vaihe 2 – Yksilöi osapuolet ja tarkista myyjän omistus. Myyjän ja ostajan täydellinen nimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN tai Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N sekä osoite on ilmoitettava. Tarkista osakeluettelosta tai huoneistotietojärjestelmästä, että myyjä on osakkeiden omistaja. Useamman ostajan tapauksessa erittele kunkin omistusosuus. Yrityksen ollessa osapuolena tarkista nimenkirjoitusoikeus kaupparekisteristä.

Vaihe 3 – Yksilöi kaupan kohde. Ilmoita asunto-osakeyhtiön täydellinen nimi ja Y-tunnus, myytävien osakkeiden numerot yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä osakkeiden tuottama hallintaoikeus huoneistoon: huoneiston tunnus, tyyppi, pinta-ala ja kerros. Korosta, että kaupan kohteena ovat osakkeet, jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan, eikä huoneisto sinänsä.

Vaihe 4 – Selvitä velaton hinta ja velkaosuus. Ilmoita velaton kokonaishinta, joka sisältää myyjälle maksettavan myyntihinnan ja huoneistokohtaisen velkaosuuden. Selvitä isännöitsijäntodistuksesta huoneistoon kohdistuva velkaosuus eli osuus yhtiölainasta. Sovi, maksetaanko velkaosuus pois kaupan yhteydessä vai ottaako ostaja sen vastattavakseen rahoitusvastikkeena. Tämä vaikuttaa sekä kauppahintaan että varainsiirtoveron perusteeseen.

Vaihe 5 – Ilmoita yhtiövastike. Merkitse huoneistoon kohdistuva kuukausittainen yhtiövastike eriteltynä hoito- ja rahoitusvastikkeeseen asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 3 luvun mukaisesti. Yhtiövastikkeen suuruus vaikuttaa huoneiston käyttökustannuksiin, ja se on tarkistettava isännöitsijäntodistuksesta. Ilmoita myös vastikeperuste, kuten huoneistoala.

Vaihe 6 – Määritä kauppahinta ja maksuaikataulu. Kuvaa kauppahinnan maksuaikataulu, mukaan lukien mahdollinen käsiraha kaupantekohetkellä ja loppukauppahinnan eräpäivä. Sovi velkaosuuden käsittelystä. Sovi viivästyskorosta korkolain (633/1982) mukaisesti. Jos omistusoikeus sidotaan kauppahinnan maksuun, kirjaa tämä kauppakirjaan.

Vaihe 7 – Määritä hallinnan luovutus ja omistusoikeuden siirtyminen. Ilmoita hallinnan luovutuspäivä, eli päivä, jona ostaja saa huoneiston hallintaansa. Määritä omistusoikeuden siirtymisen ajankohta, joka on usein sidottu kauppahinnan maksuun. Sovi, että myyjä vastaa yhtiövastikkeista hallinnan luovutuspäivään saakka ja että erääntyneet vastikkeet selvitetään isännöitsijäntodistuksesta.

Vaihe 8 – Kuvaa huoneiston kunto ja virhevastuu. Kuvaa huoneiston kunto ja viittaa mahdolliseen kuntoarvioon. Käytetyn asunnon kaupassa myyjä vastaa virheestä asuntokauppalain 6 luvun mukaisesti, mukaan lukien salaisesta virheestä. Uuden asunnon kaupassa sovelletaan 4 luvun säännöksiä laajempine suojineen. Ostajan kannattaa tutustua huoneistoon huolellisesti ennen kauppaa.

Vaihe 9 – Allekirjoita kauppakirja. Asunto-osakkeen kauppa ei edellytä kaupanvahvistajaa toisin kuin kiinteistön kauppa. Kauppakirja laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Molemmat osapuolet allekirjoittavat sen fyysisellä tai sähköisellä allekirjoituksella eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Allekirjoituksen päivä ja paikka ilmoitetaan muodossa PP.KK.VVVV.

Vaihe 10 – Maksa varainsiirtovero ja kirjaa omistus. Ostajan on suoritettava varainsiirtovero 1,5 prosenttia velattomasta hinnasta velkaosuus mukaan lukien Verohallinnolle kahden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta varainsiirtoverolain (931/1996) mukaisesti. Ostajan on ilmoitettava saannostaan ja kirjattava omistuksensa huoneistotietojärjestelmään huoneistotietojärjestelmästä annetun lain (1328/2018) mukaisesti. Monimutkaisissa kaupoissa suositellaan asianajajan tai kiinteistönvälittäjän konsultointia.

Asunto-osakkeen kauppa Suomessa on oikeudellisen sääntelyn kohteena, joka kattaa asuntokauppalain, asunto-osakeyhtiölain, verotuksen, omistuksen kirjaamisen ja prosessioikeuden.

Asuntokauppalain soveltamisala. Asuntokauppalaki (843/1994) säätelee asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa. Laki jakautuu uuden asunnon kauppaa koskevaan 4 lukuun ja käytetyn asunnon kauppaa koskevaan 6 lukuun. Uuden asunnon kaupassa, jossa myyjänä on rakennusliike tai perustajaosakas, ostajalla on laajempi suoja, mukaan lukien rakennusvaiheen turvajärjestelyt, suorituskyvyttömyysvakuus ja vuositarkastus asuntokauppalain 2 ja 4 luvun mukaisesti.

Muotovaatimukset ja kaupanvahvistus. Toisin kuin kiinteistön kauppa, asunto-osakkeen kauppa ei edellytä julkisen kaupanvahvistajan vahvistusta. Kauppa on pätevä osapuolten kirjallisella allekirjoituksella. Kauppakirjasta on käytävä ilmi kaupan osapuolet, kaupan kohteena olevat osakkeet, kauppahinta sekä muut olennaiset ehdot. Kirjallinen muoto on suositeltava ja käytännössä välttämätön ostajan oikeusturvan ja näytön kannalta.

Myyjän virhevastuu käytetyn asunnon kaupassa. Käytetyn asunnon kaupassa myyjä vastaa virheestä asuntokauppalain 6 luvun mukaisesti. Virhe on kyseessä, jos asunto ei vastaa sovittua, jos myyjä on antanut virheellistä tietoa tai jättänyt kertomatta olennaisesta seikasta, tai jos asunnossa on salainen virhe, joka poikkeaa olennaisesti siitä, mitä ostaja voi perustellusti edellyttää huomioon ottaen asunnon hinta, ikä ja muut seikat. Ostaja voi vaatia virheen oikaisua, hinnanalennusta, kaupan purkua tai vahingonkorvausta.

Ostajan tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus. Asuntokauppalain 6 luvun mukaan ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita asuntoa tarkastaessaan, jos hän on laiminlyönyt tarkastuksen. Virheestä on ilmoitettava myyjälle eli reklamoitava kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Reklamaation laiminlyönti johtaa oikeudenmenetykseen.

Isännöitsijäntodistus ja tiedonantovelvollisuus. Asuntokauppalain 6 luvun 3 §:n mukaan myyjän on annettava ostajalle ajantasainen isännöitsijäntodistus ja muut yhtiötä koskevat asiakirjat. Tiedonantovelvollisuus kattaa tiedot yhtiövastikkeesta, velkaosuudesta, päätetyistä ja suunnitelluista korjauksista sekä yhtiön taloudellisesta tilasta. Virheellisen tai puutteellisen tiedon antaminen voi perustaa myyjän virhevastuun.

Varainsiirtovero. Varainsiirtoverolain (931/1996) mukaan asunto-osakkeen kaupassa varainsiirtovero on 1,5 prosenttia velattomasta kauppahinnasta, johon lasketaan mukaan huoneistokohtainen velkaosuus. Veron suorittaa ostaja Verohallinnolle, ja se on maksettava ja ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Tämä eroaa kiinteistön kaupan kolmen prosentin verokannasta. Ensiasunnon ostajan aiempi verovapaus on poistettu.

Omistuksen kirjaaminen huoneistotietojärjestelmään. Huoneistotietojärjestelmästä annetun lain (1328/2018) mukaan asunto-osakkeiden omistus ja panttaus kirjataan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään. Ostajan on ilmoitettava saannostaan ja haettava omistuksensa kirjaamista. Järjestelmä on korvaamassa paperiset osakekirjat, ja kirjaaminen turvaa omistuksen ja mahdollistaa osakkeiden panttauksen sähköisesti.

Asunto-osakeyhtiölain mukaiset velvollisuudet. Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) säätelee osakkeenomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia, mukaan lukien yhtiövastikkeen maksamista, kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken sekä osakkeenomistajan muutostyöoikeutta. Ostajan on syytä tutustua yhtiöjärjestykseen, joka voi sisältää lunastuslausekkeen, jonka nojalla muilla osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa myytävät osakkeet.

Kuluttajansuoja uuden asunnon kaupassa. Kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja, kauppaan sovelletaan asuntokauppalain pakottavia kuluttajansuojasäännöksiä, joista ei voida poiketa ostajan vahingoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo elinkeinonharjoittajien menettelyä, ja kuluttaja-asemassa oleva ostaja voi pyytää kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen.

Riidanratkaisu. Asunto-osakkeen kaupasta aiheutuvat riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Tyypillisiä riitoja ovat huoneiston salaisia virheitä koskevat hinnanalennus- ja kaupanpurkuvaatimukset. Kuluttaja-asemassa oleva ostaja voi ennen oikeudenkäyntiä pyytää kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen. Käräjäoikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta valitusluvalla.

Asunto-osakkeen kauppaa tehtäessä Suomessa esiintyy toistuvia virheitä, jotka voivat johtaa veroseuraamuksiin, virhevastuuriitoihin tai taloudellisiin yllätyksiin. Seuraavat virheet on syytä välttää kaupan oikeudellisen kestävyyden varmistamiseksi asuntokauppalain mukaisesti.

Virhe 1 – Isännöitsijäntodistuksen ja yhtiön talouden tarkastamatta jättäminen. Yleinen ja kallis virhe on ostaa osakehuoneisto tutustumatta ajantasaiseen isännöitsijäntodistukseen ja yhtiön talouteen. Isännöitsijäntodistuksesta käyvät ilmi velkaosuus, yhtiövastike, päätetyt ja suunnitellut korjaukset sekä yhtiön taloudellinen tila. Tulevat suuret korjaukset, kuten putki- tai julkisivuremontti, voivat nostaa rahoitusvastiketta merkittävästi. Tarkastamaton yhtiön talous voi johtaa odottamattomiin kustannuksiin.

Virhe 2 – Velkaosuuden käsittelyn epäselvyys. Yleinen virhe on jättää selvittämättä huoneistoon kohdistuva velkaosuus eli osuus yhtiölainasta. Ostajan on tiedettävä, maksetaanko velkaosuus pois kaupan yhteydessä vai ottaako hän sen vastattavakseen rahoitusvastikkeena. Velkaosuus vaikuttaa sekä todelliseen kauppahintaan että varainsiirtoveron perusteeseen, koska vero lasketaan velattomasta hinnasta velkaosuus mukaan lukien.

Virhe 3 – Varainsiirtoveron virheellinen laskeminen tai maksamatta jättäminen. Varainsiirtovero on asunto-osakkeen kaupassa 1,5 prosenttia velattomasta hinnasta velkaosuus mukaan lukien, ei pelkästä myyntihinnasta. Veron laskeminen vain myyntihinnasta velkaosuuden sijaan johtaa liian pieneen veroon ja jälkiverotukseen. Vero on maksettava ja ilmoitettava Verohallinnolle kahden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta varainsiirtoverolain (931/1996) mukaisesti.

Virhe 4 – Lunastuslausekkeen huomiotta jättäminen. Yhtiöjärjestys voi sisältää lunastuslausekkeen, jonka nojalla muilla osakkeenomistajilla tai yhtiöllä on oikeus lunastaa myytävät osakkeet samalla hinnalla. Jos lunastuslauseketta ei oteta huomioon, kauppa voi peruuntua lunastuksen vuoksi. Yhtiöjärjestys on tarkistettava ennen kauppaa, ja lunastusmenettely on otettava huomioon aikataulussa.

Virhe 5 – Huoneiston kunnon tarkastamatta jättäminen. Ostaja, joka ei tutustu huoneiston kuntoon huolellisesti ennen kauppaa, ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita asuntokauppalain 6 luvun mukaisesti. Huoneiston tarkastaminen ja tarvittaessa kuntoarvion teettäminen täyttää ostajan tarkastusvelvollisuuden, mutta ei poista myyjän vastuuta salaisesta virheestä.

Virhe 6 – Reklamaation laiminlyönti virheen havaittaessa. Jos ostaja havaitsee huoneistossa virheen kaupan jälkeen, hänen on ilmoitettava siitä myyjälle eli reklamoitava kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta asuntokauppalain 6 luvun mukaisesti. Reklamaation laiminlyönti tai liiallinen viivyttely johtaa oikeudenmenetykseen, eikä ostaja voi enää vedota virheeseen. Reklamaatio on syytä tehdä kirjallisesti ja yksilöiden virhe.

Virhe 7 – Omistuksen kirjaamisen laiminlyönti huoneistotietojärjestelmään. Ostajan on ilmoitettava saannostaan ja kirjattava omistuksensa huoneistotietojärjestelmään huoneistotietojärjestelmästä annetun lain (1328/2018) mukaisesti. Kirjaamisen laiminlyönti vaikeuttaa osakkeiden panttausta ja jälleenmyyntiä sekä voi heikentää ostajan asemaa suhteessa kolmansiin. Kirjaaminen on tehtävä ajoissa varainsiirtoveron maksun yhteydessä.

Virhe 8 – Uuden ja käytetyn asunnon kaupan sekoittaminen. Yleinen virhe on soveltaa vääriä sääntöjä sekoittamalla uuden ja käytetyn asunnon kauppa. Uuden asunnon kaupassa rakennusliikkeeltä sovelletaan asuntokauppalain 4 lukua laajempine suojineen, mukaan lukien suorituskyvyttömyysvakuus ja vuositarkastus. Käytetyn asunnon kaupassa yksityishenkilöiden välillä sovelletaan 6 lukua. Väärän luvun soveltaminen voi johtaa virheelliseen käsitykseen ostajan oikeuksista ja myyjän vastuusta.