Patent Assignment Finland

Patentin siirtosopimus Suomessa on kirjallinen oikeudellinen asiakirja, jolla patentin nykyinen haltija (luovuttaja) siirtää kaiken oikeuden keksintöön toiselle osapuolelle (saajalle) patenttilain (550/1967) 44 §:n nojalla. Siirto on pysyvä ja peruuttamaton: saajasta tulee patentin uusi laillinen haltija kaikki oikeuksineen, mukaan lukien yksinoikeus estää kolmansia osapuolia hyödyntämästä keksintöä.

Suomalainen patenttisuoja perustuu patenttilakiin (550/1967), joka myöntää patentin hakijalle yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen Suomessa enintään 20 vuodeksi hakemuspäivästä (patenttilain 40 §). Vuosiuudistamismaksut (annuity fees) tulee maksaa PRH:lle vuosittain patentin voimassaolon ylläpitämiseksi. Patentti rekisteröidään PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) patenttijulkaisuihin ja on julkinen asiakirja kaikille saatavilla. Eurooppapatentin hakeminen EPO:n kautta mahdollistaa patentin saamisen useaan Euroopan valtioon yhdellä hakemuksella; Suomessa EPO-patentti saa vaikutuksen kansallisen vahvistusmenettelyn kautta patenttilain (550/1967) 71 §:n nojalla.

Patentin siirto eroaa patenttilisenssistä merkittävästi: siirrossa kaikki oikeudet siirtyvät pysyvästi uudelle omistajalle, kun taas lisenssisopimuksessa alkuperäinen haltija myöntää ainoastaan käyttöoikeuden sovituilla ehdoilla säilyttäen oman omistuksensa. Patentin osittainen siirto on myös mahdollinen: oikeudet tietyissä maissa tai tietyille käyttötarkoituksille voidaan siirtää erikseen ilman kokonaissiirtoa.

Työsuhdekeksinnöissä patenttioikeuden alkuperäinen jako on säännelty lailla oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967). Työnantajalla on oikeus ottaa keksintö kokonaan tai osittain haltuunsa tekemällä ilmoituksen kohtuullisessa ajassa keksintöilmoituksen saamisesta. Kohtuullinen korvaus keksijälle on pakollinen; sen suuruuden määrittää tarvittaessa Keksintösäätiö tai käräjäoikeus. Yliopistokeksinnöissä yliopistolaissa (558/2009) on omat erityissäännöksensä — yliopistolla on oikeus ottaa keksintö haltuunsa tietyin ehdoin, mutta keksijällä säilyy oikeus tieteelliseen julkaisemiseen.

Patentoitavuuden edellytykset Suomessa perustuvat patenttilain (550/1967) 1-2 §:iin: keksinnön on oltava uusi, edistettävä alan tasoa keksinnöllisesti ja oltava teollisesti käytettävissä. Keksintöä ei voida patentoida, jos se oli tunnettu ennen hakemuspäivää (prior art), ja tämä riski tulee selvittää due diligence -tarkastuksessa ennen siirtosopimuksen allekirjoittamista.

Kansainväliset patenttijärjestelyt. PCT-hakemus (Patent Cooperation Treaty, WIPO) mahdollistaa samanaikaisen suojan hakemisen yli 150 maassa yhdellä kansainvälisellä hakemuksella. Kansallinen vaihe kussakin maassa käynnistyy PCT-hakemuksen jälkeen; Suomessa kansallinen vaihe käsitellään PRH:ssa patenttilain (550/1967) mukaisesti. Jokainen kansallinen rekisteri (PRH, EPO, USPTO, JPO) vaatii erillisen muutosilmoituksen siirron kirjaamiseksi. Kansainvälisessä siirtosopimuksessa sovellettava laki ja oikeuspaikka tulee kirjata selkeästi.

Patentin siirtosopimuksen kauppahinta vaihtelee keksinnön tyypin, markkinapotentiaalin ja jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan. Vakiintunut arviointimenetelmä on royalty relief -lähestymistapa: lasketaan odotettu rojaltitulovirta ja diskontataan nykyarvoon OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisesti. VML 31 §:n (verotusmenettelylaki 1558/1995) markkinaehtoisuusperiaate koskee etuyhteysosapuolten välisiä patenttisiirtoja Suomessa, ja Verohallinto voi oikaista siirtohinnoittelua jälkikäteen.

Patentin siirtosopimuksen kolme päätyyppiä ovat täysluovutus (kaikki maat ja kaikki oikeudet siirtyvät), osittainen luovutus (tietyt maat tai tietyt käyttötarkoitukset) sekä siirto tietyllä ehdolla (esimerkiksi takaisinsiirto-optio, jos saaja ei kaupallistä keksintöä tietyn ajan kuluessa). Siirtosopimus eroaa myös hyödyllisyysmallioikeuden siirrosta: hyödyllisyysmalli (hyödyllisyysmallilaki 800/1991) suojaa teknisen keksinnön rekisteröinnin kautta enintään 10 vuodeksi ilman keksinnöllisyysvaatimusta, mutta se on heikompi suojamuoto kuin patentti.

Patentin siirtosopimus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa keksinnön patenttioikeus halutaan siirtää pysyvästi uudelle omistajalle. Keskeisiä käyttötilanteita ovat seuraavat.

Startup-yrityksen perustaminen ja kaupallistaminen. Keksijä tai tutkijaryhmä, joka on patentoinut keksinnön omissa nimissään ennen startup-yhtiön perustamista, siirtää patentin perustetulle osakeyhtiölle (Oy) patentin siirtosopimuksella. Tämä on edellytys sille, että yhtiö voi myöhemmin myydä patentin tai lisensoida sen sijoittajien, kaupallistamiskumppanien tai ostajien hyödyksi. Business Finland ja Suomen Teollisuussijoitus (Tesi) edellyttävät selkeää IP-omistusrakennetta ennen rahoituspäätöstä, ja patentti tulee olla yhtiön nimissä ennen rahoitusdirektiivin täyttymistä.

Yrityskauppa ja M&A. M&A-prosessissa ostajan asianajotoimistot (Hannes Snellman, Castrén ja Snellman, Krogerus) selvittävät yrityksen patenttisalkun kattavuuden, voimassaoloajat ja mahdolliset riidat Markkinaoikeudessa. Patentin siirtosopimus on osa laajempaa immateriaalioikeuksien siirtoasiakirjapakettia, johon kuuluvat myös tavaramerkit, tekijänoikeudet ja know-how. Ostajan due diligence -tarkastuksessa selvitetään myös keksijänpalkkioiden maksaminen lain oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967) mukaisesti.

Tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa. Aalto-yliopiston Aalto Ventures Program, Helsingin yliopiston Helsinki Innovation Services (HIS) ja VTT:n teknologiansiirtoyksikkö neuvottelevat patenttien siirtoja tai lisenssejä yrityspartnereille. Yliopistotutkimuksen kaupallistamisessa usein ensin lisensoidaan, sitten siirretään keksinnön oikeudet, kun kaupallinen arvo on osoitettu. Business Finlandin Co-Innovation -rahoitus edellyttää selkeää IP-sopimusta hankkeen osapuolten välillä, ja patenttioikeuden omistus on yksi due diligence -tarkastuksen pääkohteista.

Patenttisalkun myyminen patenttiholdingyhtöille. Suuryritykset (Nokia Technologies, Qualcomm) myyvät tarpeettomiksi käyneitä patentteja tai ostavat patenttiportfolioita kilpailua koskevissa strategisissa järjestelyissä. Patenttiholdingyhtöt (NPE, non-practicing entity) ostavat patentteja lisenssitulojen tai oikeudenkäyntien (patent assertion) kautta ansaitsemiseksi. Tällaiset portfoliokaupat voivat sisältää satoja patentteja kerralla, ja siirrot rekisteröidään PRH:ssa tai EPO:ssa.

Konsortioista ja yhteistutkimusprojekteista poistuminen. Useamman osapuolen yhteispatentissa (co-owned patent) yksi osapuoli voi haluta siirtää osuutensa muille. Patenttilain (550/1967) mukaan yhteispatentin osuuden siirtäminen on mahdollista ilman muiden osapuolten suostumusta, ellei toisin ole sovittu. Siirto muuttaa voimassaolevaa rekisterimerkintää PRH:ssa tai EPO:ssa.

Lääketeollisuuden patenttikaupat. Suomalaiset lääkeyritykset (Orion, Bayer Finland) ja bioteknologiayhtiöt kaupallistavat lääkekehityspatentit siirtosopimuksilla kansainvälisille kumppaneille. Lääkepatenteille on mahdollista hakea suoja-ajan pidennystä (SPC, Supplementary Protection Certificate) EU:n lisäsuoja-asetuksen (1768/92) nojalla enintään viideksi vuodeksi myyntiluvan viivästymisen kompensoimiseksi.

Patentin siirtosopimus Suomessa sisältää seuraavat elementit täytäntöönpanokelpoisuuden ja rekisteröintimuutoksen varmistamiseksi patenttilain (550/1967) ja oikeustoimilain (228/1929) mukaisesti.

Osapuolten yksilöinti. Täydellinen toiminimi, kotipaikka ja Y-tunnus tai henkilötunnus. Nimenkirjoitusoikeudellinen edustaja osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Tarkista, että luovuttajan tiedot vastaavat PRH:n patenttijulkaisuun merkittyjä tietoja.

Patentin yksilöinti. Keksinnön nimi täsmälleen sellaisena kuin se on patenttijulkaisussa. Patenttinumero (FI-alkuinen PRH:n patenteille, EP-alkuinen EPO-patenteille). Hakemuspäivä ja prioriteettipäivä (jos PCT tai konventioprioriteetti). Maat, joissa patentti on voimassa (kansallinen tai EPO:n vahvistusmaat). Voimassaoloaika: enintään 20 vuotta hakemuspäivästä patenttilain (550/1967) 40 §:n mukaan; tarkista jäljellä olevat vuosiuudistamismaksut.

Siirron laajuus. Kokonaissiirto kaikissa maissa tai osittainen siirto tietyissä maissa. Siirto kattaa hakemukset, jatkopatentit, laajennukset ja oikeuden hakea uusia patentteja samoille keksinnöille. Know-how'n siirtoa ja teknistä dokumentaatiota koskeva ehto: siirtyykö keksintöön liittyvä osaaminen (käyttöohjeet, prototyypit, testiraportit).

Korvaus ja maksuehdot. Kertamaksu euroissa (ALV 25,5 % lisättynä). Rojalti nettomyynnistä tai liikevaihdosta. Yhdistelmämalli (kertamaksu + rojalti). Etuyhteysosapuolten välisissä siirroissa markkinaehtoisuusperiaate VML 31 §:n nojalla; royalty relief tai income approach arviointimenetelmänä.

Rekisterimuutos PRH:ssa ja EPO:ssa. Sopimuksen jälkeen hakemus rekisterimuutoksesta PRH:lle tai EPO:n European Patent Register -rekisteriin. Siirto on voimassa kolmansiin nähden vasta rekisteröinnistä patenttilain (550/1967) 44 §:n 2 momentin nojalla. Vuosiuudistamismaksut siirtyvät saajan velvollisuudeksi rekisteröinnistä.

Luovuttajan vakuutukset. Patentti voimassa; vuosiuudistamismaksut ajantasalla. Ei vireillä olevaa mitätöintimenettelyä Markkinaoikeudessa tai EPO:n Opposition Divisionissa. Ei pakkolisenssivelvoitetta patenttilain (550/1967) 45 §:n nojalla. Ei pantattuna tai muutoin rasitettuna. Ei aiemmin siirretty kolmannelle osapuolelle.

Brändi- ja forms-legal.com -viittaus. Täydellinen patenttien siirtosopimuspohja, teknologiansiirtosopimus ja lisenssisopimus saatavilla maksutta osoitteesta forms-legal.com.

Sovellettava laki ja riitojenratkaisu. Suomen laki; Markkinaoikeus patenttiasioissa ensiasteena; KKO muutoksenhakuasteena. Turvaamistoimi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisesti loukkauksen lopettamiseksi.

Vakuutukset ja takuut. Luovuttajan vakuutukset: patentti on voimassa ja vuosiuudistamismaksut ajantasalla; ei vireillä olevaa mitätöintimenettelyä Markkinaoikeudessa tai EPO:n Opposition Divisionissa; ei pakkolisenssivelvoitetta patenttilain (550/1967) 45 §:n nojalla; patentti ei ole pantattuna tai muutoin rasitettuna; ei aiemmin siirretty kolmannelle osapuolelle. Virheellisistä vakuutuksista seuraa vahingonkorvausvastuu oikeustoimilain (228/1929) periaatteiden mukaan.

Know-how ja tekninen dokumentaatio. Sopimukseen tulee kirjata siirtyykö pelkät rekisteröidyt oikeudet vai myös tekninen dokumentaatio, prototyypit, testiraportit, käyttöohjeet ja keksintöön liittyvä osaaminen (know-how). Know-how on kaupallisesti arvokas tekninen tieto, joka täyttää liikesalaisuuslain (595/2018) edellytykset (salaisuus, kaupallinen arvo, kohtuulliset suojaustoimet). Teknisen dokumentaation täsmällinen luettelo tulee liittää sopimukseen liitteeksi.

Immateriaalioikeuksien omistuksen siirtyminen rekisteröinnistä. Patenttilain (550/1967) 44 §:n 2 momentin mukaan siirto tulee voimaan kolmansiin nähden vasta rekisterikirjauksesta PRH:ssa tai EPO:n European Patent Register -rekisterissä. Tämä tarkoittaa, että allekirjoitetun sopimuksen jälkeen saajalla ei ole täyttä suojaa kolmansia vastaan ennen kuin rekisterimuutos on tehty. Rekisterimuutoksen kustannukset (PRH:n käsittelymaksu, mahdolliset käännöskulut) kustantaa tyypillisesti saaja.

Brändi ja forms-legal.com. Täydellinen patentin siirtosopimuspohja, teknologiansiirtosopimus ja lisenssisopimus saatavilla maksutta osoitteesta forms-legal.com.

Siirtosopimuksen suhde hyödyllisyysmalliin. Hyödyllisyysmallilain (800/1991) mukainen hyödyllisyysmalli on patentin halpa vaihtoehto: se myönnetään ilman keksinnöllisyyden arviointia, on voimassa enintään 10 vuotta ja rekisteröidään PRH:ssa. Siirto tapahtuu samoin periaattein kuin patentissa. Hyödyllisyysmallilaki (800/1991) 5 §:n mukaan siirto tulee voimaan kolmansiin nähden vasta rekisteröinnistä. Useissa teknologiasiirroissa sekä patentti että hyödyllisyysmalli siirretään samalla sopimuksella; tällöin molemmat on yksilöitävä täsmällisesti.

Patentin siirtosopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden kautta.

Vaihe 1 — Tarkista patentin voimassaolo PRH:sta tai EPO:sta. PRH:n patenttitietokannassa (prh.fi): hae patenttinumerolla tai keksijän nimellä. Tarkista patenttinumero, keksinnön nimi, hakemuspäivä, myöntämispäivä, voimassaolo ja vuosiuudistamismaksujen ajantasaisuus. EPO:n patenttitietokannassa (epo.org, Espacenet): tarkista kansalliset voimassaoloajat kussakin maassa. Patenttiloukkausriskien osalta voit tarkistaa kolmansien osapuolten vaatimukset EPO:n European Patent Register -rekisteristä tai Markkinaoikeuden ratkaisuista.

Vaihe 2 — Yksilöi patentti täsmällisesti. Kopioi keksinnön nimi, patenttinumero (FI tai EP), hakemuspäivä ja voimassaoloaika suoraan PRH:n tai EPO:n rekisteristä. Jos siirrettäviä patentteja on useita (patenttisalkku), tee erillinen liite, jossa jokainen patentti on lueteltu numeroineen. PCT-hakemuksen osalta merkitään sekä kansainvälinen hakemuspäivä että kansalliset vahvistuspäivät.

Vaihe 3 — Selvitä siirron laajuus. Siirtykö patentti kaikissa maissa yhtä aikaa vai vain Suomessa tai tietyissä nimetyissä maissa. Sisältyykö siirtoon kaikki johdetut oikeudet (jatkopatentit, hyödyllisyysmallioikeus 800/1991, divisional applications). Sisältyykö siirtoon tekninen dokumentaatio, prototyypit, testiraportit ja know-how vai ainoastaan rekisteröidyt oikeudet.

Vaihe 4 — Sovi korvauksesta. Kertamaksu: yksinkertaisin malli patentin nykyarvon perusteella; arvioi patentin jäljellä oleva taloudellinen voimassaoloaika (korkeintaan 20 vuotta hakemuspäivästä). Rojalti: tyypillisesti 1-5 % nettomyynnistä patenttialalle riippuen; yhteys patentin merkitykseen tuotteen arvonmuodostuksessa. Muista ALV 25,5 % ja viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti. Etuyhteysosapuolten välisissä siirroissa konsultoi Verohallinnon siirtohinnoitteluohjetta (VML 31 §).

Vaihe 5 — Hae rekisterimuutos. PRH:lle: jätä hakemus patenttirekisterin muuttamisesta liittäen alkuperäinen siirtosopimus tai oikeaksi todistettu jäljennös. EUIPO/EPO: rekisteröinti erikseen European Patent Registeriin. Kustannukset: PRH:n käsittelymaksu tarkistetaan ajankohtaisesta hinnastosta prh.fi. Rekisterimuutos on voimassa kolmansiin osapuoliin nähden vasta merkinnästä.

Vaihe 6 — Allekirjoita oikeaoppisesti. Molempien osapuolten allekirjoitus; nimenkirjoitusoikeudellinen edustaja osakeyhtiölain (624/2006) mukaan. Ulkomailla allekirjoittavalle osapuolelle tarvittaessa apostille-todennus tai notaarivarmennus. Säilytä sopimus asianmukaisesti; patenttioikeus vanhenee ja voidaan menettää, joten alkuperäinen siirtosopimus on ainoa luotettava osoitus oikeutensa siirtymisestä.

Vaihe 7 — Selvitä keksijänpalkkioiden status ennen siirtoa. Varmista, että kaikki patentissa mainitut keksijät ovat saaneet lain oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967) mukaisen kohtuullisen korvauksen, jos keksintö on tehty työsuhteessa. Keksijänpalkkion suuruuden voi tarvittaessa vahvistaa Keksintösäätiö välimiesmenettelynä. Jos keksijänpalkkio on maksamatta tai riidanalainen, se tulee ratkaista ennen siirtosopimuksen allekirjoittamista tai sopimukseen lisätään nimenomainen vakuutus palkkioiden maksamisesta ja keksijöiden suostumus siirtoon.

Vaihe 8 — Harkitse escrow-järjestelyä teknisten asiakirjojen osalta. Merkittävissä patenttikaupoissa, joissa tekninen dokumentaatio on kriittistä (lääkepatentti, ohjelmistopatentti, teollisuuspatentti), saaja voi vaatia teknisen dokumentaation tallettamista escrow-agenteille (SCC tai Iron Mountain) ennen kauppahinnan maksamista. Escrow-järjestely varmistaa, että saaja saa käyttöoikeuden tekniseen dokumentaatioon myös luovuttajan maksukyvyttömyystilanteessa konkurssilain (120/2004) mukaisesti.

Patentin siirtosopimus Suomessa perustuu useaan lakisääteiseen vaatimukseen ja kansainväliseen sopimusjärjestelmään.

Patenttilaki (550/1967). Suomen patenttilaki myöntää patentinhaltijalle yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen enintään 20 vuodeksi hakemuspäivästä (40 §). Siirtoa säätelee 44 §: patentin voi siirtää kokonaan tai osittain; siirto tulee voimaan kolmansiin nähden rekisteröinnistä. Vuosiuudistamismaksut tulee maksaa vuosittain patentin voimassaolon ylläpitämiseksi. Pakkolisenssi (45 §) on mahdollinen, jos patentinhaltija ei hyödynnä keksintöä riittävästi yleisen edun vaatiessa. Mitätöintimenettely: Markkinaoikeus voi julistaa patentin mitättömäksi, jos keksintö ei täytä patenttisuojan edellytyksiä (uutuus, keksinnöllisyys, teollinen käytettävyys, 2 §).

Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967). Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteessa tehty keksintö haltuunsa kohtuullista korvausta (keksijänpalkkio) vastaan. Keksijänpalkkion suuruuden voi tarvittaessa vahvistaa Keksintösäätiö. Yliopistokeksinnöissä yliopistolaki (558/2009) antaa yliopistolle oikeuden ottaa keksinnöt haltuunsa, mutta keksijällä on oikeus julkaista tieteellinen artikkeli.

EPO:n eurooppapatenttiyleissopimus (EPC, 1973). EPO (Euroopan patenttivirasto, München) myöntää eurooppapatentin, joka saa vaikutuksen kussakin nimetyssä EPO-jäsenmaassa kansallisen vahvistusmenettelyn kautta. Suomessa vahvistus patenttilain (550/1967) 71 §:n nojalla. EPO:n Opposition Division voi peruuttaa eurooppapatentin 9 kuukauden kuluessa myöntämisestä esitetyn väitteen perusteella.

PCT-järjestelmä (WIPO). PCT (Patent Cooperation Treaty, 1970) mahdollistaa kansainvälisen patenttihakemuksen jättämisen WIPO:lle, joka välittää sen nimettyihin maisiin kansallista vaihetta varten. PCT-hakemuksen saanut hakemus tarjoaa 30 kuukauden ajanjakson ennen kansallista vaihetta, mikä antaa hakijalle aikaa arvioida kaupallistamismahdollisuuksia ennen merkittävien viranomaiskulujen maksua.

Kilpailu- ja siirtohinnoitteluoikeus. Patentin siirto etuyhteysosapuolten välillä on verotuksellisesti arkaluonteinen: Verohallinto voi oikaista siirtohinnoittelua VML 31 §:n nojalla. OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin perustuvaa royalty relief -menetelmää käytetään arviointiin. Kilpailulaki (948/2011): patentin siirto voi rajoittaa kilpailua, jos se on osa suurempaa kilpailunrajoitussopimusta.

Kilpailun suoja-aika ja pakkolisenssi. Patenttilain (550/1967) 45 §:n mukaan pakkolisenssin myöntäminen on mahdollista käräjäoikeuden (tai Markkinaoikeuden) päätöksellä kansanterveys- tai muissa poikkeustilanteissa. EU:n tasolla komissio on käyttänyt pakkolisenssejä esimerkiksi lääkepatenttien yhteydessä. Saaja ottaa siirtosopimuksessa vastuun pakkolisenssiriskeistä, jotka on arvioitava due diligence -prosessissa.

Suomen kilpailulaki (948/2011) ja patentin siirto. Patentin siirto voi tulla kilpailulain tai EU:n sulautuma-asetuksen (EY 139/2004) arvioinnin kohteeksi, jos se on osa suurempaa yrityskauppaa tai johtaa merkittävään markkinavoiman kasvuun. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tai Euroopan komissio voi tutkia kilpailuvaikutukset. Yksinoikeudellinen patenttilisenssi tai grant-back -lauseke voi tulla TTBER-ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle.

Verokohtelu. Patentin siirtoon liittyvä myyntivoitto on verotettavaa tuloa myyjälle. Luonnolliselle henkilölle tuloverolaki (1535/1992) mukaan luovutusvoitto (30 % tai 34 % progressiivisesti). Yhtiölle elinkeinoverolaki (360/1968) mukaan. Etuyhteysosapuolten välisissä siirroissa VML 31 §:n markkinaehtoisuusperiaate edellyttää dokumentoitua arviointia Verohallinnon siirtohinnoitteluohjeiden mukaisesti.

Patentin siirtosopimus Suomessa epäonnistuu yleisimmin seuraavien virheiden vuoksi.

Virhe 1 — Vuosiuudistamismaksut rästissä. Patentin siirtohetkellä ilmenee, että vuosiuudistamismaksut ovat maksamatta, jolloin patentti on jo rauennut. PRH voi palauttaa rauenneen patentin enintään 12 kuukauden kuluessa lisämaksulla, mutta tänä aikana oikeudet ovat epäselvät. Ratkaisu: tarkista vuosiuudistamismaksujen ajantasaisuus PRH:n patenttitietokannasta ennen siirtosopimuksen allekirjoittamista; varmista, että maksu on suoritettu kaikkiin tarpeellisiin maihin (PRH, EPO, USPTO jne.).

Virhe 2 — Keksijänpalkkio maksamatta. Patentin on alun perin kehittänyt yrityksen työntekijä, mutta keksijänpalkkio lain oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967) mukaisesti on maksamatta. Keksijä voi riitauttaa siirron tai vaatia korvausta jälkikäteen käräjäoikeudessa. Ratkaisu: varmista ennen siirtoa, että keksijänpalkkiot on asianmukaisesti maksettu tai siirtoasiakirjaan sisällytetään luovuttajan nimenomainen vakuutus siitä; säilytä palkkiota koskeva dokumentaatio.

Virhe 3 — PCT-hakemuksen kansallinen vaihe kesken. Luovuttaja siirtää patentin, jonka PCT-hakemuksen kansalliset vaiheet ovat vielä kesken useissa maissa. Saajan on maksettava kansalliset viranomaiskulut kaikissa halutuissa maissa tietyin aikarajoin. Ratkaisu: selvitä PCT-hakemuksen tilanne ja nimetyt maat ennen siirtoa; sopimukseen lauseke siitä, kummalle kuuluu kansallisen vaiheen kustannukset.

Virhe 4 — Know-how'n siirto unohdetaan. Keksinnöllä on taloudellinen arvo vain jos saajalla on myös keksintöön liittyvä osaaminen (know-how), käyttöohjeet, testiraportit, prototyypit ja tekninen dokumentaatio. Pelkkä patenttinumeron siirto ilman teknistä materiaalia voi tehdä patentista käytännössä arvottoman tai vaikeasti kaupallistettavan. Ratkaisu: liitä sopimukseen yksityiskohtainen luettelo kaikesta siirtyvästä teknisestä materiaalista.

Virhe 5 — Yhteispatentin muiden omistajien huomiointi. Jos patentti on kahden tai useamman osapuolen yhteispatentti, yhden omistajan osuuden siirto ei vaadi muiden suostumusta Suomen oikeuden mukaan, mutta sopimukseen tulee silti sisällyttää maininta yhteisomistajuudesta. Kansainvälisissä patenteissa yhteisomistuksen säännöt vaihtelevat maittain; Suomessa patenttilaki (550/1967) säätelee tätä, kun taas Yhdysvalloissa yhteisomistaja voi myöntää lisenssiä itsenäisesti. Siirtoasiakirjassa tulee mainita kaikki yhteisomistajat.

Virhe 6 — Siirtosopimuksen rekisteröinti viivästyy. Sopimus allekirjoitetaan, mutta rekisterimuutosta PRH:ssa tai EPO:ssa ei haeta nopeasti. Välillä luovuttaja saattaa vielä myydä saman patentin toiselle. Patenttilain (550/1967) 44 §:n 2 momentin mukaan siirto tulee voimaan kolmansiin nähden vasta rekisteröinnistä. Ratkaisu: hae rekisterimuutos viipymättä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen; saajan kannalta on suositeltavaa asettaa sopimukseen täsmällinen aikaraja rekisterimuutoksen hakemiselle, ja rekisteröintikustannukset kirjataan saajan velvollisuudeksi.