Restaurant Business Lease Finland

Ravintolan liikehuoneiston vuokrasopimus Suomessa on liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995, LHVL) mukainen kirjallinen sopimus, jolla ravintola- tai ravitsemistoimintaa varten tarkoitettu liikehuoneisto luovutetaan vuokralaisen käyttöön. Sopimus eroaa tavallisesta liiketilasopimuksesta merkittävästi, koska ravintolaliiketoiminta edellyttää lukuisia viranomaislupitia, erityisiä tilaominaisuuksia ja toimialakohtaisia velvoitteita. Sopimusosapuolet ovat vuokranantaja, usein kiinteistösijoittaja tai kauppakeskusoperaattori, sekä ravintolayritys tai ravitsemistoimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja.

Oikeudellinen perusta on monitasoinen. Liikehuoneiston vuokrauksesta annettu laki (482/1995) sääntelee sopimuksen pääsisällön: huoneiston kunnon (16 §), kunnossapitovastuun jaon (17 §), irtisanomisajat (22–25 §) ja vuokrasuhteen jatkamisoikeuden (28 §). Toisin kuin asuinhuoneistolaki (481/1995), liikehuoneistolaki on suurelta osin tahdonvaltainen, joten osapuolet voivat sopia monista asioista vapaasti. Alkoholilaki (1102/2017) edellyttää aluehallintoviraston (AVI) myöntämää anniskelulupaa; lupa myönnetään hakijalle eikä siirry automaattisesti kiinteistön mukana. Elintarvikelaki (297/2021) edellyttää elintarvikehuoneiston ilmoittamista tai hyväksymistä kunnan elintarvikevalvontaan.

Ravintolasopimuksen erityispiirteisiin kuuluu liikevaihtosidonnainen vuokraosa, joka on tavallinen kauppakeskuksissa kuten Kampissa, Itäkeskuksessa ja Citymarketissa. Liikevaihtosidonnainen malli jakaa taloudellisen riskin tasaisemmin; vuokranantaja hyötyy ravintolan menestyksestä, ja vuokralainen saa pienemmän kiinteän vuokran heikoimpina kuukausina. Laskentaperuste on tavallisesti ravintolan kuukausiliikevaihto; kiinteästä vuokraosuudesta sovitaan erikseen. Tilintarkastajaa voidaan käyttää liikevaihdon todentamiseen.

Ravintolakiinteistön arvo liiketoiminnalle on poikkeuksellinen: keittiövarustelu, rasvakaivot, ilmanvaihtojärjestelmä, palovesiputkisto ja sähköteho ovat keskeisiä investointeja, joiden siirtäminen on kallista. Tästä syystä ravintolasopimukset tehdään usein määräaikaisiksi 5–10 vuodeksi, jotta investointien kuoletusaika voidaan suunnitella. Pitkä sopimusaika on sekä vuokranantajan että vuokralaisen etu: vuokranantaja saa vakaan kassavirran ja vuokralainen ennustettavuuden.

Ravintolasopimus eroaa muista liikevuokrasuhteista usealla tavalla. Paloturvallisuusvaatimukset pelastuslain (379/2011) mukaan ovat tiukemmat kuin toimistotiloissa, koska ravintolassa on suuri asiakasvirta ja avotulen riski keittiössä. Jätehuolto jätelain (646/2011) mukaisesti, erityisesti biojätteen erilliskeräys ja rasvanerotuskaivon tyhjennys, on ravintolalle lakisääteinen velvollisuus. Aukioloaikavelvoite on kauppakeskuksissa usein sopimuksen ehto, joka vaikuttaa henkilöstömitoitukseen.

Vuokralaisen vastuut ovat laajat. Anniskelulupa on haettava aluehallintovirastolta (AVI) ennen anniskelutoiminnan aloittamista; lupahakemus edellyttää selvityksen hakijan luotettavuudesta, vakavaraisuudesta ja tilojen soveltuvuudesta. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää omavalvontasuunnitelman, henkilöstön hygieniapassit ja säännölliset tarkastukset. Tupakkalaki (549/2016) säätelee tupakointikieltoa ravintola-alueilla. GDPR:n mukainen henkilötietojen käsittely koskee varausjärjestelmiä ja kanta-asiakasohjelmia.

Ravintola-ala on suhdanneherkkä ja täynnä kilpailua. Koronasulkujen perusteella käräjäoikeuksissa käsiteltiin runsaasti tapauksia, joissa ravintolat vaativat vuokranmaksun keskeyttämistä tai alennettuun vuokraan oikeuttavia olosuhteenmuutosmääräyksiä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:n nojalla. Sopimukseen on syytä kirjata force majeure -lauseke ylivoimaisen esteen, kuten viranomaismääräysten, varalta.

Ravintolan liikehuoneiston vuokrasopimus on monimutkainen sopimus, jota laadittaessa kannattaa harkita asianajajan tai kiinteistöalan asiantuntijan käyttöä. Suomen Asianajajaliitto ylläpitää asianajajaluetteloa, josta voi hakea kiinteistö- tai ravintola-alan asiantuntijoita. Forms-legal.com tarjoaa tähän sopimukseen liittyvänä asiakirjana myös yleisen liiketilan vuokrasopimuksen (fi-vuokrasopimus-liiketila) ja myyntipistesopimusmallin kauppakeskukseen (fi-myyntipistesopimus-kauppakeskus).

Ravintolan liikehuoneiston vuokrasopimus Suomessa tarvitaan joka kerta, kun ravitsemistoimintaa harjoittava yritys tai yrittäjä ottaa liiketilaa vuokralle ravintolakäyttöön. Seuraavat tyypilliset tilanteet edellyttävät sopimuksen laadintaa.

Uuden ravintolan avaaminen. Uutta ravintolaa perustettaessa vuokrasopimus on yksi ensimmäisistä asiakirjoista, jonka yrittäjä tarvitsee anniskelulupahakemusta ja elintarvikehuoneistoilmoitusta varten. Aluehallintovirasto (AVI) tarkistaa, onko lupahakijalla hallintaoikeus tiloihin, joten vuokrasopimus liitetään aina lupahakemukseen. Kohderyhmänä ovat erityisesti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän ydinkeskustat sekä kauppakeskukset.

Kauppakeskusravintolan tai food court -paikan vuokraus. Suuret kauppakeskukset kuten Kamppi, Jumbo, Sello, Koskikeskus ja Iso Omena vuokraavat ravintolatilojaan yrityksille. Kauppakeskusten vuokrasopimuksissa on tyypillisesti erityisehtoja aukioloajoista, yhteismarkkinoinnista, ulkonäköstandardeista ja liikevaihtosidonnaisen vuokran laskemisesta. Sopimus on usein kauppakeskusoperaattorin vakiosopimuspohja, jonka ehtoja voi neuvotella.

Ravintolan omistajan vaihtuminen. Kun ravintolaliiketoiminta myydään uudelle yrittäjälle, vuokraoikeuden siirtäminen on olennainen osa liiketoimintakauppaa. Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) 39 §:n mukaan vuokralainen saa siirtää vuokraoikeuden liikkeen luovutuksen yhteydessä, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa siirtoa. Uudelle omistajalle solmitaan uusi vuokrasopimus tai laaditaan siirtosopimus.

Franchising-ravintolatoiminta. Ketjuravintolat, kuten McDonald's, Hesburger tai Subway, toimivat franchising-mallin mukaisesti. Franchising-sopimus (fi-franchisingsopimus) ja vuokrasopimus ovat erilliset, ja ketjun ohjeistukset voivat asettaa vaatimuksia ravintolatiloille. Franchising-antaja voi myös olla vuokrasuhteessa kiinteistön omistajaan ja alivuokrata tilat franchising-ottajalle.

Ravintolan laajentuminen tai siirtyminen suurempaan tilaan. Menestyneelle ravintolalle suuremman tilan löytäminen on kasvu- ja investointipäätös. Voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika on otettava huomioon: liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 22 §:n mukaan irtisanomisaika on vuokranantajalle kuusi ja vuokralaiselle kolme kuukautta, jollei muuta ole sovittu. Rinnakkainen toiminta vanhoissa ja uusissa tiloissa on usein vältettävä kustannussyistä.

Hotellin tai majoituskohteen ravintolapalvelut. Hotellikiinteistön yhteydessä toimiva ravintola voi olla erillinen yritys, joka vuokraa hotellin ravintolatilat. Tällöin vuokrasopimuksessa on sovittava myös hotellin asiakkaiden ravitsemuksesta, keittiön käyttöoikeudesta ja palveluiden integraatiosta. Majoituspalvelusopimus (fi-majoituspalvelusopimus) täydentää tätä järjestelyä.

Pop-up-ravintolat ja lyhytaikaiset ravintolakokeilut. Markkinoilla on yhä enemmän lyhytaikaisia ravintolaprojekteja, jotka toimivat muutamista kuukausista vuoteen. Näissä sopimuksessa on sovittava lyhyestä irtisanomisajasta, vastuusta laitteiden asennuksista ja poistosta sekä siitä, kuka kantaa viranomaislupien kustannukset lyhytaikaisessa toiminnassa.

Eteläsuomalainen matkailukeskus tai hiihtokeskus. Lapin ja rannikkoalueiden matkailukeskuksissa, kuten Levillä, Rukalla tai Tallinnaan liikennöivien laivojen ravintoloissa, on erityisiä sesonkivaatimuksia. Sopimuksessa on sovittava talvi- ja kesäsesongin erilaisista aukioloajoista ja henkilöstömitoituksesta.

Ravintolan liikehuoneiston vuokrasopimuksessa Suomessa on oltava seuraavat oikeudellisesti välttämättömät osatekijät liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995), alkoholilain (1102/2017) ja elintarvikelain (297/2021) vaatimusten täyttämiseksi.

Osapuolten yksilöinti ja nimenkirjoitusoikeus. Vuokranantajan ja vuokralaisen toiminimi, Y-tunnus YTJ:stä, rekisteröity osoite ja nimenkirjoitusoikeutetun edustajan nimi on kirjattava. Ravintola-alalla toimivat yritykset ovat tyypillisesti osakeyhtiöitä (Oy); nimenkirjoitusoikeus on tarkistettava kaupparekisteriotteesta Patentti- ja rekisterihallituksesta. Allekirjoituksen on oltava osakeyhtiölain (624/2006) mukainen.

Ravintolakiinteistön yksilöinti. Kiinteistön osoite, kerros, asiakastilat, keittiö- ja varastotilojen pinta-alat on eriteltävä. Maininta sovitusta käyttötarkoituksesta ravintola-, kahvila- tai take-away-toimintaan on keskeinen, koska käyttötarkoitus vaikuttaa tarvittaviin viranomaislupiin ja rakennusmääräyksiin. Keittiölaitteiden kuuluminen vuokraukseen on ilmoitettava, ja laitteet on listattava liitteessä.

Vuokra-aika ja irtisanominen. Ravintolasopimukset ovat usein pitkiä, 5–10 vuotta, investointisuojan vuoksi. Irtisanomisehdot liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 22 §:n mukaisesti: vuokranantajalle kuusi kuukautta ja vuokralaiselle kolme kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa. Vuokrasuhteen jatkamisoikeudesta kohtuuttoman irtisanomisen tilanteessa säädetään lain 28 §:ssä.

Vuokra ja liikevaihtosidonnainen vuokra. Kuukausivuokra ilmoitetaan arvonlisäverottomana; arvonlisäveron lisäämisestä sovitaan erikseen. Liikevaihtosidonnainen vuokraosa on kirjattava täsmällisesti: prosenttiosuus, laskentaperuste (ravintolan kuukausiliikevaihto tai vuosiliikevaihto), kynnysmäärä ja tilitysaikataulu. Liikevaihdon todentamiseksi on sovittava raportointivelvollisuudesta ja mahdollisuudesta tarkastaa kirjanpito.

Viranomaisluvat. Anniskelulupa alkoholilain (1102/2017) nojalta on hakijan kohtainen, ei kiinteistökohtainen. Elintarvikehuoneistoilmoitus tai -hyväksyntä elintarvikelain (297/2021) 13 §:n mukaisesti on tehtävä kunnan ympäristöterveysviranomaiselle. Sopimuksessa on sovittava, kumpi osapuoli vastaa lupien hankkimisesta ja millaisia tilamuutoksia luvan edellyttämät vaatimukset edellyttävät.

Aukiolovelvoite. Kauppakeskuksissa ja liikekiinteistöissä on usein sopimukseen kirjattu aukiolovelvoite. Velvoite on sidottava selkeästi tiettyihin päiviin ja kellonaikoihin; rikkomuksen seuraamukset, kuten sopimussakko, on sovittava. Aukiolovelvoite vaikuttaa henkilöstömitoitukseen ja työsuhteen ehtoihin.

Kunnossapito ja muutostyöt. Ravintolaan tyypillisesti tehtävät muutostyöt, kuten keittiön suunnittelu ja varustaminen, on sovittava etukäteen: tarvitaanko vuokranantajan lupa, onko mahdollisesta rakennusluvan hakemisesta vastuussa ja saako vuokralainen pitää tekemänsä investoinnit. Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 17 §:n mukaan kunnossapitovastuun jaosta sovitaan osapuolten kesken.

Paloturvallisuus ja jätehuolto. Vuokralainen vastaa paloturvallisuudesta pelastuslain (379/2011) mukaisesti, erityisesti asiakaspaikkoihin suhteutetusta poistumistiesuunnitelmasta ja alkusammutuskalustosta. Jätelain (646/2011) mukainen biojätteen erilliskeräys ja rasvanerotuskaivon tyhjennys ovat ravintolalle velvoittavia. Sopimuksessa on sovittava, kuka vastaa rasvanerotuskaivon huollosta.

Force majeure -lauseke. Ravintola-alalla viranomaismääräykset voivat sulkea ravintolat, kuten koronapandemian aikana tapahtui. Force majeure -lauseke, joka kattaa viranomaisten toimenpiteet ja ylivoimaiset esteet, jakaa riskin osapuolten välillä. Lauseke on sovittava kirjallisesti, koska laki ei automaattisesti oikeuta vuokranmaksun keskeyttämiseen ylivoimaisen esteen tilanteessa.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jossa ravintola sijaitsee oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti, tai osapuolten sopimassa välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaisesti. Forms-legal.com tarjoaa ravintolasopimukseen liittyen myös kauppalain mukaisen tavarantoimitussopimuksen (fi-tavarantoimitussopimus) ja cateringpalvelusopimuksen (fi-catering-sopimus).

Ravintolan liikehuoneiston vuokrasopimuksen täyttäminen edellyttää useita valmisteluvaiheita ennen allekirjoitusta.

Vaihe 1 – Valmistele osapuolten tiedot. Hae ajantasainen kaupparekisteriote molemmista yrityksistä Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH). Tarkista nimenkirjoitusoikeus ja se, onko yritys arvonlisäverovelvollinen YTJ-palvelusta. Ravintolayrityksen historian ja anniskelulupajärjestelyjen tarkistaminen voi olla Vuokranantajan edun mukaista ennen sopimuksen solmimista.

Vaihe 2 – Kuvaa ravintolakiinteistö yksityiskohtaisesti. Mittauta ravintolan tilat: asiakastilat, keittiö, varastot ja muut tilat erikseen neliömetreinä. Mainitse kerros, sijainti ja mahdolliset parvekkeet tai terassit. Listaa vuokraukseen mahdollisesti kuuluvat keittiölaitteet liitteeseen: liesitasot, uunit, kylmiöt, jäädyttimet, rasvakeittimet ja muut laitteet vuosihuoltohistorioineen.

Vaihe 3 – Sovi vuokra ja mahdollinen liikevaihtosidonnainen vuokra. Ilmoita kuukausivuokra selkeästi arvonlisäverottomana. Jos käytetään liikevaihtosidonnaista vuokraa, määritä prosentti, kynnysarvo ja laskentaperuste täsmällisesti. Sovi kirjanpidon raportoinnista: vuokralainen raportoi kuukausiliikevaihdon tilitysasiakirjoilla ja tilintarkastajan todistuksella tarvittaessa.

Vaihe 4 – Käsittele viranomaisluvat sopimuksessa. Anniskelulupa on hakijakohtainen; sopimuksessa on ilmoitettava, onko se jo olemassa vai vielä haettavana. Elintarvikehuoneistoilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Vuokranantaja voi olla halukas yhteistyöhön lupaprosessissa tarjoamalla asiakirjoja ravintolan sijainnista, kapasiteetista ja ilmanvaihdosta.

Vaihe 5 – Sovi aukiolovelvoitteesta. Jos kiinteistössä on aukiolovelvoite, kirjaa se täsmällisesti: viikonpäivät, kellonajat ja poikkeusmenettely. Sovi seuraamuksista, esimerkiksi sopimussakosta, aukiolovelvoitteen rikkomisesta. Aukiolovelvoite vaikuttaa työsopimuksiin ja henkilöstömitoitukseen.

Vaihe 6 – Sovi kunnossapidosta ja muutostöistä. Määritä vuokranantajan ja vuokralaisen kunnossapitovastuu liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 17 §:n mukaisesti. Sovi siitä, saako vuokralainen tehdä muutostöitä, kuka hankkii rakennusvalvonnan luvan ja kuka vastaa kuluista. Kirjaa ennallistamisvelvoite vuokrasuhteen päättyessä.

Vaihe 7 – Lisää force majeure -lauseke. Määritä ylivoimainen este: luonnonkatastrofin tai viranomaismääräyksen aiheuttama toiminnan estyminen. Sovi siitä, miten vuokranmaksu ja muut velvoitteet keskeytyvät tai muuttuvat ylivoimaisen esteen aikana. Koronapandemian kokemus osoitti, että tämä lauseke on elintärkeä ravintolasopimuksissa.

Vaihe 8 – Allekirjoita ja säilytä. Kaksi samansisältöistä kappaletta laaditaan ja allekirjoitetaan fyysisesti tai kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Sopimuspäivä muodossa PP.KK.VVVV. Säilytä sopimus koko vuokrakauden ajan ja vähintään kuusi vuotta päättymisen jälkeen kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti.

Ravintolan liikehuoneiston vuokrasopimukseen Suomessa sovellettava oikeudellinen kehys on laaja ja kattaa useita eri sektorilakeja.

Liikehuoneistolain pääsäännöstö. Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) muodostaa pääsäännöstön. Keskeisiä pykäliä ovat: 8 § (vakuus), 16 § (huoneiston kunto), 17 § (kunnossapitovastuu), 22–25 § (irtisanomisaika ja -menettely), 28 § (jatkamisoikeus kohtuuttoman irtisanomisen tilanteessa) ja 39 § (vuokraoikeuden siirto liikkeen luovutuksen yhteydessä). Laki on suurelta osin tahdonvaltainen, joten osapuolet voivat sopia monet asiat haluamallaan tavalla.

Alkoholi- ja anniskelulainsäädäntö. Alkoholilaki (1102/2017) sääntelee anniskelutoimintaa Suomessa. Anniskelulupa myönnetään aluehallintovirastolta hakijalle, ei kiinteistölle; lupa ei siirry automaattisesti uudelle vuokralaiselle tai yrittäjälle. Anniskeluluvassa määritellään anniskelualue, anniskeluajat ja luvanhaltijan vastuut. Luvanhaltijan on oltava luotettava, täysi-ikäinen ja kykenevä harjoittamaan anniskelutoimintaa. Sopimuksessa on otettava huomioon, että anniskelualueen muutos voi edellyttää luvan muutosta.

Elintarvikelainsäädäntö. Elintarvikelaki (297/2021) edellyttää, että elintarvikehuoneisto ilmoitetaan tai hyväksytään kunnan elintarvikevalvontaan ennen toiminnan aloittamista. Ravintolan on laadittava omavalvontasuunnitelma ja varmistettava henkilöstön hygieniapassit hygieniaosaamisvaatimuksista annetun lain (1276/2020) mukaisesti. Elintarvikevirasto (Ruokavirasto) ohjaa elintarvikevalvontaa valtakunnallisesti.

Paloturvallisuus. Pelastuslaki (379/2011) asettaa ravintolalle erityisiä vaatimuksia suuren asiakasmäärän ja avotulen riskin vuoksi. Pelastussuunnitelma on laadittava, poistumistiet on merkittävä ja alkusammutuskalusto on oltava asianmukainen. Pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan tarkastukset koskevat ravintolakiinteistöjä. Keittiön ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettava säännöllisesti paloriskin vähentämiseksi.

Tupakka- ja alkoholimainontakielto. Tupakkalaki (549/2016) kieltää tupakoinnin ravintoloissa sekä niiden eteen kuuluvilla terasseilla tietyissä tapauksissa. Alkoholilain (1102/2017) mukaan anniskelupaikka voi mainostaa alkoholia rajoitetusti; mainonta ei saa kohdistua alaikäisiin. Nämä rajoitukset on otettava huomioon ravintolan markkinointisuunnitelmassa.

Jätehuolto ja ympäristövelvoitteet. Jätelaki (646/2011) ja kunnan jätehuoltomääräykset velvoittavat ravintolat biojätteen erilliskeräykseen. Rasvanerotuskaivo on tyhjennettävä säännöllisesti tukkeutumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Ravintolan mahdollinen elintarviketuotanto voi edellyttää ympäristöluvan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan, jos tuotantomäärät ovat suuria.

Tietosuoja ja GDPR. Ravintolan asiakasrekisteri, varausjärjestelmä ja kanta-asiakasohjelmat edellyttävät GDPR:n (EU) 2016/679 noudattamista. Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo lain noudattamista Suomessa. Tietoturvaloukkauksista on ilmoitettava 72 tunnin kuluessa. Asiakkaiden suostumuksesta on huolehdittava markkinointiviesteissä.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti tai välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaisesti. Käräjäoikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta valitusluvalla.

Ravintolan vuokrasopimusta laadittaessa Suomessa esiintyy toistuvia virheitä, jotka voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin tai toiminnan keskeytymiseen.

Virhe 1 – Anniskelulupaan liittyvä väärinkäsitys. Yleisin virhe on olettaa, että anniskelulupa siirtyy kiinteistön mukana tai automaattisesti uudelle yrittäjälle. Alkoholilain (1102/2017) mukaan anniskelulupa on hakijakohtainen. Uuden yrittäjän on haettava oma lupa aluehallintovirastolta ennen anniskelutoiminnan aloittamista. Viivästyminen lupaprosessissa voi merkitä merkittäviä tulomenetyksiä, jos ravintola joutuu odottamaan lupaa ennen avaamista.

Virhe 2 – Liikevaihtosidonnaisen vuokran epätarkka määritelmä. Liikevaihtosidonnaisen vuokran laskentaperusta, kynnysarvo ja tilitysaikataulu jätetään usein epäselväksi. Tästä syntyy riitoja siitä, mitä liikevaihtoon lasketaan: kuuluuko take away -myynti, ravintolan sisäinen catering tai mahdolliset juomaravintolat kokonaisuuden piiriin. Sopimuksessa on määriteltävä täsmällinen laskentakaava ja raportointivelvollisuus.

Virhe 3 – Force majeure -lausekkeen puuttuminen. Koronapandemia osoitti, että ravintolat voivat joutua viranomaismääräyksellä sulkemaan tiloihinsa. Ilman force majeure -lauseketta vuokranmaksuvelvoite jatkuu, vaikka ravintola ei pysty toimimaan. Sopimuksessa on sovittava, miten ylivoimainen este vaikuttaa vuokranmaksuvelvoitteeseen.

Virhe 4 – Keittiölaitteiden epätäydellinen luettelo. Jos keittiölaitteet kuuluvat vuokraukseen, niiden tarkka lista liitteenä on välttämätön. Puuttuva tai epätarkka luettelo johtaa riitaan siitä, mitkä laitteet kuuluvat vuokraukseen ja kuka on vastuussa rikkoontuneen laitteen korjauksesta tai vaihtamisesta.

Virhe 5 – Aukiolovelvoitteen aliarviointi. Kauppakeskuksen aukiolovelvoite vaikuttaa henkilöstömitoitukseen ja kustannuksiin merkittävästi. Aukiolovelvoitteen rikkomisesta voi seurata sopimussakko. Uuden yrittäjän on tarkistettava aukiolovelvoite ennen sopimuksen allekirjoittamista ja arvioitava, onko se liiketaloudellisesti kannattava.

Virhe 6 – Ennallistamisvelvoitteen sivuuttaminen. Ravintolaan tehdyt muutostyöt, kuten keittiön laajennukset, tehostettut ilmanvaihtojärjestelmät tai sisustuksen muutokset, voivat olla kallista poistaa ja ennallistaa. Sopimuksessa on sovittava selkeästi, saako vuokralainen pitää tekemänsä investoinnit vai onko huoneisto palautettava alkuperäiseen kuntoon, ja kenen kustannuksella.

Virhe 7 – Vastuun siirtyminen viranomaislupaprosessissa. Jos lupa edellyttää tiloihin muutoksia, kuten esteettömyysparannuksia tai paloturvallisuusinvestointeja, sopimuksessa on sovittava, kumpi osapuoli vastaa muutosten kustannuksista. Jättäminen sopimatta voi johtaa kalliisiin riitoihin tilojen soveltuvuudesta luvan saamisen jälkeen.