Debt Collection Agency Mandate Finland

Perintätoimeksiantosopimus Suomessa on oikeudellisesti sitova sopimus, jonka velkoja solmii perintätoimiston kanssa valtuuttaakseen perintätoimiston perimään erääntyneet saatavansa velallisilta. Sopimus määrittelee toimeksiannon laajuuden, velallisten luonteen, perintäpalkkiot ja tietosuojajärjestelyt. Perintätoiminto voi kattaa vapaaehtoisen kirjeperinnän, puhelinperinnän, maksusuunnitelmien solmimisen sekä tarvittaessa oikeudellisen perinnän käräjäoikeudessa ja ulosottolaitoksessa.

Suomessa perintätoimistot toimivat perintälain (513/1999) ja aluehallintovirasto AVI -rekisteröinnin puitteissa. Laki saatavien perinnästä 513/1999 asettaa tiukat rajoitukset perintätoiminnalle: kiellettyä on aiheeton uhkailu, harhaanjohtavat tiedot, kohtuuttomat kulut ja velallisen yksityisyyden loukkaaminen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV valvoo kuluttajaperintää ja antaa yksityiskohtaisia valvontaohjeita.

Perintämenettely etenee Suomessa kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi lähetetään maksumuistutus ennen varsinaista perintää, ja kuluttajasaatavissa maksumuistutuskulut ovat enintään 14 euroa perintälain (513/1999) 10 §:n mukaisesti. Toiseksi seuraa vapaaehtoinen perintä, jossa perintätoimisto lähettää maksuvaatimuksen, käy neuvotteluja velallisen kanssa ja tekee tarvittaessa maksusuunnitelman. Kulut ovat summaporrasteisia: alle 100 euron saatavasta enintään 14 euroa, 100–1 000 euron saatavasta enintään 30 euroa ja yli 1 000 euron saatavasta enintään 50 euroa kuluttajasaatavissa. Kolmanneksi käynnistyy oikeudellinen perintä, jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta. Haaste haetaan käräjäoikeudessa, yksinkertaiset saatavat käsitellään summaarisessa menettelyssä, ja tuomion jälkeen ulosottoviranomainen voi panna saatavan täytäntöön.

Perintätoimiston AVI-rekisteröinti on pakollinen edellytys perintäliiketoiminnalle Suomessa. Rekisteröintivelvollisuus koskee yrityksiä, jotka perivät saatavia toisen lukuun ammattimaisesti. Rekisteri on julkinen ja tarkistettavissa avi.fi-sivustolta. Rekisteröimättömän perintätoimiston käyttäminen on lain vastaista ja voi johtaa solmitun toimeksiantosopimuksen mitättömyyteen.

Perintätoimeksiantosopimuksen merkitys on kasvanut, kun digitaalinen talous on lisännyt etäkaupankäyntiä ja verkkolaskutusta. Yrityksellä, jolla on asiakkaita eri puolilla Suomea tai ulkomailla, on käytännössä mahdotonta hoitaa perintää itse tehokkaasti ilman erikoistuneen perintätoimiston apua. Lisäksi perintälainsäädännön tulkinta on monimutkaistunut GDPR:n myötä, ja perintätoimistojen pitää tasapainottaa tehokas perintä ja velallisen suojan vaatimukset.

Kuluttajaperintä on erityisen tiukasti säänneltyä Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV julkaisee säännöllisesti perintäohjeita ja on antanut useita päätöksiä lainvastaisesta perinnästä. Yleisimmät KKV:n huomautukset koskevat liiallisia perintäkuluja, liian lyhyttä maksuaikaa maksuvaatimuksessa, harhaanjohtavia tietoja velan oikeellisuudesta ja painostavan kielen käyttöä kirjeissä.

Perintätoimistojen liiketoimintamalleja on useita Suomessa. Provisiopohjainen malli on yleisin: perintätoimisto ottaa tehtäväksi saatavien perinnän ilman etukäteismaksua ja veloittaa vain prosenttiosuuden peritystä summasta. Kuukausimaksupohjainen malli sopii yrityksille, joilla on jatkuva saatavavirta: kiinteä kuukausimaksu kattaa tietyn määrän toimeksiantoja. Yhdistelmämalli käyttää molempia elementtejä.

Perintätoimeksiantosopimus Suomessa on tarpeen aina, kun yritys haluaa ulkoistaa erääntyneiden saatavien perinnän ammattimaiselle perintätoimistolle.

Pk-yritykset ilman omaa perintäresurssia ovat tyypillisin kohderyhmä. Pienellä tai keskisuurella yrityksellä ei ole kapasiteettia hoitaa maksuviivästyksiä itse. Perintätoimiston käyttäminen on kustannustehokkaampaa kuin oman perintätoiminnon perustaminen, ja perintätoimisto tuntee lainsäädännön yksityiskohdat kuten kuluttajaperintää koskevat KKV-ohjeet.

Suuret myyntivolyymit ja massaperintä vaativat tehokasta kumppania. Yritys, jolla on satoja tai tuhansia erääntyneitä laskuja esimerkiksi teleoperaattorina, vuokranantajana tai vakuutusyhtiönä, tarvitsee perintätoimiston API-integraation taloushallintaohjelmistoon. Automaattinen toimeksiantojen lähettäminen, tilanneseuranta ja tilitysten vastaanottaminen säästävät merkittävästi hallinnollista työtä.

Kuluttajaperintä erityisvaatimuksineen edellyttää asiantuntemusta. Kuluttajasaatavien perintä on tiukemmin säänneltyä kuin B2B-perintä. Maksuajat, kulujen enimmäismäärät ja perintäkirjeiden muotovaatimukset ovat yksityiskohtaisesti säädeltyjä, ja toimeksiantosopimus selkeyttää, kuka vastaa mistäkin vaiheesta.

Kansainvälinen perintä on oma erikoistilanteensa. Suomalainen yritys, jolla on saatavia ulkomaiselta velalliselta, tarvitsee kansainväliseen perintään erikoistuneen perintätoimiston. EU:n maksamismääräysasetuksen (EY 1896/2006) mukainen eurooppalainen perintämenettely helpottaa riidattomien saatavien perintää, mutta vaatii oikeudellista osaamista.

Franchising-ketjut ja isännöintiyhtiöt tarvitsevat perintätoimistoa hallinnoimaan suuria sopimuskohtaisia saatavamassoja. Isännöintiyhtiö, joka hallinnoi satoja taloyhtiöitä ja hoitaa vuokralaisten maksujen valvonnan, hyötyy perintätoimiston API-integraatiosta taloushallintajärjestelmäänsä. Tällaisessa sopimuksessa toimeksiantojen automaattinen lähettäminen, tilanteen reaaliaikainen seuranta ja tilitysten vastaanottaminen ovat kriittisiä toiminnallisuuksia.

Vuokrasaatavat ovat toistuva perintätoimistojen asiakkuusalue. Vuokranantaja, jolla on useita vuokralaisia, hyötyy perintätoimiston massaperintäpalvelusta vuokrasaatavien hallinnassa. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki (481/1995) antaa vuokranantajalle mahdollisuuden irtisanoa vuokrasopimus toistuvien maksurikkomusten perusteella, mutta irtisanomista ennen on tehtävä kirjallinen varoitus. Perintätoimisto voi hoitaa sekä maksukehotukset että irtisanomisvaroitukset.

Sähköisen kaupankäynnin saatavat ovat erityistapaus perintätoimeksiannoissa. Verkkokaupassa asiakas voi tilata, vastaanottaa tavaran ja kiistää maksun jälkikäteen. Tällaiset tilanteet vaativat saatavan dokumentaation, joka sisältää tilauksen vahvistuksen, lähetystiedon ja vastaanottokuittauksen. Perintätoimiston on tunnettava verkkokaupan erityispiirteet näiden saatavien tehokkaaseen perintään.

Terveydenhuollon saatavat ovat erityinen perintätapaus. Potilas, jolle on annettu hoitoa, voi kiistää maksun tai olla maksamatta. Terveydenhuollon perintää säätelee potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (785/1992), joka asettaa eettisiä rajoituksia potilaaseen kohdistuvalle perintätoiminnalle. Perintätoimiston on tunnettava nämä erityissäännökset.

Perintätoimeksiantosopimus Suomessa sisältää perintälain (513/1999), kuluttajansuojalain (38/1978) ja vanhentumislain (728/2003) vaatimukset täyttääkseen seuraavat pääelementit.

Perintätoimiston AVI-rekisteröinti on ensisijainen tarkistettava asia. Perintätoimistolla on oltava aluehallintovirasto AVI:n rekisteröinti perintälain (513/1999) 3 §:n mukaisesti. Rekisterinumero kirjataan sopimukseen, ja rekisterin tarkistaminen avi.fi-sivustolta ennen allekirjoitusta on välttämätöntä.

Toimeksiannon laajuus määrittelee, mitä perintätoimisto voi tehdä. Vapaaehtoinen perintä kattaa maksumuistutukset, maksuvaatimukset ja maksusuunnitelman neuvottelun. Oikeudellinen perintä käräjäoikeudessa ja ulosotossa vaatii erillisen kirjallisen valtuutuksen toimeksiantajalta. Toimeksiantorajat kuten eräpäiväkynnys, vähimmäissumma ja saatavatyyppi rajataan sopimuksessa selkeästi.

Perintäpalkkioiden rakenne on kirjattava läpinäkyvästi. Provisio peritystä summasta on tyypillisesti 10–20 prosenttia kuluttajasaatavista ja 8–15 prosenttia B2B-saatavista. Kiinteä käsittelymaksu per toimeksianto on vaihtoehto. Oikeudellisen perinnän kulut tuomioistuinmaksuineen ja asianajajapalkkioineen ovat erillisiä. Velalliselta perittävät kulut noudattavat perintälain (513/1999) 10 §:n enimmäismääriä.

Tietosuoja ja GDPR-velvollisuudet on hoidettava asianmukaisesti. Velallisten henkilötietojen käsittely GDPR:n (2016/679) ja tietosuojalain (1050/2018) mukaisesti edellyttää, että toimeksiantaja on rekisterinpitäjä ja perintätoimisto on henkilötietojen käsittelijä. GDPR:n 28 artiklan mukainen tietosuojasopimus DPA on liitettävä pääsopimukseen.

Luottotietojen käyttö edellyttää luottotietolain (527/2007) mukaisen oikeuden. Maksuhäiriömerkinnän tekeminen Suomen Asiakastieto Oy:n tai Bisnode Finland Oy:n rekisteriin edellyttää toimeksiantajan nimenomaista kirjallista valtuutusta ja luottotietolain (527/2007) 33–39 §:n vaatimusten täyttymistä.

Vanhentumisseuranta on perintätoimiston keskeinen vastuu. Vanhentumislaki (728/2003): yksityishenkilöiden saatavat vanhenevat 3 vuodessa, tuomioistuin pidentää ajan 5 vuodella. Vanhentuneen saatavan periminen on kiellettyä ja johtaa KKV:n seuraamusmaksuun. forms-legal.com -mallissa on vanhentumisaikojen tarkistuslista.

Maksusuunnitelma on tärkeä osa perintätoimiston palveluvalikoimaa. Velallinen, jolla on maksuhalukkuus mutta tilapäiset vaikeudet, voi sopia perintätoimiston kanssa erämaksusuunnitelman, joka jakaa velan useammalle kuukaudelle. Toimeksiantajalle maksusuunnitelma tarkoittaa hitaampaa mutta varmempaa kassavirtaa sekä pienempää riskiä oikeudellisesta perinnästä aiheutuvista kustannuksista. Sopimuksessa on kirjattava, millä ehdoilla perintätoimisto voi myöntää maksusuunnitelman ilman toimeksiantajan etukäteissuostumusta.

Perintätoimiston raportointi toimeksiantajalle on tärkeä sopimuskohta. Toimeksiantaja tarvitsee säännöllisen tilanneraportin avoimista saatavista, edistyneistä ja suljetuista toimeksiannoista sekä tilitetyistä varoista. Raportin formaatti ja toimitusaikataulu on kirjattava sopimukseen selkeästi.

Vakuudellinen perintä on erityistilanne, joka vaatii perintätoimiston erityisosaamista. Jos saatavalla on pantti tai muu vakuus, vakuuden realisointi edellyttää erillisiä oikeudellisia toimenpiteitä. Kiinteistön tai asunto-osakkeen pantinhaltijana toimiva velkoja tarvitsee avustajan, joka tuntee maakaaren (540/1995) ja asuntokauppalain (843/1994) mukaisen vakuudenrealisoinnin menettelyn.

Saatavien arvostus ja alennettu ostohinta on vaihtoehto tavanomaiselle perintätoimeksiannolle. Osa perintätoimistoista ostaa erääntyneitä saatavia alennettuna suoraan velkojan taseesta. Tällöin velkoja saa välittömästi esimerkiksi 30–60 prosenttia saatavan nimellisarvosta ja luopuu siitä kokonaan. Perintätoimisto ottaa kantaakseen koko luottoriskin ja perinnän. Tämä malli sopii erityisesti, kun yritys haluaa siivota tasettaan nopeasti.

Perintätoimiston digitaalinen asiakasportaali on nykyaikainen palveluelementti. Hyvä perintätoimisto tarjoaa toimeksiantajalle reaaliaikaisen verkkopalvelun, jossa voidaan seurata avoimia toimeksiantoja, lähettää uusia saatavia, hyväksyä maksusuunnitelmia ja tarkistaa tilitysraportteja. Digitaalinen portaali vähentää merkittävästi hallinnollista työtä ja parantaa tiedon läpinäkyvyyttä.

Satunnainen saatavalähetys eroaa jatkuvasta sopimuksesta. Pienyritys, jolla on vain muutama erääntynyt saatava vuodessa, voi käyttää perintätoimistoa ilman jatkuvaa sopimusta: satunnaiselle toimeksiannolle on olemassa kertakäyttöinen toimeksiantopalvelu. Jatkuva sopimus on kannattavampi vasta, kun toimeksiantoja tulee säännöllisesti. Tämä valinta on tehtävä ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Perintätoimeksiantosopimus Suomessa laaditaan seuraavilla käytännön vaiheilla.

Vaihe 1 – Tarkista AVI-rekisteröinti. Aluehallintovirasto AVI ylläpitää julkista rekisteriä perintälupien haltijoista kohdassa Rekisterit sivustolla avi.fi. Rekisteröimättömän perintätoimiston käyttäminen on laitonta. Tarkista myös perintätoimiston referenssit ja KKV:n julkaisut mahdollisista valvontatoimenpiteistä.

Vaihe 2 – Määritä toimeksiannon laajuus tarkasti. Kirjaa sopimukseen: mitkä saatavat otetaan perintään, eräpäivärajat ja vähimmäissumma. Vaadi erillinen kirjallinen hyväksyntä oikeudelliselle perinnälle joka tapauksessa, jottei perintätoimisto käynnistä oikeudellisia toimia ilman tilaajan suostumusta.

Vaihe 3 – Sovi perintäpalkkiot läpinäkyvästi. Pyydä kirjallinen hinnasto, jossa on eritelty provisio-osuus kuluttaja- ja B2B-saatavista erikseen. Varmista, että kulurakenne noudattaa perintälain (513/1999) 10 §:n enimmäismääriä, jotta et joudu vastuuseen ylimääräisistä kuluista.

Vaihe 4 – Sovi tietosuojajärjestelyistä. Liitä sopimukseen GDPR:n 28 artiklan mukainen tietosuojasopimus DPA. Varmista, että perintätoimisto käsittelee velallisten henkilötietoja vain perinnän tarkoitukseen eikä luovuta tietoja kolmansille.

Vaihe 5 – Sovi toimeksiantojen toimitustapa. API-integraatio mahdollistaa automaattisen laskujen lähettämisen suoraan taloushallintaohjelmistosta. Tarkista yhteensopivuus oman järjestelmäsi kanssa.

Vaihe 6 – Allekirjoita ja arkistoi. Molemmat osapuolet allekirjoittavat, sähköinen allekirjoitus on pätevä. Säilytä sopimusta vähintään 6 vuotta kirjanpitolain (1336/1997) 10 §:n mukaisen velvollisuuden täyttämiseksi.

Perintätoimiston referenssit ja toimialaosaaminen on selvitettävä ennen sopimuksen solmimista. Perintätoimistot erikoistuvat eri toimialoihin: terveydenhuollon saatavat, vuokrasaatavat, teleoperaattorisaatavat ja rakentamisen saatavat kaikki vaativat eri lähestymistavan. Valitse perintätoimisto, jolla on kokemusta juuri omasta toimialastasi.

Sopimuksen testaaminen pienellä erällä on viisas aloitustapa. Ennen kuin sitoudut laajamittaiseen perintätoimeksiantoon, testaa perintätoimiston palvelun laatu toimittamalla kymmenen saatavaa koekierrokselle. Seuraa, kuinka nopeasti maksuvaatimukset lähetetään, miten velallisten reklamaatioihin vastataan ja milloin tilitykset saapuvat. Tämä testivaihe paljastaa mahdolliset ongelmat ennen kuin ne vaikuttavat suureen saatavamassaan.

Vaihe 7 – Sovi maksusuunnitelman hyväksymisraja. Sopimuksessa on kirjattava, voiko perintätoimisto myöntää velalliselle maksusuunnitelman ilman toimeksiantajan hyväksyntää. Tyypillinen raja on, että perintätoimisto voi myöntää enintään kolmen kuukauden erätysajan ilman erillistä hyväksyntää, mutta tätä pidemmät järjestelyt vaativat toimeksiantajan kirjallisen suostumuksen.

Vaihe 8 – Sovi selkeä exit-menettely. Ennen sopimuksen allekirjoittamista sovi, mitä tapahtuu, kun sopimus päättyy: kaikki avoimet toimeksiannot siirretään uudelle perintätoimistolle tai palautetaan toimeksiantajalle; tilitysraportti kaikista käsittelyistä toimiteaan; velallisten tietoja ei säilytetä pidempään kuin rahanpesun estämislaki (444/2017) edellyttää.

Perintätoimeksiantosopimus Suomessa on usean eri sääntelytason piirissä.

Perintälaki (513/1999) on Suomen perintätoiminnan peruslaki. Rekisteröintivelvollisuus AVI:lle on lain 3 §:ssä. Maksumuistutusvelvollisuus ennen perintää on 5 §:ssä. Kuluttajasaatavien maksuaika vähintään 14 päivää maksuvaatimuksessa on 6 §:ssä. Kohtuullisuusvaatimus on 7 §:ssä. Perintäkulujen enimmäismäärät ovat 10 §:ssä. Kielletyt perintäkeinot kuten uhkailu ja yksityisyyden loukkaaminen ovat 11 §:ssä.

Vanhentumislaki (728/2003) asettaa perinnälle aikarajat. Saatavat vanhenevat kolmessa vuodessa yksityishenkilöiltä. Tuomioistuin tai kirjallinen tunnustus katkaisee vanhentumisen ja pidentää sen kymmeneen vuoteen. Vanhentuneen saatavan periminen on kiellettyä.

Luottotietolaki (527/2007) säätelee maksuhäiriömerkintöjä. Merkintä on tehtävä huolellisesti lakisääteisiä edellytyksiä noudattaen, etukäteisestä ilmoituksesta alkaen. Rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa ja korjata tietonsa.

GDPR (2016/679) ja tietosuojalaki (1050/2018) velvoittavat tietosuojasopimuksen GDPR:n 28 artiklan nojalla. Velallisten henkilötietoja saa käsitellä vain perinnän tarkoitukseen.

Ulosottokaari (705/2007) säätelee ulosottomenettelyä tuomion täytäntöönpanossa. Ulosottovirasto eli Ulosottolaitos voi ulosmitata palkkaa, eläkettä tai omaisuutta.

EU:n maksamismääräysasetus (EY 1896/2006) mahdollistaa eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn EU:n jäsenmaiden välisille saataville. Menettely on nopea ja edullinen riidattomille saataville: käräjäoikeuden maksamismääräys on täytäntöönpanokelpoinen koko EU:ssa. Perintätoimiston on tunnettava tämä menettely kansainvälisten saatavien perimiseksi.

Maksuhäiriömerkinnän vaikutukset velalliselle ovat merkittäviä. Merkintä haittaa asunnonvuokrausta, luotonsaantia, puhelinliittymän hankintaa ja voi vaikuttaa jopa työnhakuun. Siksi merkintä on yksi tehokkaimmista perintäkeinoista. Toimeksiantajalla on velvollisuus varmistaa, että saatava on kiistaton ennen kuin perintätoimistolle annetaan valtuutus merkinnän tekemiseen.

Perintäetiikka ja asiakastyytyväisyys ovat tärkeä näkökulma toimeksiantajan näkökulmasta. Velallinen, jota peritään aggressiivisesti tai lainvastaisesti, saattaa olla myös yrityksen entinen tai potentiaalinen asiakas. Liiallinen perintäpaine voi vahingoittaa yritysimagoa. Toimeksiantajan on valittava perintätoimisto, joka käyttää ammattimaisia ja asiakasystävällisiä menetelmiä myös haastavissa tilanteissa.

Siirtohinnoittelusta poikkeava käytäntö. Osa suurista yrityksistä myy erääntyneitä saataviaan perintätoimistoille alennuksella sen sijaan, että antaisi ne toimeksiantona. Saatavien myynti on verotuksellisesti käsiteltävä huolellisesti: myyntitappio on elinkeinoverolaissa (EVL 360/1968) mukainen vähennysoikeus tietyin edellytyksin. Kirjanpitolaki (1336/1997) edellyttää tarkkaa dokumentointia saatavien myynnistä.

Muistio edunvalvonnan perintätoimeksiannoista. Edunvalvojan hoidettavana olevien henkilöiden saatavat ovat erityistapaus: edunvalvoja voi antaa perintätoimeksiannon vain niistä saatavista, jotka kuuluvat päämiehen varallisuuteen. Edunvalvontalain (442/1999) mukainen toimi vaatii tietyissä tilanteissa Digi- ja väestötietoviraston DVV:n tai käräjäoikeuden luvan.

Perintätoimeksiantosopimus Suomessa epäonnistuu seuraavien virheiden vuoksi.

Virhe 1 – AVI-rekisteröinnin tarkistamatta jättäminen. Rekisteröimätön perintätoimisto toimii laittomasti ja solmittu sopimus voi olla pätemätön. Tarkista aina avi.fi.

Virhe 2 – Vanhentuneiden saatavien toimittaminen perintään. Toimeksiantaja toimittaa yli kolme vuotta vanhoja kuluttajasaatavia. KKV voi määrätä seuraamusmaksun, ja velallisella on oikeus vedota vanhentumiseen.

Virhe 3 – Perintäkulujen ylittäminen. Toimeksiantajan antamat ohjeet johtavat siihen, että perintätoimisto perii velalliselta enemmän kuluja kuin perintälaki (513/1999) 10 §:n enimmäismäärät sallivat. KKV on puuttunut useisiin tapauksiin.

Virhe 4 – Oikeudellisen perinnän käynnistäminen ilman valtuutusta. Perintätoimisto hakee haasteen käräjäoikeudessa ilman tilaajan kirjallista hyväksyntää. Oikeudellisten toimien kulut voivat olla merkittäviä.

Virhe 5 – Tietosuojasopimuksen puuttuminen. Ilman GDPR:n 28 artiklan mukaista DPA-sopimusta tietosuojavaltuutettu voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun enintään 10 miljoonaa euroa tai 2 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Virhe 6 – Toimeksiantojen toimittaminen ennen omaa maksumuistutusta. Toimeksiantaja lähettää laskun suoraan perintään ilman omaa maksumuistutusta. Perintälain (513/1999) 5 §:n mukaan ennen perintätoimistoa on lähetettävä maksumuistutus, jonka maksuaika kuluttajasaatavissa on vähintään 14 päivää. Maksumuistutuksen puuttuminen on lain rikkomus ja voi aiheuttaa KKV:n valvontatoimenpiteitä.

Virhe 7 – Perintätoimiston vaihto kesken toimeksiantojen. Toimeksiantaja vaihtaa perintätoimistoa, mutta ei siirtänyt avoimia toimeksiantoja asianmukaisesti. Avoimet saatavat jäävät hallinnolliseen välimaastoon ja voivat vanhentua, jos niitä ei huomata siirtää uudelle perintätoimistolle. Sopimuksessa on kirjattava menettely, jolla avoimet toimeksiannot siirretään sopimuksen päättyessä.

Virhe 8 – Saatavan siirtäminen oikeudelliseen perintään liian nopeasti. Toimeksiantaja painostaa perintätoimistoa siirtämään saatavan heti käräjäoikeuteen, kun ensimmäinen maksuvaatimus jätetään huomiotta. Oikeudellinen perintä on kallis prosessi (tuomioistuinmaksut, asianajajapalkki) eikä takaa nopeaa maksua. Vapaaehtoinen perintä kahdella tai kolmella maksuvaatimuksella ja mahdollisella maksusuunnitelmalla on useimmiten sekä halvempi että nopeampi reitti tulokseen.

Virhe 9 – Saatavien yhdistelmä eri velallisille samaan toimeksiantoon. Toimeksiantaja lähettää yhden toimeksiannon, johon on yhdistetty saatavia useilta eri velalliselta. Perintätoimistolla on vaikeus kohdistaa maksuja oikein, ja saatavien tilannetta on vaikea seurata. Jokainen saatava eri velalliselta on kirjattava erillisenä toimeksiantona.