Tiekuntasopimus

Tiekuntasopimus Suomessa on yksityistien osakkaiden välinen sopimus, jolla perustetaan tiekunta ja sovitaan yksityistien hallinnoinnista, kunnossapidosta, kustannusten jakamisesta ja tiekunnan hallinnosta. Tiekuntasopimus Suomessa perustuu yksityistielakiin (560/2018), joka uudisti yksityistielain kokonaisuudessaan ja korvasi vuoden 1962 yksityistielain. Tiekunta on yksityisoikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki tieosakkaiden kiinteistöt, joilla on tieoikeus yksityistiehen.

Yksityistie on Suomessa yksityisessä omistuksessa oleva, ei yleinen tie, jonka osakkaat pitävät kunnossa omalla kustannuksellaan. Yksityisteitä on Suomessa noin 360 000 kilometriä, mikä tekee niistä keskeisen osan suomalaista kiinteistöinfrastruktuuria. Monilla vapaa-ajan kiinteistöillä, maatiloilla ja haja-asutusalueiden omakotitaloilla on ainoa yhteys yleiselle tieverkolle yksityistien kautta.

Tiekunta on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi omistaa omaisuutta, solmia sopimuksia ja olla oikeudenkäynnin osapuolena tiekunnan nimissä. Tiekunnan toimintaa johtaa toimitsija tai toimikunta, joka vastaa juoksevien asioiden hoitamisesta yksityistielain (560/2018) 76 §:n mukaisesti. Tiekunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on äänioikeus tieyksiköidensä mukaisessa suhteessa.

Tieyksiköt ovat tiekunnan osakkaiden osuuksia tiekunnan kustannuksista. Tieyksiköt jaetaan liikennetarpeen mukaan yksityistielain (560/2018) 31 §:n mukaisesti ottaen huomioon kiinteistön käyttömuoto, liikennemäärä ja etäisyys yleisestä tiestä. Vakituinen asunto saa tyypillisesti korkeamman tieyksiköinnin kuin kesämökki tai maa- ja metsätila, koska vakituinen asuminen aiheuttaa enemmän liikennettä. Tieyksiköt voidaan tarkistaa olosuhteiden muuttuessa tiekunnan kokouksen päätöksellä.

Tiekunnan rekisteröiminen Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään on yksityistielain (560/2018) 60 §:n mukaan mahdollista. Rekisteröiminen tekee tiekunnasta julkisesti tunnistettavan ja helpottaa tiekunnan hallinnointia. Rekisteröity tiekunta voi myös hakea valtiontukea yksityistien kunnossapitoon ja perusparannuksiin tietyillä edellytyksillä.

Yksityistielaki (560/2018) mahdollistaa tiemaksujen perimisenä ulosottoteitse ilman tuomioistuimen päätöstä, jos osakkaat eivät maksa tiemaksujaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna vanhaan lakiin. Tiekunnan kokouksen päättämät tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia yksityistielain 81 §:n nojalla, mikä tehostaa tiekunnan taloudenhallintaa.

Tiekunnan perustaminen on mahdollista joko Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa tai osakkaiden keskinäisellä sopimuksella. Toimitustielle on edullisempaa perustaa tiekunta sopimuksella, kun kaikki osakkaat ovat yksimielisiä. Toimitusmenettely tarvitaan, jos osakkaiden välillä on erimielisyyttä tiekunnan perustamisesta tai tieyksiköiden jaosta.

Tiekuntasopimus on keskeinen asiakirja kaikille yksityistien osakkaille. Sopimuksessa vahvistetaan tiekunnan nimi, hallinnolliset käytännöt, osakkaiden ja tieyksiköiden jako sekä kunnossapidon järjestäminen. Forms-legal.com tarjoaa täydentäväksi malliksi naapuruussopimuksen ja kiinteistön yhteisomistussopimuksen. Riitatilanteissa tiekunnan asioita käsittelee sen paikkakunnan käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä yksityistie pääosin sijaitsee.

Tiekunnan talous ja kirjanpito. Tiekunnalla on velvollisuus pitää kirjanpitoa varoistaan ja menoistaan. Toimitsija tai toimitsijatoimikunta vastaa taloushallinnosta. Tilinpäätös on esitettävä tiekunnan kokoukselle vuosittain. Tiekunnan varallisuus voi koostua kotuista tiemaksuista, mahdollisesta tiekunnan omistamasta maa-alueesta ja kalustohankinnoista kuten lanauskoneen ostosta yhteisin varoin.

Tiekunnan yhdistäminen ja purkaminen. Jos useampi tiekunta hallinnoi samaa tieverkkoa tai toisiaan lähellä olevia teitä, tilaosakkaat voivat päättää yhdistää tiekunnat hallinnon yksinkertaistamiseksi. Tiekunnan purkaminen edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielistä päätöstä tai Maanmittauslaitoksen toimitusta. Tiekunnan purkamisesta on ilmoitettava Maanmittauslaitokselle rekisterimerkinnän poistamiseksi.

Valtion ja kunnan avustukset. Yksityistieosakkaat voivat hakea valtion ja kunnan avustuksia yksityistien perusparannuksiin, kuten päällystykseen, soraukseen tai tierakenteiden uusimiseen. Avustushakemus tehdään Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai kunnalle. Tiekunnan rekisteröiminen Maanmittauslaitoksessa on yleensä avustuksen edellytys. Avustuksen myöntäminen riippuu tien käyttäjämäärästä, tien merkityksestä paikalliselle liikenteelle ja tiekunnan osarahoitusosuudesta. Tiekunta on myös keskeinen yhteistyömuoto haja-asutusalueiden asukkaille yhteisen infrastruktuurin ylläpitämiseksi.

Tiekuntasopimus Suomessa tarvitaan useissa tilanteissa yksityistien hallinnoimiseksi järjestelmällisesti.

Tiekunnan perustaminen uudelle yksityistielle. Kun useampi kiinteistön omistaja käyttää samaa yksityistietä, heidän on syytä perustaa tiekunta organisoimaan tien kunnossapito, kustannusten jako ja hallinto. Tiekuntasopimuksella sovitaan kaikista keskeisistä asioista kerralla.

Olemassa olevan tieoikeuden virallistaminen. Monet yksityistiet ovat toimineet vuosikymmeniä ilman virallista sopimusta. Tilannetta selkeyttämään ja riitojen välttämiseksi on syytä koota osakkaiden tiedot, sopia tieyksiköistä ja kirjata kaikki kirjalliseen tiekuntasopimukseen.

Uudet osakkaat mukaan tiekuntaan. Kun yksityistien varrelle tulee uusia rakennuslupoja tai kiinteistöjä, uudet osakkaat on liitettävä tiekuntaan. Tiekuntasopimus päivitetään lisäämällä uudet osakkaat ja tarkistamalla tieyksiköt yksityistielain (560/2018) 31 §:n mukaisesti.

Tiekunnan tienpitokustannukset kasvavat. Kun yksityistien kunnossapitokustannukset nousevat esimerkiksi talvihoidon, päällystyksen tai perusparannuksen vuoksi, osakkaiden on sovittava uudesta budjetista ja tiemaksujen korottamisesta. Kirjallinen sopimus selkeyttää osakkaiden vastuita.

Osakkaiden välillä on riitoja kunnossapitovastuusta. Jos osakkaiden välillä on erimielisyyksiä siitä, kenen vastuulla tien kunnossapito on tai miten kustannukset jaetaan, tiekuntasopimuksella voidaan ratkaista tilanne kirjallisesti. Sopimus toimii myös todisteena mahdollisessa oikeudenkäynnissä.

Tiekunnan rekisteröiminen Maanmittauslaitoksessa. Tiekunnan rekisteröiminen yksityistielain (560/2018) 60 §:n mukaisesti edellyttää tiekunnan perustamispäätöstä, johon kuuluu tiekuntasopimus tai pöytäkirja tiekunnan kokouksesta.

Valtion tai kunnan avustuksen hakeminen. Yksityistieosakkaat voivat hakea valtiontukea tai kunnan avustusta yksityistien perusparannuksiin. Avustushakemus edellyttää yleensä tiekunnan perustamista ja rekisteröintiä, mikä vaatii kirjallisen tiekuntasopimuksen.

Kaikissa näissä tilanteissa kirjallinen tiekuntasopimus on keskeinen väline yksityistien hallinnoinnin järjestämiseksi selkeästi ja riidattomasti.

Maanomistajien yhteistyö metsäteiden rakentamisessa. Metsänomistajat tarvitsevat usein yhteisiä teitä metsän hoitoa ja puunkorjuuta varten. Tiekuntasopimuksella sovitaan metsätien rakentamisesta, kunnossapidosta ja kustannusten jakamisesta tieyksikköjen mukaisesti. Metsätalouteen käytettävät tiet ovat tyypillinen esimerkki yksityistielain (560/2018) mukaisesta tienkäytöstä.

Uudet loma-asutusalueet ja tiekunnan perustaminen. Kun uusi loma-asutusalue kaavoitetaan ja rakentaminen alkaa, jokaisella tontilla pitää olla yhteys yleiseen tieverkkoon. Yhteinen yksityistie on tehokkain ratkaisu useamman kiinteistön palvelemiseen. Tiekunta perustetaan heti alkuvaiheessa sopimuksella tai Maanmittauslaitoksen toimituksessa.

Tiekunnan rajojen selventäminen. Jos on epäselvyyttä siitä, mitkä kiinteistöt kuuluvat tiekunnan piiriin ja kenellä on tieoikeus, tiekuntasopimus auttaa selventämään asian. Tieoikeus voi perustua rasitteeseen, sopimukseen tai kiinteistötoimituksessa vahvistettuun oikeuteen. Tiekunnan osakkaiden luettelon tarkistaminen Maanmittauslaitoksen rekisteristä on hyvä lähtökohta.

Maantien liittymälupa ja tiekunnan toiminta. Yksityistie liittyy yleiseen tieverkkoon liittymäluvan kautta. Lupa haetaan ELY-keskukselta maantielain (503/2005) mukaisesti. Liittymälupa vaikuttaa koko tiekunnan liikennejärjestelyihin, ja tiekuntasopimuksessa on hyvä mainita liittymälupaa koskevat rajoitukset.

Tiekuntasopimuksen olennaiset osat Suomessa kattavat seuraavat asiakokonaisuudet.

Tiekunnan ja tien yksilöinti. Tiekunnan nimi, tien nimi ja sijaintikunta. Tien pituus metreinä ja sijainti. Tiekunnan nimi on syytä valita kuvaavaksi ja tien nimen mukaiseksi, jotta se on helposti tunnistettavissa. Tiekunta voidaan rekisteröidä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään yksityistielain (560/2018) 60 §:n mukaisesti.

Osakkaiden luettelo ja tieyksiköt. Kaikkien tiekunnan osakkaiden nimet, kiinteistötunnukset muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN ja tieyksiköt. Tieyksiköiden jakoperuste on kuvattava: liikennetarve, kiinteistön käyttömuoto ja etäisyys yleisestä tiestä yksityistielain (560/2018) 31 §:n mukaisesti. Tieyksiköt määrittävät osakkaiden osuuden kustannuksista.

Tiekunnan hallinto ja toimitsija. Tiekunnan toimitsijan nimi ja yhteystiedot. Tiekunnan kokouskäytäntö: vuosikokousajankohta, kutsumenettely ja päätöksenteon enemmistövaatimukset yksityistielain 67–72 §:n mukaisesti. Merkittävät perusparannukset edellyttävät lain 75 §:n mukaan kahden kolmasosan enemmistöä.

Kunnossapito ja talvihoito. Tien kunnossapidon järjestämistapa: talkootyönä, ostetaan palveluntarjoajalta tai yhdistelmänä. Talvihoidon järjestely: auraus, hiekoitus ja niiden kynnystaso. Sopimukseen on hyvä kirjata kunnossapitokustannusten arvioitu vuosibudjetti. Forms-legal.com tarjoaa täydentäväksi malliksi naapuruussopimuksen tiekunnan viereisten naapuruusasioiden hoitamiseen.

Tiemaksujen periminen. Tiemaksujen perimismenettely: laskujen lähetysaikataulu, maksuaika ja viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaisesti. Maksamattomat tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia yksityistielain (560/2018) 81 §:n nojalla ilman tuomioistuimen päätöstä.

Sopimuksen muuttaminen. Menettely, jolla sopimusta tai tiekunnan sääntöjä voidaan muuttaa: kokouksen enemmistöpäätös tavallisissa asioissa, määräenemmistö merkittävissä asioissa. Tiekunnan osakkaat voivat muuttaa sopimusta tiekunnan kokouksessa.

Riidanratkaisu. Riitaisuudet ratkaistaan sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä tie pääosin sijaitsee, oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti.

Tiekunnan sääntöjen suhde lakiin. Tiekunnan sopimus tai säännöt eivät voi poiketa yksityistielain (560/2018) pakottavista säännöksistä, kuten äänioikeuden tieyksiköiden mukaisuudesta tai tiemaksujen ulosottokelpoisuudesta. Sopimuksella voidaan kuitenkin sopia lakisääteisiä enimmäismääräyksiä tiukemmista vaatimuksista, kuten lyhyemmistä kokouskutsun toimitusmääräajoista tai korkeammista enemmistövaatimuksista tietyissä asioissa.

Tiekunnan nimen rekisteröiminen ja tunnistettavuus. Tiekunnan nimi on valittava niin, että se yksilöi tiekunnan selkeästi ja eroaa muista tiekunnista samalla alueella. Hyvä käytäntö on nimetä tiekunta tien nimen mukaisesti lisäämällä sana tiekunta. Rekisteröity tiekunta on helpommin tunnistettavissa viranomaisviestinnässä ja avustushakemuksissa.

Tiekunnan kokouksen pöytäkirja. Tiekunnan kokouksessa tehdyistä päätöksistä on laadittava pöytäkirja, johon kirjataan kokouksen ajankohta, läsnäolijat, äänestystulokset ja päätökset. Pöytäkirja on arkistoitava ja toimitettava osakkaiden käyttöön. Tiemaksupäätökset on kirjattava pöytäkirjaan, koska niiden ulosottokelpoisuus perustuu kokouspäätökseen yksityistielain (560/2018) 81 §:n mukaisesti.

Tiekuntasopimuksen täyttäminen Suomessa edellyttää tien osakkaiden tunnistamista ja tieyksiköiden laskemista.

Vaihe 1 – Selvitä tien kaikki osakkaat. Hanki kiinteistörekisterin tiedot yksityistien varrelta käyttämällä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelua. Selvitä kaikkien kiinteistöjen omistajat ja varmista, keillä on tieoikeus yksityistiehen. Tieoikeus voi perustua kiinteistörekisteriin kirjattuun rasitteeseen, sopimukseen tai lakimääräiseen oikeuteen.

Vaihe 2 – Laske tieyksiköt. Laske jokaiselle kiinteistölle tieyksiköt yksityistielain (560/2018) 31 §:n mukaisesti. Tieyksiköitä määrätessä otetaan huomioon liikennetarve, kiinteistön käyttömuoto, asuntojen lukumäärä ja etäisyys yleisestä tiestä. Tieyksiköiden jako kannattaa tehdä huolella, koska ne määrittävät osakkaiden osuuden kustannuksista.

Vaihe 3 – Nimeä toimitsija. Valitse tiekunnan toimitsija, joka vastaa juoksevista asioista. Toimitsijan on oltava täysivaltainen ja halukas hoitamaan tiekunnan asioita. Kirjaa toimitsijan yhteystiedot sopimukseen.

Vaihe 4 – Sovi kunnossapidosta. Sovi kunnossapidon järjestämisestä: tehdäänkö se talkootyönä vai ostetaan palveluntarjoajalta. Sovi talvihoidon järjestämisestä, aurauksen kynnyksestä ja muista kausitehtävistä. Arvioi vuosittaiset kunnossapitokustannukset budjettia varten.

Vaihe 5 – Sovi tiemaksujen perimisestä. Sovi tiemaksujen perimismenettelystä: laskujen lähetysaikataulu, maksuaika ja viivästyskorko. Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia yksityistielain (560/2018) 81 §:n nojalla.

Vaihe 6 – Allekirjoita sopimus. Kaikki osakkaat tai heidän valtuuttamansa edustajat allekirjoittavat tiekuntasopimuksen. Allekirjoittaminen voidaan tehdä tiekunnan perustamiskokouksessa tai erikseen.

Vaihe 7 – Harkitse rekisteröimistä. Harkitse tiekunnan rekisteröimistä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään yksityistielain (560/2018) 60 §:n mukaisesti. Rekisteröintiä edellytetään usein valtion ja kunnan avustushakemuksissa.

Vaihe 8 – Informoi uusia osakkaita ja päivitä sopimus. Kun tieosakkaiden joukko muuttuu esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen tai kiinteistökauppojen seurauksena, tiekuntasopimus on päivitettävä tiekunnan kokouksen päätöksellä. Uusille osakkaille on tiedotettava tiekunnan toiminnasta ja tiemaksuvelvollisuudesta. Kirjaa osakasluettelo aina ajan tasalle tiekunnan kokouksessa.

Vaihe 9 – Laadi tiekunnan säännöt. Tiekuntasopimuksen lisäksi tiekunnalle voidaan laatia erilliset säännöt, joissa sovitaan yksityistielain (560/2018) sallimissa rajoissa tiekunnan sisäisestä toiminnasta. Säännöissä voidaan sopia muun muassa kokouksen kutsumismenettelystä, äänestystavan valinnasta, varainhoidosta ja toimitsijan toimikauden pituudesta.

Tiekuntasopimuksen oikeudellinen perusta Suomessa on yksityistielaki (560/2018), joka uudisti yksityistielain kokonaan.

Tiekunnan perustaminen. Tiekunta voidaan perustaa osakkaiden yksimielisellä sopimuksella tai Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa. Osakkaiden sopimuksella perustettu tiekunta on nopeampi ja edullisempi. Toimitusmenettely on tarpeen, jos osakkaiden välillä on erimielisyyttä.

Tieyksiköt. Yksityistielain (560/2018) 31 §:n mukaan tiemaksut jaetaan tieyksiköiden mukaisesti. Tieyksiköt määräytyvät liikennetarpeen mukaan ottaen huomioon kiinteistön käyttömuoto, etäisyys yleisestä tiestä ja liikenteen laatu.

Tiekunnan kokous. Yksityistielain 67–72 §:n mukaan tiekunnan kokous on ylin päätösvaltainen elin. Kokouksessa päätetään tienpitoa koskevista asioista, hyväksytään talousarvio ja tilit, sekä valitaan tiekunnan toimitsija tai toimikunta. Äänioikeus on tieyksiköiden mukainen.

Tiemaksujen ulosottokelpoisuus. Yksityistielain (560/2018) 81 §:n mukaan tiekunnan kokouksen päättämät tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä. Tämä on keskeinen käytännön parannus aiempaan lakiin.

Tiekunnan rekisteröiminen. Yksityistielain 60 §:n mukaan tiekunta voidaan rekisteröidä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään. Rekisteröintiä edellytetään valtion ja kunnan avustushakemuksissa.

Riidanratkaisu. Yksityistietoimituksia koskevat valitukset käsittelee maaoikeus. Muut riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti.

Tiekunnan vastuu vahingosta. Tiekunnan on pidettävä tie kunnossa siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta vaaraa tienkäyttäjille. Jos tie on huonossa kunnossa ja aiheuttaa vahingon, tiekunta voi olla vahingonkorvausvelvollinen. Säännöllinen kunnossapito ja talvihoito ovat paitsi tiekunnan velvollisuus myös keino välttää vahingonkorvausriski.

Tiekunnan osakkaiden vaihtuminen. Kiinteistön myyntiin liittyen tiekunnan osakkaiden vaihtuminen ei vaadi tiekunnan päätöstä; uusi kiinteistön omistaja tulee automaattisesti osakkaaksi tieoikeuden perusteella. Tieoikeus kulkee kiinteistön mukana, joten ostajan ei tarvitse erikseen liittyä tiekuntaan. Tiekunnan toimitsijalle on kuitenkin syytä ilmoittaa omistajan vaihtumisesta laskujen toimittamisen helpottamiseksi.

Tiekunnan suhde kuntaan. Kunta voi ottaa yksityistien yleiseksi tieksi, jos sillä on riittävä merkitys yleiselle liikenteelle. Tällöin tiekunnan hallinto päättyy. Kunta voi myös myöntää avustuksia yksityistien kunnossapitoon, jos tie täyttää avustusehdot. Tiekunnan on syytä olla yhteydessä kunnan tekniseen toimeen avustusmahdollisuuksien selvittämiseksi.

Tiekunnan talousarvio ja tilintarkastus. Yksityistielain (560/2018) mukaan tiekunnan talousarvio hyväksytään tiekunnan kokouksessa. Pienemmissä tiekunnissa erillinen tilintarkastus ei välttämättä ole lakimääräisesti pakollinen, mutta tilinpidon avoimuus on hyvän hallinnon edellytys. Tiekunnan toimitsija on velvollinen esittämään tilit kokoukselle.

Tiekunnan sähköinen rekisteröinti. Tiekunnan rekisteröintihakemus Maanmittauslaitokselle voidaan tehdä sähköisesti asiointipalvelussa. Hakemukseen on liitettävä tiekunnan perustamispöytäkirja, tieosuuskartta ja osakasluettelo. Rekisteröintiä koskeva päätös lähetetään hakijalle kirjallisesti.

Tiekuntasopimuksessa Suomessa esiintyy toistuvia virheitä.

Virhe 1 – Tieyksiköiden epätasapuolinen jako. Tieyksiköt jaetaan epätasapuolisesti tai niiden laskentaperusteita ei sovita kirjallisesti. Tämä johtaa riitaan siitä, kenen kuuluisi maksaa enemmän tien kunnossapidosta. Tieyksiköiden jako on kirjattava perusteluineen sopimukseen.

Virhe 2 – Uusien osakkaiden huomiotta jättäminen. Yksityistien varrelle tulee uusia kiinteistöjä, mutta niitä ei liitetä tiekuntaan eikä tieyksiköitä tarkisteta. Uudet osakkaat tulisi liittää tiekuntaan ja tieyksiköt tarkistaa tiekunnan kokouksen päätöksellä yksityistielain (560/2018) 31 §:n mukaisesti.

Virhe 3 – Tiemaksujen periminen ilman selkeää menettelyä. Tiemaksuja peritään epäsäännöllisesti tai niiden perimismenettelyä ei ole sovittu kirjallisesti. Selkeä laskutusmenettely ja maksuaika on kirjattava sopimukseen viivästysseuraamuksineen korkolain (633/1982) mukaisesti.

Virhe 4 – Rekisteröiminen laiminlyödään. Tiekuntaa ei rekisteröidä Maanmittauslaitoksessa, vaikka se on edellytys valtion avustuksen hakemiselle. Rekisteröimättä jääminen voi myös hankaloittaa oikeudellista toimintaa.

Virhe 5 – Talvihoidosta ei sovita riittävän tarkasti. Talvihoidon kynnystaso, vastuuhenkilö ja kustannusten jakaminen jäävät epäselviksi. Talvihoito on suurin yksittäinen kustannuserä monessa tiekunnassa, joten siitä sopiminen etukäteen on tärkeää.

Virhe 6 – Perusparannuksista päättäminen ilman enemmistövaatimusta. Merkittäviä perusparannuksia, kuten tien päällystystä tai rakentamista, päätetään ilman yksityistielain (560/2018) 75 §:n edellyttämää kahden kolmasosan enemmistöä. Tämä voi johtaa päätöksen mitätöimiseen.

Virhe 7 – Tiekunnan kokouksen laiminlyönti. Tiekunnan vuosikokousta ei pidetä vuosittain, jolloin tienpitoon liittyvät päätökset jäävät tekemättä. Kokouksen pitämättä jättäminen voi johtaa siihen, ettei tiemaksuista voida päättää sitovasti eikä niitä voida periä ulosottoteitse. Vuosikokous on pidettävä yksityistielain 72 §:n mukaisesti.

Virhe 8 – Kunnossapitosopimuksen solmiminen ilman kilpailutusta. Tiekunta solmii kunnossapitosopimuksen yhden palveluntarjoajan kanssa ilman kilpailutusta. Tiekunnan taloudenhoidon kannalta on järkevää pyytää tarjouksia useammalta urakoitsijalta, jotta voidaan varmistaa kohtuullinen hinta. Yksittäisen toimitsijan suorat henkilösuhteet urakoitsijaan eivät saisi johtaa ylihintaiseen sopimukseen.