Lastenhoitosopimus

Lastenhoitosopimus Suomessa on työsopimuslain (55/2001) mukainen kirjallinen sopimus, joka solmitaan perheen (työnantaja) ja lastenhoitajan — babysitterin, nannyn, au pairin tai kotihoitajan — (työntekijä) välillä, kun perhe palkkaa yksityisen henkilön hoitamaan lapsiaan kotona. Sopimus perustaa työsuhteen, jonka ehdot on kirjattava selkeästi molempien osapuolten oikeuksien suojaamiseksi.

Suomessa yksityinen lastenhoito on merkittävä osa perheiden arjenhallintaa, erityisesti kaupungeissa kuten Helsinki, Espoo, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Kunnallinen päivähoito ja varhaiskasvatuslain (540/2018) mukainen päiväkotihoito ovat ensisijaisia lastenhoitopalveluita, mutta yksityinen lastenhoitaja tai babysitter täydentää julkisia palveluita etenkin iltaisin, viikonloppuisin tai tilanteissa, joissa vanhemman työ edellyttää epäsäännöllisiä hoitoaikoja.

Työsopimuslaki (55/2001) 1 luvun 1 pykälän mukaan työsopimus syntyy, kun henkilö sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Kotona tapahtuva lastenhoitotyö on selkeästi työsopimuslain mukaista työsuhteista työtä, ellei hoitaja toimi itsenäisenä yrittäjänä. Työsuhteen tunnistaminen on tärkeää, koska se velvoittaa työnantajan suorittamaan ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksut, TyEL-eläkemaksut (395/2006) ja tapaturmavakuutusmaksut.

Kotitalousvähennys tuloverolain (1535/1992) 127a pykälän mukaan mahdollistaa lastenhoitokulujen osittaisen vähentämisen verotuksessa. Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöä kohden. Vähennyksen piiriin kuuluu työn osuus — ei materiaalikulut. Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen edellyttää, että hoitajalle maksetaan palkka ja työnantajavelvoitteet on hoidettu asianmukaisesti.

Au pair on erityinen kansainvälinen kulttuurivaihto-ohjelma, jossa nuori ulkomaalainen muuttaa perheeseen, auttaa lastenhoidossa ja kotitöissä sekä opiskelee suomea. Au pair ei ole täysipainoinen lastenhoitaja, mutta au pairin kanssa tehtävä sopimus muistuttaa rakenteeltaan lastenhoitosopimusta. Au pairin saamaan taskurahaan sovelletaan tuloverolain erityissäännöksiä, ja maahantulo- sekä oleskelulupakysymykset hoitaa Maahanmuuttovirasto Migri.

Babysitter on tyypillisesti tilapäinen tai osa-aikainen lastenhoitaja, joka hoitaa lapsia vanhempien poissaoloaikana, esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin. Jos babysitterin käyttö on satunnaista ja korvaus pieni, verovelvoitteet voivat olla yksinkertaisemmat — korvaukset alle 1 500 euroa vuodessa yhdeltä työnantajalta eivät välttämättä edellytä työnantajarekisteröintiä. Verohallinnon ohjeita on syytä noudattaa tapauskohtaisesti.

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) koskee ammattimaisia lastenhoitopalveluntarjoajia, kuten yksityisiä päiväkoteja ja perhepäivähoitajia. Yksityinen henkilö, joka tarjoaa lastenhoitopalveluita kotonaan yli neljälle lapselle, tarvitsee lupaviranomaisen — aluehallintoviraston AVI — luvan toiminnalleen.

Varhaiskasvatuslaki (540/2018) koskee julkisia ja yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita, jotka ovat julkisen hallintopäätöksen alaisia. Kotona tapahtuva yksityinen lastenhoito ei suoraan kuulu varhaiskasvatuslain piiriin, mutta laki ohjaa kunnallista lastenhoidon valvontaa laajemmin.

Vertailu päiväkotiin. Yksityinen lastenhoitaja kotona eroaa kunnan päiväkodista merkittävästi: hoitohenkilöstön suhde lapsiin on yksityisemmässä kotihoidossa yleensä pienempi, hoitoympäristö on kodinomaisempi ja aikataulu joustavampi. Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukainen pedagoginen varhaiskasvatusvastuu on kuitenkin vain varhaiskasvatuslaitoksella, ei yksityisellä hoitajalla.

Lastenhoitosopimus Suomessa on tarpeen kaikissa seuraavissa tilanteissa työsopimuslain (55/2001) mukaisesti.

Säännöllinen babysitter-palvelu. Kun perhe käyttää samaa babysitteriä säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa tai useammin, työsuhteen tunnistaminen on tärkeää. Vaikka babysitter olisi tuttava tai opiskelija, säännöllinen korvauksia vastaan tehty hoitotyö voi olla työsopimuslain mukainen työsuhde.

Kotona työskentelevä nanny tai kotihoitaja. Kokopäiväinen tai osa-aikainen nanny, joka työskentelee perheen kotona hoitaen lapsia, on selkeästi työsuhteessa. Työsopimus on kirjattava kirjallisesti ja työnantajavelvoitteet on hoidettava asianmukaisesti.

Au pair -sopimus. Ulkomaalainen au pair, joka muuttaa perheeseen ja osallistuu lastenhoidon ja kotitöiden apuun, tarvitsee kirjallisen sopimuksen. Au pair -sopimus on molempia osapuolia suojaava asiakirja, joka sisältää taskurahan, asumis- ja ruokajärjestelyt, vapaa-ajan ja irtisanomisehdot.

Epäsäännöllinen ilta- tai viikonloppuhoito. Vaikka babysitter-korvaukset olisivat satunnaisia, kirjallinen sopimus selkeyttää molempien odotuksia — hoitoajat, palkka, tehtävät ja se, mitä hoitaja saa ja ei saa tehdä lapsen kanssa.

Terveydellisesti erityistarpeita vaativan lapsen hoito. Jos lapsella on allergiavat, lääkitykset, epilepsia tai muu terveydellistä erityishuomiota vaativa tila, kirjallinen sopimus ja hoito-ohjeet ovat välttämättömiä. Hoitajan on oltava tietoinen lasten terveydentilasta ja osattava toimia hätätilanteessa.

Kolmivuorotyössä tai epäsäännöllisillä työtunneilla toimiva vanhempi. Terveydenhuollon, poliisin tai muun alan vuorotyössä työskentelevät vanhemmat tarvitsevat usein hoitajaa myös yöaikaan tai viikonloppuisin. Kirjallinen sopimus selkeyttää epäsäännöllisten hoitoaikojen ehdot.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen. Jos vanhempi haluaa hyödyntää tuloverolain (1535/1992) 127a pykälän mukaisen kotitalousvähennyksen lastenhoitokuluista, verotus edellyttää kirjallisen sopimuksen ja asianmukaisen työsuhteen hoitamisen. Verohallinto voi tarkistaa kotitalousvähennyshakemuksia.

Lapsen päiväkotipaikan väliaikainen puute. Päiväkotipaikan odotusaikana tai sairauden vuoksi karenssipäivinä perhe voi tarvita tilapäistä lastenhoitoapua. Kirjallinen tilapäinen sopimus selkeyttää määräaikaisen järjestelyn ehdot.

Eroavien vanhempien järjestelyt. Kun lapset asuvat vuorotellen kummankin vanhemman luona, molemmilla vanhemmilla voi olla oma lastenhoitajansa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) ohjaa molempien vanhempien oikeuksia. Kirjallinen hoitosopimus molemmissa kodeissa selkeyttää kussakin kodissa sovellettavat hoito-ohjeet ja vastuut.

Kotipalvelu sosiaalihuollon kautta. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukainen kotipalvelu voi sisältää lastenhoitoelementtejä erityistilanteissa. Kunnan sosiaalitoimen järjestämässä kotipalvelussa sopimuspohja on erilainen kuin yksityisessä lastenhoitosopimuksessa, mutta kirjallinen dokumentaatio on yhtä tärkeä molemmissa tilanteissa.

Kielikylpy tai kieltenopetus hoidon yhteydessä. Au pair -järjestely tai kotihoitaja, joka osaa toisen kielen, voi tarjota lapselle kielikylvyn. Sopimuksessa voidaan mainita, mitä kieltä hoitaja käyttää lasten kanssa, mikä on osa perheen kasvatustavoitetta ja hoitopalvelun lisäarvo.

Oikeudellisesti pätevä lastenhoitosopimus Suomessa sisältää seuraavat välttämättömät osat työsopimuslain (55/2001) mukaisesti.

Vanhemman tai huoltajan täydelliset tiedot. Koko nimi, henkilötunnus muodossa PPKKVV-NNNN, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja perheen osoite. Työnantajana toimivan vanhemman tiedot ovat tarpeellisia palkanmaksua, työnantajavelvoitteiden hoitamista ja viranomaisten raportointia varten.

Hoitajan täydelliset tiedot. Koko nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja hoitajan asema (babysitter, kotihoitaja, au pair, nanny). Hoitajan henkilötunnus on tarpeellinen ennakonpidätystä ja eläkevakuutusasioita varten.

Hoidettavien lasten tiedot. Kaikkien hoidettavien lasten nimet ja syntymävuodet. Lasten allergiavat, lääkitykset ja muut terveystiedot ovat kriittisiä hoitajan turvallisuuden ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Hätäyhteystiedot — sukulainen tai naapuri — ovat tarpeellisia tilanteissa, joissa vanhempaa ei tavoiteta.

Työsuhteen ehdot. Työsuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä, viikottaiset työtunnit tai hoitoaikataulu, palkka ja maksutapa. Tehtävien kuvaus — lastenhoidon lisäksi esimerkiksi lasten ruoanlaitosta tai kotitöistä sopiminen — on tärkeä osa sopimusta.

Kotitalousvähennys. Maininta siitä, hyödyntääkö vanhempi kotitalousvähennystä tuloverolain (1535/1992) 127a pykälän mukaan. Kotitalousvähennys kattaa työn osuuden maksetusta palkasta. forms-legal.com tarjoaa mallin, joka sisältää kotitalousvähennyskohdan.

Työnantajavelvoitteet. Maininta siitä, että työnantaja vastaa ennakonpidätysten, työnantajan sosiaaliturvamaksujen, TyEL-eläkemaksujen ja tapaturmavakuutusmaksujen suorittamisesta Verohallinnon ohjeiden mukaisesti. Nämä velvoitteet koskevat kaikkia työsuhteita, myös epäsäännöllisiä babysitter-työsuhteita.

Irtisanomisehdot. Irtisanomisaika on säädettävä työsopimuslain (55/2001) 6 luvun mukaisesti tai osapuolten erikseen sopimalla tavalla. Irtisanomisajan kirjaaminen etukäteen estää epäselvyyksiä työsuhteen päättyessä.

Molempien osapuolten allekirjoitukset. Vanhemman ja hoitajan omakätiset allekirjoitukset, paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Kirjallinen sopimus on vahvempi todiste työsuhteen ehdoista kuin suullinen sopimus.

Salassapitovelvoite. Jos perheessä käsitellään arkaluonteisia asioita tai lapsella on terveystietoja, hoitosopimukseen on syytä lisätä lyhyt vaitiolovelvollisuuslauseke. GDPR (EU 2016/679) velvoittaa hoitajaa käsittelemään lapsen terveystietoja luottamuksellisesti eikä jakamaan niitä ulkopuolisille.

Sosiaaliturva ja vakuutukset. Työnantajan on järjestettävä TyEL-eläkevakuutus (395/2006) hoitajalle, jos palkka ylittää lakisääteisen alarajan. Tapaturmavakuutus on pakollinen tietyn vuotuisen palkkasumman ylittyessä. Verohallinnon työnantajan OmaVero-palvelu helpottaa velvoitteiden seurantaa ja maksatusta. Työnantajan on myös ilmoitettava hoitaja Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Loma- ja sairauspäiväkäytännöt. Sopimuksessa on syytä mainita, miten hoitajan sairauspäivät ja lomat käsitellään. Miten perhe järjestää vaihtoehtoisen hoidon, jos hoitaja sairastuu? Saavatko lapset silti hoitajan palkallisena, jos hoitaja on sairas? Nämä käytännöt on sovittava etukäteen, koska ne ovat yleisimpiä epäselvyyksien aiheita lastenhoitosopimuksissa.

Lastenhoitosopimus Suomessa täytetään seuraavien vaiheiden mukaisesti ennen hoitotyön alkamista.

Vaihe 1 — Selvitä työnantajavelvoitteet etukäteen. Ennen sopimuksen allekirjoittamista työnantajana toimivan vanhemman on selvitettävä Verohallinnon ohjeet lastenhoitajan palkanmaksusta: ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, TyEL-eläkemaksu ja tapaturmavakuutus. Pienet korvaukset (alle 1 500 euroa vuodessa yhdeltä työnantajalta) voivat olla yksinkertaisempia, mutta säännöllinen kokoaikainen työ on täysipainoinen työsuhde.

Vaihe 2 — Täytä vanhemman tiedot täsmällisesti. Koko nimi, henkilötunnus, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja perheen osoite. Puhelinnumero on erityisen tärkeä — hoitajan on voitava tavoittaa vanhempi nopeasti hätätilanteessa.

Vaihe 3 — Kirjaa hoitajan tiedot ja asema. Hoitajan koko nimi ja henkilötunnus ovat tarpeellisia verotuksen ja eläkemaksujen suorittamiseen. Hoitajan aseman kirjaaminen (babysitter, kotihoitaja, au pair, nanny) selkeyttää työsuhteen luonteen ja juridisen perustan.

Vaihe 4 — Listaa hoidettavat lapset terveystietoineen. Jokaisen lapsen nimi, syntymävuosi, allergiavat, lääkitykset ja muut terveystiedot on kirjattava tarkasti. Erityisesti vakavat allergiavat kuten pähkinäallergia on mainittava selkeästi adrenaliinikynän sijainteineen.

Vaihe 5 — Sovi työn ehdoista selkeästi. Hoitoaikataulu, viikottaiset tunnit, palkka ja tehtävät on kirjattava yksiselitteisesti. Mitä sisältyy palkkaan — ruoanlaitosta, kotitöistä, läksyistä? Mitä ei kuulu tehtäviin? Selkeä tehtävänkuvaus estää odotusristiiriitoja.

Vaihe 6 — Mainitse kotitalousvähennyksestä. Jos hyödynnät kotitalousvähennystä, kirjaa tämä sopimukseen. Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen edellyttää, että työnantajavelvoitteet on hoidettu asianmukaisesti ja palkka on maksettu verokortilla.

Vaihe 7 — Allekirjoita molemmat osapuolet. Sopimus allekirjoitetaan omakätisesti, merkitään paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Kopio kummallekin osapuolelle. Säilytä sopimus verotodisteiden yhteydessä.

Vaihe 8 — Rekisteröidy työnantajaksi Verohallinnolle. Jos hoitosopimus perustaa työsuhteen, työnantajan on rekisteröidyttävä työnantajarekisteriin, jos maksaa palkkaa säännöllisesti. OmaVero-palvelussa voi ilmoittautua työnantajaksi ja maksaa työnantajasuoritukset sähköisesti. Rekisteröityminen on pakollista säännöllisesti palkkaavalle työnantajalle.

Vaihe 9 — Sovi ensiapuohjeet etukäteen. Erityisesti lasten allergioihin tai kroonisiin sairauksiin liittyvät ensiapuohjeet on käytävä läpi ennen hoidon alkamista. Adrenaliinikynän käyttö, astmainhalaattorin käyttö tai diabeteksen hallinta ovat asioita, joissa hoitajan on oltava perehtynyt jo ennen ensimmäistä hoitopäivää.

Vaihe 10 — Järjestä tutustumistilaisuus lapsille. Ennen hoidon alkamista on hyvä järjestää lyhyt tutustumiskäynti, jossa lapset ja hoitaja oppivat tuntemaan toisensa. Tämä vähentää lapsen ahdistusta ja helpottaa siirtymistä uuteen hoitoarjen. Myös hoitajalla on mahdollisuus arvioida lasten käyttäytymistä ja erityistarpeita tutustumiskäynnin aikana.

Lastenhoitosopimus Suomessa perustuu useaan lakiin.

Työsopimuslaki (55/2001). Kotona tapahtuva lastenhoitotyö on pääsääntöisesti työsopimuslain mukainen työsuhde. Laki 1 luvun 1 pykälä määrittelee työsopimuksen tunnusmerkit. Laki 2 luvun 4 pykälä velvoittaa työnantajan antamaan kirjallisen selvityksen keskeisistä työsuhteen ehdoista ennen työn alkamista tai viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä. Irtisanomisaikoja säätelee lain 6 luku.

Tuloverolaki (1535/1992) 127a pykälä — kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys on merkittävä taloudellinen etu lastenhoitopalveluita käyttäville perheille. Vuoden 2024 enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöä kohden. Vähennys kohdistuu työn osuuteen maksetusta korvauksesta. Vähennyksen edellytyksenä on, että palvelu on ostettu alv-rekisteröidyltä yrittäjältä tai palkka on maksettu verokortilla ja työnantajavelvoitteet on hoidettu.

Työntekijän eläkelaki TyEL (395/2006). Työnantajan on järjestettävä TyEL-eläkevakuutus työntekijälle, joka ansaitsee vähintään 65,26 euroa kuukaudessa (vuoden 2024 alaraja). Tämä koskee myös lastenhoitajia. Eläkevakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä kuten Varma, Ilmarinen tai Elo.

Ennakonpidätyslaki. Työnantajan on toimitettava ennakonpidätys palkanmaksun yhteydessä hoitajan verokortin mukaisesti ja tilittää se Verohallinnolle kuukausittain tai neljännesvuosittain. Verohallinnon OmaVero-palvelu helpottaa työnantajavelvoitteiden hoitamista.

Tapaturmavakuutuslaki (459/2015). Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus, jos vuotuinen palkkasumma ylittää tietyn rajan. Tapaturmavakuutus korvaa työtapaturman ja ammattitaudin sattuessa. Pienet korvaukset voivat alittaa tapaturmavakuutusvelvollisuuden rajan — tarkista Tapaturmavakuutuskeskuksen ohjeet.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 4 pykälä. Lastenhoitaja ei saa tehdä lasta koskevia merkittäviä päätöksiä huoltajan puolesta. Hoitajalla ei ole juridista huoltajuutta. Hätätilanteessa hoitajan on otettava yhteys huoltajaan tai hätäpalveluihin. Laki määrittää, että lapsen hyvinvointi on huoltajan vastuulla — hoitaja toimii huoltajan asettamien ohjeiden mukaisesti.

Sos- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelylaki (703/2023) ja GDPR (EU 2016/679). Lastenhoitajalle luovutettavat lasten terveystiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja. Niitä saa käyttää vain hoitotyötä varten eikä luovuttaa eteenpäin. Vanhempi on rekisterinpitäjä terveysdatan osalta.

Tuloverolaki (1535/1992) 127b pykälä. Kotihoidontuki on Kelan myöntämä tuki lapsen kotona hoitamisesta alle kolmivuotiaan lapsen perheille. Kotihoidontuen maksamiseen voi liittyä yksityisen hoidon tuki, jos lapsi hoidetaan yksityisen palveluntuottajan toimesta. Yksityistä kotihoidon tukea voidaan maksaa rekisteröidylle yksityiselle lastenhoidon tarjoajalle. Kirjallinen lastenhoitosopimus on edellytys yksityisen hoidon tuen saamiselle.

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Työsuhteisiin liittyvät riidat voidaan viedä käräjäoikeuteen tai työsyrjintäriidat tasa-arvovaltuutetun arvioitavaksi. Kuluttajariitalautakunta voi käsitellä riitoja ammattimaisessa yksityisessä lastenhoitopalvelussa kuluttajan näkökulmasta. Työriitojen sovittelupalveluita on saatavilla, ja ne voivat nopeuttaa ratkaisun löytymistä ilman kallista oikeusprosessia.

Lastenhoitosopimukseen Suomessa liittyy yleisiä virheitä, jotka voivat aiheuttaa verotusongelmia tai työsuhdelakiin liittyviä riitoja.

Virhe 1 — Työnantajavelvoitteet laiminlyödään. Yleisin virhe on se, että perhe ei tiedä olevansa työnantaja. Palkan maksaminen lastenhoitajalle ilman ennakonpidätystä ja eläkevakuutusmaksuja on lainvastaista. Verohallinto voi löytää harmaan talouden kautta maksetut palkat verotarkastuksessa.

Virhe 2 — Sopimus tehdään suullisesti. Suullinen sopimus on juridisesti pätevä, mutta sen todistaminen on vaikeaa. Erimielisyyksiä työtunneista, palkasta tai tehtävistä on vaikea ratkaista ilman kirjallista dokumenttia.

Virhe 3 — Lasten terveystietoja ei kirjata. Hoitaja voi joutua hätätilanteeseen, jossa hän ei tiedä lapsen allergiavat tai lääkitystä. Tämä voi olla hengenvaarallinen tilanne. Kirjaa aina kaikki oleelliset terveystiedot sopimukseen.

Virhe 4 — Hätäyhteystiedot puuttuvat. Vanhemman puhelinnumeron lisäksi sopimuksessa tulisi olla varayhteystieto — esimerkiksi isovanhemman numero — tilanteita varten, joissa vanhempaa ei tavoiteta välittömästi.

Virhe 5 — Tehtävien rajaus on epäselvä. Epäselvä tehtävänkuvaus johtaa odotusristiriitoihin. Sisältyykö palkkaan läksyapu, lasten kuljetukset tai kotityöt? Sopimuksessa on hyvä listata selkeästi, mitä hoitajan odotetaan tekevän.

Virhe 6 — Irtisanomisaika on sovittu liian lyhyeksi. Hoitajalle ja työnantajalle on molemmin puolin tärkeää, että irtisanomisaika on riittävä. Liian lyhyt irtisanomisaika voi jättää perheen ilman hoitajaa äkillisesti tai hoitajan ilman toimeentuloa.

Virhe 7 — Kotitalousvähennystä ei hyödynnetä. Moni perhe jättää kotitalousvähennyksen hyödyntämättä puhtaasta tietämättömyydestä. Kotitalousvähennys voi tuoda merkittävän verosäästön, mutta se edellyttää kirjallista sopimusta ja asianmukaista palkanmaksua.

Virhe 8 — Verokorttia ei pyydetä hoitajalta. Ilman verokorttia työnantaja ei voi toimittaa ennakonpidätystä oikein. Työnantajan on pyydettävä hoitajalta verokortti ennen palkanmaksun aloittamista. Verokortin voi toimittaa Verohallinnon OmaVero-palvelun kautta digitaalisesti.

Virhe 9 — Sairausloma-ajan palkkauskäytäntöjä ei sovita. Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa työsopimuslain (55/2001) mukaan. Sopimuksessa on syytä mainita, miten sairauspoissaolot käsitellään — maksetaanko täysi palkka vai soveltaako työnantaja omavastuuaikaa.

Virhe 10 — Koeaikaa ei sovita. Uuden hoitajan kanssa on järkevää sopia lyhyestä koeajasta, jonka aikana molemmat osapuolet voivat arvioida, onko yhteistyö toimivaa. Koeajan kirjaaminen sopimukseen suojaa molempia osapuolia, jos työsuhde ei osoittaudu toimivaksi. Koeaika on myös työsopimuslain (55/2001) mukaan mahdollinen yli 6 kuukauden työsopimuksissa.