Isyyden tunnustaminen

Isyyden tunnustaminen Suomessa on isyyslain (11/2015) 16 pykälän mukainen menettely, jolla aviottoman lapsen isä vahvistaa juridisesti olevansa lapsen isä. Tunnustamisella isyys kirjataan väestötietojärjestelmään Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimesta, ja se tuottaa laajat oikeudelliset vaikutukset isän, äidin ja lapsen välillä.

Isyyden automaattinen olettama koskee avioliittoon syntyneitä lapsia. Avioliiton aikana syntyneen lapsen isäksi katsotaan äidin aviomies ilman erillistä tunnustamista isyyslain (11/2015) 2 pykälän perusteella. Tätä kutsutaan isyysolettamaksi. Avoliitossa tai ilman parisuhdetta syntyneen lapsen isyys on aina erikseen tunnustettava tai vahvistettava tuomioistuimessa.

Tunnustamismenettely on muotomääräinen. Isyyslain (11/2015) 16 pykälän mukaan tunnustaminen on tehtävä henkilökohtaisesti joko ennen lapsen syntymää äitiysneuvolan terveydenhoitajan edessä tai syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Tunnustaminen ei tapahdu pelkällä kirjallisella ilmoituksella, vaan henkilökohtainen läsnäolo viranomaisen edessä on vaatimus. Äitiysneuvolan kautta ennen syntymää tehty tunnustaminen on nykyisin yleisin menettely, koska se on käytännöllinen: isyyden voi tunnustaa samalla kun äiti käy neuvolakäynneillä.

Äidin suostumus isyyslain 19 pykälän mukaan. Lapsen äidin on suostuttava isyyden tunnustamiseen, jos lapsi on alaikäinen. Ilman äidin suostumusta isyyden vahvistaminen tapahtuu käräjäoikeuden kautta isyyslain (11/2015) 31 pykälän mukaisesti. Äiti voi kieltää tunnustamisen, mutta silloin mies voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi, ja tässä prosessissa voidaan käyttää DNA-testiä.

Isyyden tunnustamisen oikeudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Tunnustettu isyys tuottaa elatusvelvollisuuden lain lasten elatuksesta (704/1975) nojalla, lapsen perintöoikeuden isän kuolinpesään perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaisesti, isän mahdollisuuden hakea lapsen huoltajuutta lapsen huollosta annetun lain (361/1983) nojalla sekä lapsen oikeuden isän sukunimeen. Isyyden tunnustaminen on peruuttamaton toimenpide sen jälkeen kun se on vahvistettu, mutta ennen vahvistamista se voidaan peruuttaa isyyslain (11/2015) 22 pykälän mukaisesti.

Uuden isyyslain (11/2015) muutokset. Uusi isyyslaki tuli voimaan 1.1.2016 korvaten vuoden 1975 isyyslain. Merkittävin muutos oli ennakkotunnustamisen mahdollistaminen: isyyden voi nyt tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolan edessä. Tämä tekee prosessista käytännöllisemmän, koska isä voi tulla mukaan neuvolakäynneille. Uusi laki mahdollistaa myös jälkikäteistunnustamisen ilman erillistä määräaikaa: tunnustaminen on mahdollista milloin tahansa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä.

Isyyden tunnustaminen ja sukunimi. Isyyden tunnustamisen jälkeen lapselle voidaan hakea isän sukunimeä nimilain (946/2017) mukaisesti. Sukunimen muutos on mahdollista hakea maistraatista tai Digi- ja väestötietovirastosta, ja siihen tarvitaan molempien vanhempien suostumus, jos kyseessä on yhteishuolto.

Isyyden tunnustaminen ja tulevat sukupolvet. Tunnustettu isyys kirjataan pysyvästi väestötietojärjestelmään. Lapsi voi tarkistaa isätietonsa Digi- ja väestötietoviraston palvelusta täysi-ikäisyttyään tai jo aiemmin huoltajansa avustuksella. Tieto on tärkeä myös perinnöllisille sairauksille altistumisen arvioimisessa lääketieteellisessä yhteydessä.

Isyyden tunnustaminen ja lapsen sosiaaliturva. Isyyden vahvistaminen vaikuttaa lapsen sosiaaliturvaan: lapsi voi tulla isän sairausvakuutuksen edunsaajaksi Kelan kautta, ja lapsi voi periä isän kautta tulevia sosiaalietuuksia. Lisäksi isän lähisukulaiset, kuten isovanhemmat, voivat luoda juridiset suhteet lapseen isyyden tunnustamisen kautta.

Isyyden tunnustaminen Suomessa tarvitaan aina, kun aviottoman lapsen isyyttä ei ole automaattisesti kirjattu väestötietojärjestelmään avioliittoaseman perusteella, ja vanhemmat haluavat vahvistaa lapsen juridisen isän isyyslain (11/2015) mukaisesti.

Avoliitto tai parisuhdetta vailla oleva isyys. Avoliitossa tai ilman parisuhdetta syntyneen lapsen isä ei ole automaattisesti juridinen isä, vaan isyys on tunnustettava isyyslain (11/2015) mukaisesti. Tämä on yleisin tilanne, johon tunnustaminen liittyy.

Lapsen oikeuksien turvaaminen. Ilman isyyden tunnustamista lapsella ei ole juridisia oikeuksia isäänsä nähden: ei perintöoikeutta, ei oikeutta isän sukunimeen, ei oikeutta isän sosiaaliturvaan. Tunnustaminen turvaa lapsen oikeudet isyyslain (11/2015) 67 pykälän mukaisesti.

Elatusvelvollisuuden vahvistaminen. Isyyden tunnustaminen on edellytys elatusvelvollisuuden syntymiselle lain lasten elatuksesta (704/1975) nojalla. Ilman isyyden tunnustamista tai vahvistamista miehellä ei ole elatusvelvollisuutta, eikä äiti voi periä elatusapua.

Huoltajuuden hakeminen. Biologinen isä, jota ei ole vahvistettu juridiseksi isäksi, ei voi hakea lapsen huoltajuutta tai tapaamisoikeutta. Isyyden tunnustaminen on edellytys lapsen huollosta annetun lain (361/1983) mukaisten oikeuksien syntymiselle.

Perintöoikeuden vahvistaminen. Lapsi, jonka isyyttä ei ole tunnustettu, ei peri isää perintökaaren (40/1965) nojalla. Isyyden tunnustaminen turvaa lapsen perintöoikeuden.

Ennen syntymää tapahtuva tunnustaminen. Isyyden voi tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa isyyslain (11/2015) mukaisesti. Tämä on suositeltavaa, koska se on käytännöllinen ja nopea tapa, joka ei vaadi erillistä lastenvalvojakäyntiä.

Tiedollinen oikeus biologisiin juuriin. Lapsella on oikeus tietää biologiset juurensa. Tunnustettu isyys kirjataan väestötietojärjestelmään Digi- ja väestötietoviraston toimesta, josta lapsi voi myöhemmin tarkistaa isätietonsa. Biologisten juurien tunteminen tukee lapsen identiteetin kehittymistä ja on tärkeää myös perinnölliseen terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä.

Elatusvelvollisuuden vahvistaminen. Ilman juridisesti vahvistettua isyyttä biologisella isällä ei ole elatusvelvollisuutta lain lasten elatuksesta (704/1975) nojalla, eikä äiti voi periä elatusapua. Isyyden tunnustaminen on edellytys elatussopimuksen tekemiselle.

Uudelleen avioituminen. Jos äiti avioituu, uuden avioliiton aviomies ei automaattisesti tule lapsen isäksi, vaan biologinen isä voi edelleen tunnustaa isyytensä. Toisaalta, jos biologinen isä on jo tunnustanut isyytensä, uuden avioliiton solmiminen ei muuta tunnustettua isyyttä.

Isyyden tunnustaminen rekisteriä varten. Joissakin yhteyksissä, kuten lapsen passia haettaessa tai lapsen Kelan tietoihin liittyviä asioita hoidettaessa, viranomaiset saattavat pyytää selvitystä lapsen juridisesta isästä. Isyyden tunnustaminen väestötietojärjestelmässä on kattavin todiste juridisesta isyydestä.

Oikeudellisesti pätevässä Isyyden tunnustaminen -asiakirjassa Suomessa on seuraavat osat, jotka mahdollistavat isyyden rekisteröinnin väestötietojärjestelmään isyyslain (11/2015) mukaisesti.

Isyyden tunnustajan täydelliset henkilötiedot. Koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa PPKKVV-NNNN, vakituinen osoite ja puhelinnumero. Nämä tiedot yksilöivät tunnustajan ja ovat välttämättömiä DVV:n rekisteriä varten.

Äidin täydelliset henkilötiedot. Äidin koko nimi, henkilötunnus ja osoite. Äidin suostumus isyyden tunnustamiseen isyyslain (11/2015) 19 pykälän mukaisesti on välttämätön, kun lapsi on alaikäinen.

Lapsen tiedot. Lapsen nimi ja henkilötunnus, jos lapsi on jo syntynyt. Jos isyys tunnustetaan ennen syntymää, merkitään syntymätön lapsi. Lapsen syntymäaika.

Tunnustamisen ajankohta. Merkintä siitä, tapahtuuko tunnustaminen ennen syntymää äitiysneuvolan edessä vai syntymän jälkeen lastenvalvojan luona isyyslain (11/2015) 16 pykälän mukaisesti.

Tunnustuslausuma. Selkeä tunnustuslausuma, jossa tunnustaja ilmaisee olevansa äidin lapsen isä. Lausuman on oltava vapaaehtoinen ja tietoinen isyyslain (11/2015) 16 pykälän mukaisesti.

Äidin suostumus. Äidin kirjallinen suostumus tunnustamiseen isyyslain (11/2015) 19 pykälän mukaisesti.

Oikeudelliset vaikutukset. Maininta siitä, että tunnustaminen tuottaa elatusvelvollisuuden, perintöoikeuden ja mahdollisuuden hakea huoltajuutta.

Allekirjoitukset ja viranomaisen vahvistus. Tunnustajan ja äidin allekirjoitukset sekä lastenvalvojan tai äitiysneuvolan vahvistus. Viranomaisen vahvistus on välttämätön tunnustamisen rekisteröinnille DVV:lle.

forms-legal.com isyyden tunnustamisasiakirja on laadittu isyyslain (11/2015) mukaisesti. Muista, että varsinainen tunnustaminen on tehtävä viranomaisen edessä.

DNA-näytteenoton menettely. Jos isyys on epäselvä tai jos on aihetta epäillä, ettei tunnustaja ole biologinen isä, DNA-testi on suositeltava ennen tunnustamista. DNA-testi voidaan tehdä vapaaehtoisesti yksityisellä lääkäriasemalla tai oikeudenkäynnissä tuomioistuimen määräyksestä isyyslain (11/2015) 44 pykälän nojalla. Testi osoittaa isyyden yli 99,99 prosentin varmuudella.

Tunnustamislausuman sisältö. Tunnustamislausuman on oltava selkeä ja yksiselitteinen: tunnustaja ilmaisee olevansa äidin lapsen isä ja antaa tunnustuksen vapaaehtoisesti ja tietoisena sen oikeudellisesta merkityksestä. Lausumassa mainitaan tunnustajan ja äidin täydelliset nimet sekä viittaus lapseen.

Isyyden tunnustaminen ennen syntymää neuvolakäynnillä. Ennakkotunnustaminen on isyyslain (11/2015) 16 pykälän mukainen menettely, jossa isyys tunnustetaan äitiysneuvolan terveydenhoitajan edessä. Terveydenhoitaja täyttää tunnustamisasiakirjan ja toimittaa sen Digi- ja väestötietovirastolle. Prosessi on nopea ja maksuton, ja se voidaan tehdä minkä tahansa neuvolakäynnin yhteydessä.

Tunnustamisen kirjaaminen äitiysneuvolassa. Äitiysneuvolassa ennakkotunnustamisen tekevä isä täyttää yhdessä äidin ja terveydenhoitajan kanssa tunnustamisasiakirjan. Terveydenhoitaja toimii viranomaistodistajana isyyslain (11/2015) 16 pykälän edellyttämällä tavalla ja toimittaa asiakirjat DVV:lle. Koko prosessi vie yleensä alle 30 minuuttia neuvolakäynnillä.

Isyyden tunnustaminen ulkomailla. Jos isä on ulkomaan kansalainen tai molemmat vanhemmat asuvat ulkomailla väliaikaisesti, Suomen isyyslakia sovelletaan, jos lapsen kotipaikka on Suomessa tai äiti on Suomen kansalainen. Kansainvälisissä tilanteissa on suositeltavaa selvittää asiaa myös kohdemaasta, jotta tunnustaminen saa oikeudellisen vaikutuksen myös siellä.

Isyyden tunnustaminen ja perinnöllinen terveydenhuolto. Tunnustettu isyys mahdollistaa lapsen perinnöllisen terveydenhuollon tietojen tarkistamisen isän puolelta. Tämä on lääketieteellisesti tärkeää, koska monet sairaudet ovat periytyvistä, ja isän terveyshistorian tunteminen voi olla ratkaisevan tärkeää lapsen terveydenhuollossa.

Isyyden tunnustamisen jälkeinen yhteistyö. Isyyden tunnustamisen jälkeen isän ja äidin on pyrittävä rakentavaan yhteistyöhön lapsen edun nimissä. Lapsen huollosta annetun lain (361/1983) 2 pykälän mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata myönteiset suhteet molempiin vanhempiin. Hyvä vanhemmuusyhteistyö luo parhaat edellytykset lapsen tasapainoiselle kehitykselle.

Isyyden tunnustaminen Suomessa oikein vaatii seuraavat vaiheet rekisteröidyn isyyden vahvistamiseksi isyyslain (11/2015) mukaisesti.

Vaihe 1 - Valitse tunnustamistapa. Isyyden voi tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa terveydenhoitajan edessä tai syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Äitiysneuvolan kautta tapahtuva ennakkotunnustaminen on suositeltavaa, koska se on käytännöllinen.

Vaihe 2 - Kerää henkilötiedot. Hanki tunnustajan, äidin ja lapsen (jos syntynyt) täydelliset nimet, henkilötunnukset ja osoitteet. Nämä tiedot ovat välttämättömiä DVV:n rekisteriä varten.

Vaihe 3 - Hanki äidin suostumus. Varmista, että äiti suostuu isyyden tunnustamiseen isyyslain (11/2015) 19 pykälän mukaisesti. Ilman äidin suostumusta isyyden vahvistaminen vaatii käräjäoikeuden käsittelyn.

Vaihe 4 - Kirjoita tunnustuslausuma. Kirjaa selkeä tunnustuslausuma, jossa tunnustaja ilmaisee olevansa äidin lapsen isä ja tunnustaa tämän vapaaehtoisesti ja tietoisena oikeudellisista vaikutuksista.

Vaihe 5 - Vieraile neuvolassa tai lastenvalvojan luona. Tunnustaminen on tehtävä henkilökohtaisesti viranomaisen edessä. Vie asiakirja mukanasi, mutta muista, että varsinainen rekisteröityminen tapahtuu viranomaisen luona suullisesti tai kirjallisesti vahvistettuna.

Vaihe 6 - Allekirjoita viranomaisen edessä. Tunnustaja ja äiti allekirjoittavat asiakirjan lastenvalvojan tai äitiysneuvolan terveydenhoitajan todistamana.

Vaihe 7 - Rekisteröinti DVV:lle. Lastenvalvoja tai äitiysneuvola toimittaa tiedot Digi- ja väestötietovirastolle rekisteröitäväksi väestötietojärjestelmään. Tunnustaminen kirjataan isän kohdalle automaattisesti.

Vaihe 8 - Laadi jatkosopimukset. Isyyden tunnustamisen jälkeen harkitse lasten huoltosopimuksen, tapaamissopimuksen ja elatussopimuksen tekemistä forms-legal.com pohjien avulla, jos vanhemmat eivät asu yhdessä.

Vaihe 9 - Lapsen passin hakeminen. Isyyden tunnustamisen jälkeen lapselle voidaan hakea passi, jossa isän nimi on merkitty. Lapsen passia haetaan Poliisihallituksen passitoimistosta. Yhteishuollossa passihakemus vaatii molempien vanhempien suostumuksen. Passi on tarpeen, jos lapsi matkustaa ulkomaille ennen 18 vuoden ikää.

Vaihe 10 - Tarkista rekisteröinnin onnistuminen. Muutama viikko tunnustamisen jälkeen tarkista DVV:n OmaKanta-palvelusta tai väestötietojärjestelmäotteesta, onko isyys rekisteröity oikein. Virheiden korjaaminen jälkikäteen on mahdollista, mutta aikaa vievää.

Vaihe 11 - Laadi elatussopimus heti isyyden vahvistuttua. Elatusvelvollisuus syntyy automaattisesti isyyden tunnustamisesta. Praktisista syistä elatussopimus on järkevää tehdä pian isyyden tunnustamisen jälkeen, jottei elatusavusta tule myöhemmin riitaa. Kela tarjoaa elatusmaksulaskurin, jolla voidaan laskea asianmukainen elatusavun suuruus.

Vaihe 12 - Tee huoltosopimus samalla. Isyyden tunnustamisen jälkeen on luontevaa tehdä lasten huoltosopimus, tapaamissopimus ja elatussopimus samanaikaisesti forms-legal.com-palvelussa. Tämä säästää aikaa ja varmistaa, että kaikki lapsen juridiseen asemaan liittyvät asiat ovat kunnossa kerralla.

Vaihe 13 - Tarkista verotilanne. Isyyden tunnustaminen ei yksin vaikuta verotukseen, mutta jos laadit sen jälkeen elatussopimuksen, elatusapu ei ole veronalaista tuloa elatuksensaajalle eikä vähennyskelpoinen elatusvelvolliselle Verohallinnon ohjeiden mukaisesti.

Isyyden tunnustaminen Suomessa perustuu isyyslain (11/2015) säännöksiin isyyden vahvistamisesta.

Isyysolan laki 11/2015 pykälä 16 tunnustamismenettely. Isyys tunnustetaan henkilökohtaisesti joko ennen lapsen syntymää äitiysneuvolan terveydenhoitajan edessä tai syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Tunnustaminen on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen edessä.

Äidin suostumus isyyslaki 19 pykälä. Alaikäisen lapsen äidin on suostuttava isyyden tunnustamiseen. Äiti voi kieltää tunnustamisen, jolloin miehen on nostettava kanne isyyden vahvistamiseksi käräjäoikeudessa.

Isyyden vahvistaminen tuomioistuimessa isyyslaki 31 pykälä. Jos tunnustaminen ei ole mahdollista äidin kieltäytymisen vuoksi tai muusta syystä, isyys voidaan vahvistaa käräjäoikeuden päätöksellä. Tässä menettelyssä DNA-testi on tavallinen todistuskeino.

Tunnustamisen peruuttaminen isyyslaki 22 pykälä. Tunnustaminen voidaan peruuttaa ennen kuin isyys on vahvistettu. Vahvistamisen jälkeen peruuttaminen ei ole mahdollista.

Isyyden oikeudelliset vaikutukset isyyslaki 67 pykälä. Vahvistettu isyys tuottaa elatusvelvollisuuden lain lasten elatuksesta (704/1975) nojalla, lapsen perintöoikeuden isän kuolinpesään perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaisesti sekä isän mahdollisuuden hakea lapsen huoltajuutta lapsen huollosta annetun lain (361/1983) nojalla.

Rekisteröinti DVV:lle. Isyyden tunnustaminen kirjataan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään, joka on virallinen väestörekisteri Suomessa.

DNA-testi. Jos isyys on epäselvä, DNA-testi on luotettavin tapa selvittää biologinen isyys. DNA-testi voidaan tehdä vapaaehtoisesti tai tuomioistuimen määräyksestä oikeudenkäynnissä isyyslain (11/2015) 44 pykälän nojalla.

Isyysolettama avioliitossa. Avioliitossa syntyneen lapsen isäksi katsotaan automaattisesti äidin aviomies avioliittolain (234/1929) 3 pykälän isyysolettaman nojalla. Erillistä tunnustamista ei tarvita. Jos avoliitossa asuva pari solmii avioliiton ennen lapsen syntymää, isyysolettama syntyy vihkimisestä. Isyysolettama on kumottavissa käräjäoikeudessa, jos mies ei ole lapsen biologinen isä.

Kansainvälinen isyys. Jos isä on ulkomaan kansalainen tai asuu ulkomailla, isyyden tunnustaminen Suomessa kirjataan suomalaiseen väestötietojärjestelmään. Tunnustamisen tunnustaminen ulkomaan viranomaisissa voi vaatia lisätoimenpiteitä. Suomi noudattaa kansainvälisiä yksityisoikeuden periaatteita isyyden tunnustamisessa.

Isyyden tunnustaminen ja sukunimi. Isyyden tunnustamisen jälkeen lapselle voidaan tietyin edellytyksin hakea isän sukunimeä nimilain (946/2017) 10 pykälän nojalla. Tähän tarvitaan molempien vanhempien suostumus, jos kyseessä on yhteishuolto. Sukunimen muutos ei tapahdu automaattisesti isyyden tunnustamisesta.

Isyyden kiistäminen tuomioistuimessa. Miehellä, joka on tunnustanut isyytensä, on mahdollisuus kiistää tunnustamisensa isyyslain (11/2015) nojalla, jos hän voi osoittaa, ettei hän ole lapsen biologinen isä tai että tunnustaminen on tapahtunut virheellisesti. Kanne on nostettava määräajassa isyyslain (11/2015) asettamien ehtojen mukaisesti.

Isyyden tunnustaminen Suomessa yhteydessä tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa prosessin viivästymiseen tai oikeudellisiin ongelmiin.

Virhe 1 - Viranomaisen edessä tunnustamatta jättäminen. Yleisin virhe on luulla, että pelkkä kirjallinen ilmoitus tai sopimus riittää isyyden vahvistamiseen. Isyyslain (11/2015) 16 pykälä edellyttää henkilökohtaista läsnäoloa viranomaisen edessä. Oikea menettely on varata aika äitiysneuvolaan tai lastenvalvojalle.

Virhe 2 - Äidin suostumuksen puuttuminen. Jos äiti ei ole antanut suostumustaan isyyslain (11/2015) 19 pykälän mukaisesti, tunnustaminen ei rekisteröidy. Oikea menettely on selvittää äidin suostumus ennen tunnustamismenettelyä.

Virhe 3 - Liian myöhäinen tunnustaminen. Isyyden tunnustaminen jätetään tekemättä lapsen syntymän jälkeen, vaikka se olisi voitu tehdä etukäteen neuvolassa. Oikea menettely on tehdä ennakkotunnustaminen äitiysneuvolassa jo raskauden aikana.

Virhe 4 - Seurausten ymmärtämättömyys. Tunnustaminen tehdään ymmärtämättä, että se on peruuttamaton ja tuottaa laajat oikeudelliset velvoitteet. Oikea menettely on selvittää oikeudelliset vaikutukset ennen tunnustamista: elatusvelvollisuus, perintöoikeus ja huoltajuuden hakuoikeus.

Virhe 5 - Rekisteröinnin seuraamatta jättäminen. Tunnustaja ei tarkista, onko isyys rekisteröity DVV:n väestötietojärjestelmään. Oikea menettely on pyytää vahvistus rekisteröinnistä lastenvalvojalta tai äitiysneuvolan terveydenhoitajalta.

Virhe 6 - Jatkosopimukset tekemättä. Isyyden tunnustamisen jälkeen ei tehdä huolto-, tapaamis- tai elatussopimuksia, vaikka ne olisivat tarpeen lapsen edun turvaamiseksi. Oikea menettely on tehdä tarvittavat sopimukset isyyden vahvistamisen jälkeen.

Virhe 7 - Kansainväliset tilanteet. Jos toinen vanhemmista on ulkomaan kansalainen, isyyden tunnustamisen oikeudelliset vaikutukset eri maissa voivat vaihdella. Oikea menettely on selvittää asiaa sekä suomalaiselta lastenvalvojalta että tarvittaessa ulkomaalaisen maan toimivaltaiselta viranomaiselta.

Virhe 8 - Kaksoisjuridinen isyys. Tunnustaminen tehdään tilanteessa, jossa lapsi on syntynyt avioliitossa ja aviomiehellä on automaattinen isyysolettama. Tällöin uusi tunnustaminen voi johtaa oikeudelliseen sekaannukseen, koska juridisia isiä voi olla vain yksi kerrallaan. Oikea menettely on ensin pyytää tuomioistuinta kumoamaan isyysolettama isyyslain (11/2015) 25 pykälän nojalla ja vasta sen jälkeen vahvistaa biologinen isyys uudella tunnustamisella.