Tapahtumalupa yleinen kokous Suomi

Tapahtumalupa eli yleisen kokouksen tai yleisotilaisuuden ilmoitus Suomessa on kokoontumislain (530/1999) 7 ja 15 pykälän mukainen viranomaisilmoitus, jolla tapahtuman järjestäjä ilmoittaa poliisille yleisestä kokouksesta tai yleisötilaisuudesta. Ilmoitusvelvollisuuden laajuus riippuu tapahtuman luonteesta: yleinen kokous edellyttää ilmoituksen tekemista viimeistaan 6 tuntia ennen kokouksen alkamista, kun taas yleisötilaisuudelle on tehtävä ilmoitus viimeistaan 5 vuorokautta etukäteen.

Kokoontumislaki (530/1999) perustuu Suomen perustuslain (731/1999) 13 pykälän kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden jarjestaa kokouksia ja osallistua niihin ilman ennakkolupaa. Kokoontumislaki konkretisoi taman perusoikeuden kaytannon säännöt, määräten jarjestajan velvollisuudet tapahtuman turvallisuuden ja järjestyksen varmistamiseksi.

Yleinen kokous kokoontumislain (530/1999) määritelmä sisältää mielenosoitukset, kansalaiskokoukset ja muut kokoontumisvapauden käytöksi katsottavat tilaisuudet, jotka ovat avoimia yleisölle. Yleisotilaisuus puolestaan on yleisölle avoin huvitilaisuus, kilpailu tai muu vastaava julkinen tapahtuma, kuten festivaali, konsertti tai urheilutapahtuma. Yleisötilaisuudelta vaaditaan usein laajempia turvallisuusjarjestelyta.

Kokoontumislain (530/1999) 22 pykälä velvoittaa tapahtuman jarjestajan nimeämään vastuuhenkilön, joka vastaa tapahtuman järjestelyistä ja on viranomaisyhteydessä poliisin, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Vastuuhenkilön on oltava tapahtumapaikalla koko tapahtuman ajan tai nimettävä sijainen. Järjestäjän vastuu kattaa myös yleisön turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisen.

Poliisi kaayttaa harkintavaltaa ilmoituksen vastaanottamisessa ja voi asettaa tapahtumalle erityisehtoja turvallisuuden varmistamiseksi kokoontumislain (530/1999) 17 pykälän mukaisesti. Ehtoihin voi kuulua esimerkiksi tietyn määrän järjestyksenvalvojia, ensiapupalveluiden varmistaminen tai liikennejärjestelyista sopiminen. Jos tapahtuma aiheuttaa merkittäviä liikennejärjestelyita, on neuvoteltava myös paikallisen poliisilaitoksen liikenneyksikon kanssa.

Pelastuslaki (379/2011) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014) saantelevat tapahtumiin liittyvia turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia. Suurille tapahtumille (yli 200 osallistujaa) on laadittava pelastussuunnitelma pelastuslaitokselle. Yli 500 osallistujaa kokoavat tapahtumat edellyttävät usein myös pelastuslaitoksen ennakkohyväksynnän.

Kunnallinen lupa voi olla tarpeen tapahtuman järjestämispaikan mukaan: puistossa, kadulla tai muussa yleisessä tilassa järjestettävä tapahtuma edellyttää usein kunnan lupa. Kaupungit ovat usein julkaisseet omat tapahtumailmoitusmenettelynsä, jotka taysennettavat kokoontumislain mukaista poliisi-ilmoitusta.

Verkon avulla järjestettävät hybriditapahtumat, joissa osa osallistujista kokoontuu fyysisesti ja osa osallistuu virtuaalisesti, ovat uusi ilmio, johon kokoontumislakia sovelletaan käytännössä samoin kuin perinteisiin tapahtumiin: fyysiselle osalle on tehtävä ilmoitus kokoontumislain (530/1999) mukaisesti. Virtuaaliseen kokoontumiseen ei yleensä sovelleta kokoontumislain ilmoitusvelvollisuutta.

Tapahtumalupa eli kokoontumislain (530/1999) mukainen poliisi-ilmoitus tarvitaan Suomessa seuraavissa tilanteissa.

Mielenosoitus tai kansalaiskokous. Jokaisesta mielenosoituksesta tai kansalaiskokouksesta, joka järjestetään yleisellä paikalla, on tehtävä poliisi-ilmoitus kokoontumislain (530/1999) 7 pykälän mukaisesti viimeistaan 6 tuntia ennen kokouksen alkamista. Spontaanit mielenosoitukset, joita ei ole jarjestetty etukaten, eivät vaadi ennakko-ilmoitusta, mutta jarjestajan on silti vastattava kokouksen järjestyksestä.

Konsertti tai musiikkifestivaali. Julkinen konsertti tai musiikkifestivaali, joka on avoin yleisölle, on yleisotilaisuus kokoontumislain (530/1999) 14 pykälän mukaisesti. Ilmoitus on tehtävä viimeistaan 5 vuorokautta etukäteen poliisilaitokselle. Suurille festivaaleille on tehtävä myös pelastussuunnitelma pelastuslaitokselle pelastuslain (379/2011) mukaisesti.

Urheilutapahtuma tai kilpailu. Yleisölle avoin urheilutapahtuma, kuten juoksukilpailu, futisturnaus tai muun lajin kilpailu, edellyttää poliisi-ilmoituksen tekemista. Katutapahtumissa on myös neuvoteltava poliisin liikenneyksikon kanssa liikennejärjestelyista.

Toritapahtuma tai katufestivaali. Kuntien järjestämistä markkinoista tai kauppajuhlista on tehtävä sekä poliisi-ilmoitus että kuntaan lupahakemus. Kunta voi velvoittaa vakuutuksen tapahtuman vastuuvakuutuksesta.

Hyvänteemisen tapahtuma. Hyväntekeväisyystapahtumat, kuten rahankeräys, on järjestettävä arpajaislain (1047/2001) ja rahankeräyslakin (255/2006) saannoksia noudattaen. Rahankeräyslupa on haettava poliisilta erikseen.

Ulkoilmaelokuva tai -näytanto. Julkinen elokuvanäytanto tai esitys ulkotiloissa edellyttää kokoontumislain mukaisen ilmoituksen lisäksi myös tekijänoikeusluvan esitettävään teokseen.

Juhlallisuudet liikenneväylä varrella. Jos tapahtuma edellyttää kadun tai tieliikenteen tilapäistä sulkemista, on haettava poliisilta liikenteenohjauslupa sekä kunnan katutyölupaa tienpitäjän ohjeistuksen mukaisesti.

Oikein laadittu tapahtumalupailmoitus Suomessa sisältää seuraavat olennaiset elementit, jotka varmistavat ilmoituksen hyväksymisen kokoontumislain (530/1999) mukaisesti.

Järjestäjän tarkat tiedot. Tapahtuman jarjestajan koko nimi tai yhdistyksen rekisteroity nimi, henkilotunnus tai Y-tunnus, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero ovat pakollisia. Viranomainen ottaa yhteyttä näiden tietojen perusteella.

Vastuuhenkilön nimeäminen. Kokoontumislain (530/1999) 22 pykälän mukainen nimetty vastuuhenkilö on mainittava ilmoituksessa. Vastuuhenkilön on oltava tapahtumapaikalla tapahtuman ajan. Vastuuhenkilön nimi, tehtävä ja puhelinnumero on ilmoitettava.

Tapahtuman nimi ja tyyppi. Tapahtuman virallinen nimi ja tyyppi (yleinen kokous, yleisotilaisuus, marssi jne.) on ilmoitettava selkeästi, jotta viranomainen osaa kohdistaa valvontatoimensa oikein.

Tapahtuman paivamäärä, aika ja paikka. Tarkka päivämäärä, alkamis- ja päättymisaika sekä tapahtumapaikan osoite tai reitin kuvaus ovat pakollisia tietoja. Marssin tai kulkueen kohdalla on kuvattava reitti lähtöpisteesta päätepisteeseeen.

Arvioitu osallistujamäärä. Osallistujamäärä vaikuttaa turvallisuus- ja pelastussuunnitteluvelvollisuuksiin. Yli 200 osallistujaa edellyttää pelastussuunnitelman pelastuslain (379/2011) mukaisesti. Yli 500 osallistujaa voi edellyttää pelastuslaitoksen ennakkohyväksynnän.

Tapahtuman ohjelma ja tarkoitus. Tapahtuman ohjelma, tarkoitus ja pääpiirteet on kuvattava selkeästi, jotta viranomainen ymmartaa tapahtuman luonteen ja pystyy arvioimaan mahdolliset turvallisuusriistat.

Turvallisuusjärjestelyt. Jarjestyksenvalvojien määrä, ensiapuvalmius, poistumistiet ja muut turvallisuusjärjestelyt on kuvattava. Jarjestyksenvalvojien on oltava yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) mukaisesti hyväksyttyä henkilostoa.

Liikennejärjestelyt. Tapahtuman vaikutukset liikenteeseen on kuvattava: tiesulut, parkkijärjestelyt, yleisön kulku alueelle. Poliisi voi asettaa erityisiä liikennejärjestelytarpeita.

Melupäätös. Vahvistettua äänilaitteistoa käyttäville tapahtumille on kuvattava melutaso ja äänilaitteiston kayttöaika. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) saantelee melupäätöstä ulkotapahtumissa. forms-legal.com tarjoaa tapahtumalupailmoitusmallipohjan, joka kattaa kaikki olennaiset kentät.

Allekirjoitus. Ilmoitus on allekirjoitettava jarjestajan toimesta. Sähköinen lähetys poliisin asiointipalvelun kautta on myös hyvaksyttava.

Tapahtumalupailmoituksen tekeminen Suomessa edellyttää seuraavia vaiheita kokoontumislain (530/1999) mukaisesti.

Vaihe 1 - Selvitä ilmoitusaika. Yleisen kokouksen (mielenosoituksen) ilmoitus on tehtävä viimeistaan 6 tuntia ennen kokouksen alkamista. Yleisotilaisuuden (festivaali, konsertti, urheilutapahtuma) ilmoitus on tehtävä viimeistaan 5 vuorokautta etukäteen. Käytännössä isommat tapahtumat kannattaa ilmoittaa huomattavasti etukäteen.

Vaihe 2 - Ota yhteyttä paikalliseen poliisilaitokseen. Eri poliisilaitoksilla voi olla erilaisia toimintamalleja tapahtumailmoitusten käsittelyyn. Tarkista paikallisen poliisilaitoksen verkkosivuilta tai soita lupapalveluihin etukäteen.

Vaihe 3 - Laadi pelastussuunnitelma tarvittaessa. Jos arvioitu osallistujamäärä ylittää 200, on laadittava pelastussuunnitelma pelastuslain (379/2011) mukaisesti. Pelastussuunnitelma toimitetaan paikalliselle pelastuslaitokselle.

Vaihe 4 - Hae kunnan lupa tapahtumapaikalle. Kuntien puistot, torit ja katualueet edellyttävät kuntakohtaista lupamenettelyta. Ota yhteyttä kunnan tapahtumapalveluihin tai tekniseen toimeen hyvissä ajoin.

Vaihe 5 - Nimeä vastuuhenkilö. Valitse luotettava henkilö vastuuhenkilöksi kokoontumislain (530/1999) 22 pykälän mukaisesti. Vastuuhenkilön on oltava paikalla koko tapahtuman ajan.

Vaihe 6 - Rekisteroitä järjestyksenvalvojat. Yksityisten turvallisuuspalveluiden laki (1085/2015) edellyttää järjestyksenvalvojien olevan hyväksyttyä henkilostoa. Tilaa järjestyksenvalvojapalvelut rekisteröidyltä turvallisuusyritykseltä tai rekisteroi omat vapaaehtoiset järjestyksenvalvojat poliisin kautta.

Vaihe 7 - Täytä ilmoituslomake. Kirjaa kaikki jarjestajan tiedot, tapahtuman tiedot, turvallisuus- ja liikennejärjestelyt sekä melutiedot. Ole yksityiskohtainen ja tarkka.

Vaihe 8 - Toimita ilmoitus poliisilaitokselle. Ilmoitus toimitetaan paikalliselle poliisilaitokselle kirjallisesti, sähköisesti tai toimittamalla se suoraan poliisiasemalle. Jotkut poliisilaitokset vastaanottavat ilmoituksia myös sähköpostitse.

Vaihe 9 - Seuraa poliisin vastauksia ja mahdollisia ehtoja. Poliisi voi asettaa tapahtumalle erityisiä ehtoja turvallisuuden varmistamiseksi kokoontumislain (530/1999) 17 pykälän mukaisesti. Varmista, että kaikki ehdot on täytetty ennen tapahtumaa.

Tapahtuman järjestäminen Suomessa perustuu useisiin lakeihin, joiden vaatimukset on tunnettava.

Kokoontumislaki (530/1999). Laki saantelee yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä Suomessa. Lain 7 pykälä koskee yleisten kokousten järjestäjää: jarjestajan on nimettävä vastuuhenkilö ja ilmoitettava kokouksesta poliisille. Lain 14 pykälä maarittaa yleisotilaisuuden. Lain 15 pykälä asettaa 5 vuorokauden ennakko-ilmoitusvelvollisuuden yleisötilaisuuksille. Lain 17 pykälä antaa poliisille oikeuden asettaa tapahtumalle erityisehtoja. Lain 22 pykälä saantelee jarjestajan turvallisuusvelvollisuuksia.

Suomen perustuslaki (731/1999) 13 pykälä. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on Suomessa perusoikeus, joka takaa jokaiselle oikeuden jarjestaa kokouksia ilman ennakkolupaa. Kokoontumislaki rajoittaa tata vapautta vain turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi.

Pelastuslaki (379/2011). Laki velvoittaa suurten tapahtumien jarjestajan (yli 200 osallistujaa) tekemään pelastussuunnitelman paikalliselle pelastuslaitokselle. Pelastussuunnitelma kattaa poistumistiet, alkusammutuskaluston, ensiapuvalmiuden ja muut pelastusjarjestelyt.

Yksityisten turvallisuuspalveluiden laki (1085/2015). Järjestyksenvalvontaa tapahtumissa voidaan suorittaa vain lain mukaisesti hyväksytyillä järjestyksenvalvojilla. Järjestyksenvalvoja on koulutettava ja hyvaksyttava poliisilaitoksella ennen tehtavan aloittamista.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014). Suurten tapahtumien melutasosta on neuvoteltava paikallisen ympäristöviranomaisen kanssa. Asuinalueilla ympäristönsuojelulaki rajoittaa tällaisissa tapahtumissa sallittua melutasoa erityisesti yöaikaan.

Tieliikennelaki (729/2018). Jos tapahtuma edellyttää tiesulkua tai liikennejärjestelyita, on poliisille tehtävä erillinen liikenteenohjauslupahakemus tieliikennelain (729/2018) mukaisesti. Lupahakemus on jätettava riittavan etukäteen ennen tapahtumaa.

Tapahtumalupailmoituksessa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa tapahtuman estämiseen tai ongelmatilaisuuksiin.

Virhe 1 - Ilmoituksen liian myohäinen tekeminen. Yleisotilaisuuden ilmoitus tehdän alle 5 vuorokautta etukäteen, tai yleisen kokouksen ilmoitus alle 6 tuntia etukäteen. Poliisi ei ehdi käsitellä ilmoitusta ajoissa, mikä voi johtaa tapahtuman peruuttamiseen tai rajoituksiin.

Virhe 2 - Vastuuhenkilön nimeamatta jattaminen. Ilmoituksessa ei nimetä kokoontumislain (530/1999) 22 pykälän mukaista vastuuhenkilöä. Poliisi voi kieltäyä tapahtuman järjestämisen ilman nimettyä vastuuhenkilöä.

Virhe 3 - Osallistujamäarän aliarviointi. Osallistujamäärä aliarvioidaan, jolloin pelastussuunnitelma jää tekemättä tai järjestyksenvalvojia ei ole riittavasti. Pelastuslain (379/2011) mukainen velvollisuus on suhteessa osallistujamäärään.

Virhe 4 - Turvallisuusjärjestelyiden puuttuminen. Ilmoituksessa ei kuvata riittavasti turvallisuusjarjestelyta. Poliisi voi vaatia täydennystä tai asettaa erityisiä ehtoja.

Virhe 5 - Liikennejarjestelyistä ilmoittamatta jattaminen. Tapahtuma edellyttää tiesulkuja, mutta siitä ei neuvotella poliisin liikenneyksikon kanssa. Tämä voi johtaa liikenteen kaaoittumiseen tai poliisin puuttumiseen tapahtumaan.

Virhe 6 - Kunnan lupa unohdetaan. Poliisi-ilmoitus tehdään, mutta kunnan lupa tapahtumapaikkaan unohdetaan hankkia. Kuntien puistot ja torit edellyttävät erillista kunnan lupaa.

Virhe 7 - Meluilmoituksen puuttuminen. Suuri äänilaitteisto otetaan käyttöön ilman ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista melutasoilmoitusta. Yöaikaan tai asuinalueilla tämä voi johtaa poliisin tai ympäristöviranomaisen keskeyttämistoimiin.

Virhe 8 - Järjestyksenvalvonnan laiminlyönti. Tapahtumaan ei tilata riittavasti järjestyksenvalvojia yksityisten turvallisuuspalvelujen lain (1085/2015) mukaisesti. Järjestyksenvalvonnan puute on yleinen syy poliisin puuttumiseen suuren yleisotilaisuuden aikana.