Kuittaussopimus

Kuittaussopimus Suomessa on kirjallinen asiakirja, jolla kaksi osapuolta, jotka ovat samanaikaisesti sekä velkojia että velallisia toisiaan kohtaan, sopivat vastakkaisten saatavien kuittaamisesta toisiaan vastaan ilman rahaliikennettä tai vain nettoerotuksen maksamistarpeella. Kuittaus on velvoiteoikeudellinen instituutio, jota sääntelevät Suomessa yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet ja soveltuvin osin oikeustoimilaki (228/1929). Kuittauksessa molemmat saatavat lakkaavat samanaikaisesti kuittauksen kohteena olevan pienemmän saatavan määrään asti; suuremmasta saatavasta jää nettoerotus, joka on edelleen vaadittavissa.

Kuittauksen oikeudellisessa analyysissä erotetaan toisistaan yksipuolinen kuittausilmoitus (kompensaatio) ja sopimukseen perustuva kuittaus. Yksipuolisessa kuittauksessa velkoja voi käyttää kuittausoikeuttaan ilmoittamalla siitä vastapuolelle ilman erityistä sopimusta, kun kuittauksen edellytykset täyttyvät: saatavat ovat vastakkaisia (sama velallinen ja velkoja), samanlaatuisia (molemmat rahasaatavia), erääntyneitä tai erääntymässä, ja kuittaava osapuoli ei ole estynyt käyttämästä kuittausoikeuttaan. Sopimukseen perustuvassa kuittauksessa molemmat osapuolet sopivat kirjallisesti kuittauksen ehdoista, mikä on oikeusvarmuuden ja kirjanpidollisen selkeyden kannalta suositeltavaa.

Kuittaussopimuksen käytännön merkitys liittyy suomalaisten yritysten välisiin kauppasuhteisiin, joissa molemmat yritykset myyvät toisilleen tuotteita tai palveluita. Kuittaus poistaa tarpeen kierrättää rahaa edestakaisin ja vähentää transaktiokuluja (pankin siirtomaksut), pienentää luottoriskiä (jos toinen osapuoli menee konkurssiin, saatava on jo kuitattu) ja yksinkertaistaa kirjanpitoa. Konkurssissa kuittausoikeus on erityisen tärkeä: Suomen konkurssilaissa (120/2004) 6 luvun 3 §:n mukaan velkojalla on tietyissä tilanteissa oikeus käyttää kuittausoikeutta, vaikka vastapuoli on konkurssissa, mutta kuittausoikeuden käytölle on edellytykset, jotka tulee täyttyä ennen konkurssin alkamista.

Kuittaussopimus eroaa monilateraalisen kuittauksen (multilateral netting) järjestelyistä, joita suomalaiset pankit ja rahoituslaitokset käyttävät johdannaissopimuksissa ISDA Master Agreement -ehtojen mukaisesti. Tällaiset monilateraaliset järjestelyt ovat monimutkaisempia ja edellyttävät erityistä sopimusdokumentaatiota. Kahden osapuolen välinen yksinkertainen kuittaussopimus on yksinkertaisempi rakenne, johon tämä malli soveltuu. Täydentäviä asiakirjoja löytyy forms-legal.com -kirjastosta: velkakirja, lainasopimus ja velkojen järjestelysopimus.

Kuittaussopimus Suomessa tarvitaan tilanteissa, joissa kahdella osapuolella on vastakkaisia saatavia toisiaan kohtaan ja ne haluavat yksinkertaistaa maksuliikennettä.

Yritysten väliset kauppasuhteet. Kaksi yritystä, jotka myyvät toisilleen tuotteita tai palveluita säännöllisesti, voivat sopia kuukausittaisesta tai kvartaalittaisesta kuittauksesta nettoerotuksen perusteella. Esimerkiksi rakennusyhtiö ja tavarantoimittaja, jotka ovat molemmat saatavissa toisiltaan, voivat kuittaussopimuksella välttää tarpeettomat pankkisiirrot edestakaisin; tämä säästää pankkikuluja ja yksinkertaistaa taloushallintoa.

Talousyhtymien sisäiset järjestelyt. Konserniyhtiöissä emo- ja tytäryhtiöiden väliset saatavat kuittaantuvat usein sisäisen laskennan kautta. Kirjallinen kuittaussopimus dokumentoi järjestelyn verotuksellisia tarkoituksia varten (siirtohinnoittelun dokumentointi verotusmenettelystä annetun lain 1558/1995 mukaisesti) ja takaa, että kuittaukset vastaavat markkinaehtoperiaatetta.

Suoritushäiriöiden ratkaiseminen. Kun osapuolten välillä on molemminpuolisia saatavia ja molemmilla on maksuvaikeuksia, kuittaussopimus voi olla yksinkertaisin tapa ratkaista tilanne: molemmat saatavat vähenevät samanaikaisesti ilman rahaliikennettä. Tämä on erityisesti rakennusalalla ja projektitoimituksissa yleinen käytäntö.

Kiinteistökaupan ja vuokrasuhteiden päättyminen. Vuokrasuhteen päättyessä vuokranantajalla voi olla saatava vuokravakuudesta tai remonttikustannuksista ja vuokralaisella saatava ylivuodelta tai ennakkoon maksetusta vuokrasta. Kuittaussopimus selkeyttää, mitä kummaltakin jää jäljelle.

Luotonantorakenteet johdannaisissa ja rahoitussopimuksissa. Suomalaiset yritykset, jotka tekevät johdannaissopimuksia pankkien (Nordea, OP, Danske Bank) kanssa, allekirjoittavat ISDA Master Agreementin sisältäen close-out netting -ehdon; tämä on monimutkaisempi versio kuittaussopimuksen perusperiaatteesta. Luottoriski pienenee, kun vastakkaiset suoritukset nettoutetaan automaattisesti johdannaissalkulle.

Konkurssiuhkan tilanteessa. Velkojan, jolla on saatava maksukyvyttömyysuhan alla olevalta velalliselta ja samanaikaisesti velka samalle osapuolelle, kannattaa harkita kuittausoikeuden käyttämistä ajoissa ennen konkurssia. Konkurssilain (120/2004) 6 luvun 3 §:n mukaisesti kuittausoikeus voidaan tietyissä tilanteissa säilyttää konkurssissa, mutta edellytykset on täytyttävä ennen konkurssin alkamista.

Alihankkijaverkoston monenväliset kuittaukset. Rakennusalalla tai autoteollisuudessa on tilanteita, joissa useilla yrityksillä on vastakkaisia saatavia toisiaan kohtaan. Monenvälinen kuittaus (multilateral netting) tarkoittaa, että useampi kuin kaksi osapuolta sopii saataviensa kuittaamisesta samanaikaisesti; tämä on monimutkaisempi järjestely kuin kahden osapuolen kuittaus. Suomalaisessa oikeudessa ei ole erillistä monenvälisen kuittauksen lainsäädäntöä, mutta sopimuksenvapauden periaate mahdollistaa tällaisten järjestelyjen sopimisen.

Johdannaissopimusten close-out netting. ISDA Master Agreementin mukaiset johdannaissopimukset sisältävät close-out netting -ehdon, joka kuittaa automaattisesti kaikki voimassa olevat johdannaissopimukset yhden nettoluvun laskemiseksi konkurssitilanteessa. Suomessa close-out netting on tunnustettu pätevänä konkurssilain (120/2004) puitteissa finanssimarkkinoilla; Finanssivalvonta valvoo close-out netting -järjestelyjä rahoitusvakauteen liittyen. Arvopaperimarkkinayhdistys (AMY) on julkaissut suosituksia netting-sopimusten dokumentaatiosta.

Kiinteistökaupan ja vuokrasuhteiden päättyminen. Vuokrasuhteen päättyessä vuokranantajalla voi olla saatava vakuusvuokrasta tai remonttikustannuksista ja vuokralaisella saatava ylivuodelta maksetusta vuokrasta. Kirjallinen kuittaussopimus selkeyttää, mitä kummaltakin jää jäljelle asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaisesti. Kuittaussopimus estää pitkittyneet riidat vakuuden palauttamisesta.

Oikeudellisesti pätevä Kuittaussopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät velvoiteoikeudellisten kuittausperiaatteiden mukaisesti.

Molempien osapuolten täydellinen yksilöinti. Molempien osapuolten täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus on pakollista kuittauksen oikeudelliselle tehokkuudelle. Kuittauksen kohteena olevien saatavien on oltava vastakkaisia saman velkojan ja velallisen välillä; jos saatavat ovat eri juridisten henkilöiden välillä (esimerkiksi tytäryhtiö vs. emoyhtiö), kuittausoikeus saattaa rajoittua.

Molempien saatavien täsmällinen yksilöinti. Kummankin saatavan oikeudellinen peruste (laskun numero, sopimuksen päivämäärä), pääoma (EUR) ja eräpäivä on ilmoitettava täsmällisesti. Kuittaus on mahdollinen myös erääntymättömistä saatavista, mutta molemmat saatavat on silloin eräännytettävä ensin tai sovittava varhaisemmasta eräännyttämisestä kirjallisesti. Mahdolliset kertyneet viivästyskorot korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti on ilmoitettava erikseen tai sisällytettävä pääomaan.

Kuittauksen soveltumisedellytykset. Kuittauksen oikeudellisille edellytyksille on täytyttävä: saatavat ovat vastakkaisia (sama osapuolipari); saatavat ovat samanlaatuisia (molemmat rahasaatavia EUR:ssa); saatavat ovat erääntyneitä tai erääntymässä; kuittaava osapuoli ei ole estynyt käyttämästä kuittausoikeuttaan. Kuittaus ei sovi, jos jonkin saatavan suoritustapa on muunlainen kuin rahamaksu (esimerkiksi luontoissuoritus).

Kuittauksen tulos selkeästi ilmaistuna. Kuittauksen tulos on yksilöitävä täsmällisesti: täydellinen kuittaus (molemmat saatavat nolla), nettosaatava Osapuoli A:lle tai nettosaatava Osapuoli B:lle. Nettosaatavan euromäärä, eräpäivä ja maksutiedot on ilmoitettava selkeästi. Epäselvyys kuittauksen tuloksesta on yleisin riitoja aiheuttava tekijä.

Vahvistus saatavien vapaudesta rasituksista. Molempien osapuolten vakuutus, ettei kuitattaviin saataviin kohdistu panttauksia, ulosottoja tai muita kolmansien osapuolten oikeuksia on keskeinen; kuittaus kolmannen osapuolen oikeuden alaiseen saatavaan voi olla tehoton tai johtaa riitaan kolmannen kanssa. Tarkista panttaussopimukset ja arvopaperikeskuksen rekisteri arvopapereiden osalta ennen kuittausta.

Kirjanpidollinen selkeys. Molempien osapuolten kirjanpidossa on kirjattava kuittaus asianmukaisesti: saatavan poisto tai alentaminen kuittauksen mukaisesti kirjanpitolain (1336/1997) ja tuloverolain (1535/1992) mukaisesti. Kuitatut saatavat eivät tyypillisesti aiheuta verovaikutuksia (ne eivät ole tuloa tai menoa), mutta konserniyhtiöiden välisessä kuittauksessa siirtohinnoittelu verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaisesti on tarkistettava. Täydentäviä asiakirjoja löytyy forms-legal.com -kirjastosta.

Riitojen ratkaisumenetelmä. Kuittaussopimuksessa on täsmennettävä oikeuspaikka (käräjäoikeus) ja sovellettava laki (Suomen laki). Riidat kuittauksen tehokkuudesta tai laajuudesta ratkaistaan käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti; hovioikeus (HO) ja korkein oikeus (KKO) ovat muutoksenhakuasteita.

Kuittaussopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti velvoiteoikeudellisten kuittausperiaatteiden mukaisesti.

Vaihe 1 — Tarkista kuittauksen edellytykset. Ennen sopimuksen laadintaa tarkista, että kuittauksen oikeudellisille edellytyksille täyttyvät: molemmat saatavat ovat saman osapuoliparin välillä; molemmat ovat rahasaatavia (EUR); molemmat ovat erääntyneitä tai erääntymässä; kumpikaan saatava ei ole pantattuna tai ulosottomiehen hallussa. Varmista lisäksi, ettei kumpikaan osapuolista ole konkurssissa tai saneerauksessa, mikä voi vaikuttaa kuittausoikeuden käyttöedellytyksiin.

Vaihe 2 — Yksilöi molemmat osapuolet täydellisesti. Täydellinen nimi tai toiminimi ja Y-tunnus tai henkilötunnus ovat pakollisia. Tarkista Y-tunnus PRH:n kaupparekisteristä tai YTJ.fi-portaalista; henkilötunnus väestötietojärjestelmästä. Molemmat osapuolet ovat samanaikaisesti sekä velkojia että velallisia toisiaan kohtaan, joten tämä on erittäin tärkeää kuittauksen oikeudelliselle rakenteelle.

Vaihe 3 — Yksilöi molemmat saatavat täsmällisesti. Saatavan A (Osapuoli A:n saatava B:ltä) peruste, pääoma EUR ja eräpäivä; saatavan B (Osapuoli B:n saatava A:lta) peruste, pääoma EUR ja eräpäivä. Tuhaterottimena välilyönti ja desimaalierottimena pilkku suomalaisen standardin mukaisesti. Kertyneet viivästyskorot korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti (viitekorko + 7 %) voidaan sisällyttää pääomaan tai ilmoittaa erikseen.

Vaihe 4 — Laske kuittauksen tulos. Vähennä pienempi saatava suuremmasta: nettosaatava = suurempi saatava − pienempi saatava. Täsmennä, kumpi osapuoli on nettosaatavan haltija. Täydellisessä kuittauksessa, jos saatavat ovat yhtä suuret, molemmat saatavat lakkaavat kokonaan.

Vaihe 5 — Sovi nettosaatavan eräpäivästä. Jos kuittauksen jälkeen jää nettosaatava, sovi sen eräpäivästä (muoto PP.KK.VVVV) ja maksutiedoista (IBAN, viite). Nettosaatavalle ei tyypillisesti kerry uutta korkoa ennen eräpäivää, ellei korosta sovita erikseen.

Vaihe 6 — Vahvista saatavien vapaus rasituksista. Molempien osapuolten on vakuutettava, etteivät kuitattavat saatavat ole pantattuna, ulosottomiehen hallussa tai muuten kolmansien oikeuksien alaisia. Tarkista panttaustiedot PRH:n yrityskiinnitysrekisteristä tai arvopapereiden osalta Euroclear Finland Oy:n järjestelmästä.

Vaihe 7 — Allekirjoita muodollisesti. Molemmat osapuolet allekirjoittavat fyysisellä allekirjoituksella tai kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella eIDAS-asetuksen mukaisesti. Ilmoita allekirjoituspaikka ja -päivä muodossa PP.KK.VVVV. Laaditaan kaksi samansisältöistä kappaletta.

Vaihe 8 — Kirjaa kuittaus kirjanpitoon. Kirjaa kuittaus asianmukaisesti kirjanpitoon kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti: molemmat saatavat poistetaan tai alennetaan kuittauksen summalla; jos jää nettosaatava, se kirjataan uutena saatavana. Tarkista verotukselliset vaikutukset tuloverolain (1535/1992) ja konserniyhtiöissä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) osalta.

Vaihe 9 — Ilmoita kuittauksesta arvonlisäveroviranomaiselle tarvittaessa. Kuittauksessa kuittautuvat saatavat voivat sisältää arvonlisäveroa (ALV 25.5 % yleinen kanta arvonlisäverolain 1501/1993 mukaisesti). ALV-tilitys Verohallinnolle tehdään normaalisti kuukausittaisen arvonlisäveroilmoituksen yhteydessä; kuittaus ei korvaa ALV-tilitystä. Molemmat kuittautuvat liiketapahtumat (myyntisaatava ja ostovelka) kirjataan erikseen arvonlisäverotuksessa. Tarkista kirjanpitäjäsi kanssa kuittauksen oikea ALV-käsittely, erityisesti jos kuittautuvat saatavat ovat eri ALV-kantojen mukaisia.

Kuittaussopimus Suomessa perustuu Suomen velvoiteoikeuden yleisiin kuittausperiaatteisiin sekä muutamaan keskeiseen erityissäädökseen.

Velvoiteoikeudelliset kuittausperiaatteet yleislakina. Suomessa ei ole erillistä kuittauslakia; kuittauksen edellytykset ja vaikutukset määräytyvät yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Kuittauksen edellytykset ovat vakiintuneet oikeuskäytännössä (KKO:n ennakkopäätökset) ja oikeustieteessä: vastakkaisuus (sama osapuolipari), samanlaatuisuus (rahasaatavat), erääntyneisyys (tai erääntymässä), vapaus rasituksista. Käräjäoikeus (alioikeus), hovioikeus ja korkein oikeus soveltavat näitä periaatteita riitojen ratkaisussa.

Oikeustoimilaki (228/1929) kohtuullistamislausekkeena. Oikeustoimilain 36 § tarjoaa yleisen suojalausekkeen kohtuuttomia ehtoja vastaan; kuittaussopimus, joka asettaa toisen osapuolen kohtuuttomaan asemaan, voidaan kohtuullistaa tuomioistuimessa. Tämä on erityisen merkittävää, jos kuittaussopimuksessa on asetettu epätasainen vaihtoarvo tai pakotettu toinen osapuoli kohtuuttomaan kuittaukseen.

Velkakirjalaki (622/1947) ja saatavien luovutus. Velkakirjalain 31 §:n mukaisesti velkakirjan luovuttamisesta on ilmoitettava velalliselle; tämä koskee myös kuittausoikeuden siirtymistä, jos saatava luovutetaan kolmannelle ennen kuittaushetkeä. Kuittaussopimus, joka on tehty vilpittömässä mielessä ennen saatavan luovutusta, on pääsääntöisesti tehokas myös luovutuksensaajaa vastaan.

Konkurssilaki (120/2004) 6 luvun 3 § kuittausoikeudesta konkurssissa. Konkurssin alkaessa velkoja menettää pääsääntöisesti oikeuden käyttää kuittausoikeuttaan, mutta lain 3 §:n mukaisesti tietyin edellytyksin kuittausoikeus säilyy: kuittauksen edellytykset on täytyttävä ennen konkurssin alkamista; kuittaava saatava ei saa olla hankittu konkurssissa perimiseksi erityisesti. Kuittauksesta on ilmoitettava pesänhoitajalle viipymättä.

Tuloverolaki (1535/1992) verotuksellisista vaikutuksista. Kuittaus yritysten välisessä kaupassa ei tyypillisesti aiheuta verovaikutuksia (saatavat eivät konvertoidu tuloksi tai kuluksi pelkällä kuittauksella), mutta konserniyhtiöiden välisissä kuittauksissa on noudatettava siirtohinnoittelun periaatteita verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaisesti; Verohallinto voi puuttua markkinaehtoista poikkeaviin kuittausjärjestelyihin.

Kirjanpitolaki (1336/1997) ja IFRS-standardit. Kuittauksen kirjanpidollinen käsittely on tärkeää oikean tilinpäätösinformaation kannalta; saatavien ja velkojen nettoutus on sallittu vain, jos kuittausoikeus on olemassa ja todennettavissa sekä molemmat osapuolet aikovat nettoutua kirjanpitolain ja IFRS-standardien (IAS 32) mukaisesti.

Rahoitusvakausdirektiivin vaikutus Suomen kuittauslainsäädäntöön. EU:n rahoitusvakausdirektiivi (2002/47/EY) on implementoitu Suomessa lailla rahoitusvakuusjärjestelyistä (11/2004). Laki tunnustaa close-out netting -järjestelyt päteviksi rahoitussopimuksissa; tällä on merkittävä vaikutus pankkien johdannaisriskien hallinnalle. Käytännön kuittaussopimuksissa tavallisten yritysten välillä lain (11/2004) erityissäännöt eivät suoraan sovellu, mutta direktiivin yleisperiaatteet kuittauksen tunnustamisesta vahvistavat kuittauksen asemaa Suomen oikeudessa. Korkein oikeus (KKO) on useissa ennakkopäätöksissä vahvistanut kuittausoikeuden perusperiaatteita yksityisoikeudellisissa riidoissa.

Tavanomaiset virheet Kuittaussopimus Suomessa laadinnassa voivat tehdä kuittauksesta tehoton tai johtaa oikeudellisiin riitoihin.

Virhe 1 — Kuittauksen edellytysten tarkistamatta jättäminen. Kuittaus ilman vastakkaisuuden, samanlaatuisuuden tai erääntyneisyyden tarkistamista voi osoittautua tehottomaksi. Esimerkiksi saatava tulevasta palvelusuorituksesta (ei vielä erääntynyt) ei välttämättä täytä kuittauksen edellytyksiä. Ratkaisu: tarkista kaikki velvoiteoikeudelliset kuittausedellytykset ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Virhe 2 — Saatavan panttauksen tarkistamatta jättäminen. Jos kuitattava saatava on pantattu kolmannelle (esimerkiksi rahoittajalle panttaussopimuksen nojalla), kuittaus saattaa loukata pantinhaltijan oikeutta; kuittaus voi olla tehoton tai pantinhaltija voi kiistää sen. Ratkaisu: tarkista PRH:n yrityskiinnitysrekisteristä ja muista rekistereistä ennen kuittausta, etteivät saatavat ole pantattuina.

Virhe 3 — Kuittauksen epäselvä tulos. Sopimus ilman selkeää kuittauksen tulososan (nettosaatava A:lla, B:llä tai täydellinen kuittaus) ilmaisemista johtaa helposti riitaan siitä, kuinka paljon vielä on maksettava. Ratkaisu: ilmoita nettosaatava tai täydellinen kuittaus täsmällisesti euroina ja eräpäivineen.

Virhe 4 — Kuittauksen tekeminen kilpailevien saatavien tilanteessa. Jos saatavaan on jo nostettu haastehakemus käräjäoikeudessa tai ulosottomies on jo ryhtynyt ulosmittaustoimiin, kuittaussopimuksen tekeminen voi vaikeuttaa tilannetta tai olla tehoton. Ratkaisu: tarkista ulosottorekisteristä (ulosottomies) ja käräjäoikeuden rekistereistä, onko saataviin kohdistuvaa täytäntöönpanoa vireillä.

Virhe 5 — Konkurssiin liittyvä kuittauskielto. Jos toinen osapuoli on ajautumassa konkurssiin, peräytymissäännöt konkurssilain (120/2004) 5 luvun mukaisesti voivat tehdä kuittaussopimuksesta peräytettävän, jos se on tehty liian lähellä konkurssia tai yksipuolisen edun saavuttamiseksi. Ratkaisu: selvitä vastapuolen taloudellinen tilanne ennen kuittausta; epäselvässä tilanteessa konsultoi asianajajaa.

Virhe 6 — Kirjanpidollinen virheellinen käsittely. Kuittauksen kirjaamatta jättäminen tai virheellinen kirjaaminen (esimerkiksi saatavan säilyttäminen kirjanpidossa kuittauksen jälkeen) johtaa virheelliseen tilinpäätökseen ja voi aiheuttaa veroseuraamuksia. Ratkaisu: kirjaa kuittaus asianmukaisesti kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti; konserniyhtiöissä noudata siirtohinnoittelun dokumentaatiovaatimuksia verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaisesti.

Virhe 7 — Kuittauksen vaikutuksen väärä ymmärrys suhteessa vanhentumiseen. Kuittaussopimus ei itsessään katkaise kuitatun saatavan vanhentumista velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisesti ennen kuittauksen tekemistä; vanhentunutta saatavaa ei voi kuittauttaa tehokkaasti. Ratkaisu: tarkista saatavien vanhentumisaika ennen kuittaussopimuksen tekemistä; kuittaushetkellä molempien saatavien on oltava voimassa vanhentumissäännösten kannalta.

Virhe 8 — Arvonlisäverovaikutusten huomiotta jättäminen. Kuittauksessa kuittautuvat saatavat voivat sisältää arvonlisäveroa (ALV 25.5 % yleinen kanta, 14 % tai 10 % alennettu kanta arvonlisäverolain 1501/1993 mukaisesti). Jos kuittauksessa kuittautuu ALV:llinen myyntisaatava ALV:llista ostovelkaa vastaan, ALV-tilitysten kirjanpidollinen käsittely on tarkistettava: kuittaus ei korvaa ALV-tilitystä Verohallinnolle vaan molemmat verotapahtumat raportoidaan erikseen arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti. Ratkaisu: tarkista kuittaukseen sisältyvät ALV-erät kirjanpitäjän kanssa ennen kuittaussopimuksen allekirjoittamista.

Virhe 9 — Sopimuksen puuttuminen kahdenvälisessä nettingissä. Ilman kirjallista kuittaussopimusta yksipuolinen kuittausilmoitus on ainoa dokumentti; tämä voi johtaa riitaan, jos vastapuoli kiistää saatavan olemassaolon tai määrän. Kirjallinen kuittaussopimus molempien allekirjoituksilla on todistusvoimaisempi asiakirja oikeudenkäynnissä. Ratkaisu: tee aina kirjallinen kuittaussopimus merkittävistä kuittauksista.