Keskinäinen testamentti Suomi

Keskinäinen testamentti Suomessa on aviopuolisoiden tai avopuolisoiden yhdessä tekemä testamentti, jolla molemmat testamentintekijät määräävät toisilleen perintöosuuden toisen kuollessa perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaisesti. Keskinäinen testamentti eroaa yksittäisestä testamentista siinä, että se on yhteinen asiakirja, joka sisältää molempien osapuolten testamenttimääräykset.

Keskinäisen testamentin ensisijainen tarkoitus on turvata lesken asema ensiksi kuolleen jälkeen. Suomen lakimääräinen perimysjärjestys perintökaaren (40/1965) 2 ja 3 luvun mukaan voi johtaa tilanteeseen, jossa rintaperilliset eli lapset voivat vaatia lakiosansa heti ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, vaikka leski jäisi asumaan yhteiseen kotiin. Keskinäisellä testamentilla pyritään varmistamaan, että leski saa riittävän omaisuuden elämänsä turvaamiseksi.

Keskinäisessä testamentissa käytetään yleensä kahta eri rakennetyyppiä: lesken hallintaoikeus tai täysi omistusoikeus. Lesken elinikäinen hallintaoikeus tarkoittaa, että leski voi käyttää omaisuutta eläessään, mutta omaisuuden lopullinen siirtyminen tapahtuu molempien kuoltua. Täysi omistusoikeus tarkoittaa, että leski saa omaisuuden omistukseensa eikä siitä tarvitse tilittää rintaperillisille mitään heti. Kumpaakin muotoa rajoittaa rintaperillisten lakiosaoikeus perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Muotovaatimukset perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaan ovat samat kuin yksittäisessä testamentissa. Keskinäinen testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Molemmat testamentintekijät allekirjoittavat testamentin tai tunnustavat siinä olevan allekirjoituksensa todistajien läsnä ollessa, ja todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan tietäen, että asiakirja on testamentti. Todistajien esteellisyys on sama kuin yksittäisessä testamentissa: esteellisiä ovat testamentintekijoiden puolisot, suoraan yleneväässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset, sisarukset sekä testamentinsaajat ja heidän puolisonsa.

Toissijaismääräys on keskinäisen testamentin keskeinen osa. Ensisijaismääräys koskee ensiksi kuollutta: kumpikin määrää omaisuutensa toiselle. Toissijaismääräys koskee molempien kuoltua: miten omaisuus jaetaan sen jälkeen, kun molemmat testamentintekijät ovat kuolleet. Tyypillisesti toissijaismääräys ohjaa omaisuuden yhteisille lapsille tai heidän jälkeläisilleen sijaantulo-oikeuden perintökaaren (40/1965) 11 luvun 6 pykälän mukaisesti.

Keskinäisen testamentin peruuttaminen on erityissäänneltöä. Testamentintekijä voi peruuttaa oman testamenttimääräyksensä tekemällä uuden testamentin perintökaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisesti. Jos toinen osapuoli haluaa peruuttaa keskinäisen testamentin, hänen on annettava toiselle tiedoksi peruuttamisesta ennen ensiksi kuolleen kuolemaa. Jos toinen on jo kuollut, eloonjäänyt voi tehdä uuden testamentin omasta vapaasta tahdostaan, koska keskinäinen testamentti sitoo vain elossa olevia.

Keskinäinen testamentti on erityisen tärkeä avopuolisoille, koska avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta perintökaaren (40/1965) mukaan. Ilman keskinäistä testamenttia avopuoliso ei peri mitään, vaan koko omaisuus menee rintaperillisille tai muille lakimääräisille perillisille. Keskinäisellä testamentilla avopuoliso voidaan turvata rintaperillisten lakiosa huomioon ottaen.

Keskinäisen testamentin rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua molempien osapuolten osalta. Testamentintekijoiden on sovittava, annetaanko leskelle hallintaoikeus vai taysi omistusoikeus, mikä on toissijaismaarays molempien kuoltua ja miten rintaperillisten lakiosa perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti huomioidaan. Asiantuntija-avun kaytto on erityisen suositeltavaa uusperheissa tai kun perillisia on useita eri suhteista.

Keskinäinen testamentti Suomessa tarvitaan tilanteissa, joissa aviopuolisot tai avopuolisot haluavat turvata toistensa aseman kuoleman varalta perintökaaren (40/1965) mukaisesti.

Aviopuolisot ilman rintaperillisiä. Jos puolisoilla ei ole lapsia, eloonjäänyt puoliso perii ensiksi kuolleen perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 pykälän mukaisesti jo lain nojalla. Keskinäinen testamentti on kuitenkin hyödyllinen, jos halutaan varmistaa, että omaisuus ei siirry esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison sisaruksille tai vanhemmille molempien kuoltua.

Aviopuolisot ja yhteiset lapset. Tilanteessa, jossa puolisoilla on yhteisiä lapsia, rintaperillisillä on lakiosaoikeus jo ensiksi kuolleen jälkeen. Keskinäinen testamentti lesken hallintaoikeudesta turvaa lesken asumisen kotona, vaikka lapset voisivat teoriassa vaatia lakiosansa. Hallintaoikeus ei koske taloudellisia etuuksia, mutta mahdollistaa lesken asumisen yhteisessä kodissa.

Aviopuolisot ja eri avioliitojen lapset. Uusperheissä keskinäinen testamentti on erityisen tärkeä. Jos puolisolla on lapsia aiemmasta avioliitosta, nämä lapset voivat vaatia lakiosansa ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen. Keskinäisellä testamentilla voidaan sovitella yhteisten lasten, lapsipuolten ja lesken väliset suhteet selkeästi.

Avopuolisot. Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta perintökaaren (40/1965) mukaan. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri mitään. Keskinäinen testamentti on ainoa keino turvata avopuolison asema kuoleman varalta rintaperillisten lakiosa huomioon ottaen. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu laki (26/2011) ei anna perintöoikeutta.

Perheyrityksen omistus. Jos puolisoilla on yhteinen tai toisen omistama perheyritys, keskinäinen testamentti voi turvata yrityksen jatkuvuuden ensiksi kuolleen jälkeen. Toinen puoliso saa yrityksen omistuksen tai hallinnan eikä yritystä tarvitse heti myydä perinnön rahoittamiseksi.

Kiinteistöjen ja asuntojen omistus. Puolisoilla on usein yhteinen koti, jossa leski haluaa asua kuoleman jälkeen. Keskinäinen testamentti hallintaoikeudesta varmistaa, että leski voi asua kodissa rintaperillisten vaatimatta jakoa. Perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukainen lesken hallintaoikeus suojaa kotia, mutta keskinäinen testamentti voi laajentaa suojaa muihinkin varallisuuseriin.

Kansainväliset tilanteet. Jos puolisoista toinen on ulkomaan kansalainen tai heillä on omaisuutta ulkomailla, keskinäinen testamentti voi selventää perimyksen Suomen oikeuden mukaisesti. EU:n perimysasetus (650/2012) voi vaikuttaa lainvalintaan kansainvälisissä tilanteissa.

Isoissa varallisuuksissa keskinäinen testamentti on erityisen tärkeää. Jos puolisoilla on arvokas kiinteistö, perheyritys tai merkittävä sijoitusvarallisuus, keskinäinen testamentti varmistaa, että leski voi säilyttää omaisuuden hallinnassaan elinkaarensa ajan. Ilman testamenttia rintaperilliset voivat vaatia lakiosansa heti ensiksi kuolleen jälkeen perintokaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti, mikä voi pakottaa kiinteiston tai yrityksen myymiseen.

Oikeellisessa keskinäisessä testamentissa Suomessa on seuraavat osat, jotka varmistavat sen pätevyyden perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Molempien testamentintekijoiden tunnistetiedot. Kummankin testamentintekijan koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN, vakituinen osoite ja heidän välisensä suhde (aviopuolisot, rekisteröity parisuhde tai avopuolisot). Suhde vaikuttaa lesken oikeuksiin perintökaaren (40/1965) 3 luvun ja avioliittolain (234/1929) ositusmääräysten mukaisesti.

Aiempien testamenttien peruuttaminen. Nimenomainen peruuttaminen perintökaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisesti: molemmat testamentintekijät peruuttavat kaikki aiemmin tekemänsä testamentit ja niiden lisäykset. Tämä estää tulkintariidat, jos aiempi yksilöllinen testamentti on olemassa.

Ensisijaismääräys eli lesken suoja. Kumpikin testamentintekija määrää, että toinen testamentintekija saa ensiksi kuolleen koko jäämistön tai tietyn osan siitä. Testamentin tyyppi vaikuttaa lesken oikeuksiin: hallintaoikeus, täysi omistusoikeus tai rajattu omistusoikeus tiettyyn omaisuuteen. Rintaperillisten lakiosa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta, on otettava huomioon.

Lesken kotioikeuden vahvistaminen. Eloonjääneen puolison oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti. Tämä oikeus voidaan vahvistaa tai laajentaa keskinäisessä testamentissa.

Toissijaismääräys eli omaisuuden siirtyminen molempien kuoltua. Selkeä määräys siitä, miten omaisuus jaetaan molempien testamentintekijoiden kuoltua. Tyypillisesti omaisuus siirtyy yhteisille lapsille tai heidän jälkeläisilleen sijaantulo-oikeuden perintökaaren (40/1965) 11 luvun 6 pykälän mukaisesti. Toissijaisten perillisten mahdolliset rintaperilliset otetaan huomioon.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Nimenomainen määräys avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti siitä, että toissijaiset perilliset saavat omaisuuden avio-oikeudesta vapaana. Tämä suojaa omaisuuden arvon perillisen mahdollisen avioeron varalta. forms-legal.com tarjoaa selkeän pohjan keskinäiselle testamentille kaikkine pakollisine osineen.

Sijaantulomääräys. Määräys siitä, mitä tapahtuu, jos toissijainen perillinen kuolee ennen molempia testamentintekijoita. Perintökaaren (40/1965) 11 luvun 6 pykälän mukainen sijaantulo tarkoittaa, että osuus menee kuolleen perillisen omille jälkeläisille.

Todistajien tiedot ja vakuutus. Kahden esteettömän todistajan koko nimet, osoitteet ja vakuutus siitä, että molemmat testamentintekijät ovat täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan heidän läsnä ollessaan allekirjoittaneet testamentin. Todistajien esteellisyyden tarkistaminen perintökaaren (40/1965) 10 luvun 4 pykälän mukaisesti on välttämätöntä.

Allekirjoituspaikka ja päivämäärä. Paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV, jolloin kaikki allekirjoitukset tehdään yhtä aikaa läsnä olevien todistajien ollessa paikalla.

Keskinäisen testamentin saattaminen ajan tasalle elämäntilanteen muuttuessa. Lasten syntyman, avioeron tai suurten omaisuudenmuutosten jälkeen keskinäinen testamentti on syytä tarkistaa ja tarvittaessa päivittää perintokaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisen peruutusmenettelyn kautta. Vanhentuneen testamentin maaraaykset voivat johtaa ei-toivottuihin lopputuloksiin, erityisesti uusperheissa, joissa on uusia lapsia tai omaisuusmuutoksia.

Keskinäisen testamentin rekisteröinti ja säilyttäminen. Suomessa testamentteja ei rekisteröidä viranomaisrekisteriin, joten alkuperäisen testamentin säilyttäminen turvallisessa paikassa on ratkaisevaa. Testamentti voidaan säilyttää pankin tallelokerossa, toimeenpanijalla tai asianajajalla. Testamentista on kerrottava läheisille ja toimeenpanijalle, jotta se löytyy kuoleman jälkeen. Jäljennös kannattaa antaa toimeenpanijalle. Testamentin vanhentuminen tai löytymättömyys voi johtaa siihen, että lakimääräinen perimysjärjestys perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaisesti tulee sovellettavaksi tahtovan sijaan. Avioehdon ja testamentin yhteisvaikutus. Avioehtosopimus vaikuttaa omistuksen jakautumiseen yhdessä keskinäisen testamentin kanssa. Näiden asiakirjojen yhteensovittaminen vaatii asianajajan apua optimaalisen lopputuloksen varmistamiseksi. Keskinäisen testamentin voimaantulo. Testamentti tulee voimaan kummankin testamentintekijan kuollessa. Ensisijaismaarays tulee voimaan ensimmäisen kuoleman jälkeen, toissijaismaarays molempien kuoltua. Testamentin tiedoksianto perillisille on tehtävä perintokaaren (40/1965) 14 luvun 4 pykälän mukaisesti ennen kuin maaraaikoja alkaa.

Keskinäisen testamentin tekeminen Suomessa oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka varmistavat testamentin pätevyyden perintökaaren (40/1965) mukaisesti.

Vaihe 1 — Arvioi molempien testamentintekijoiden kelpoisuus. Kummankin on oltava 18 vuotta täyttänyt tai olla tai olla ollut naimisissa perintökaaren (40/1965) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti. Sieluntoiminnan häiriö, joka estää ymmärtämästä testamentin merkityksen, johtaa kelpoisuuden puuttumiseen. Korkean iän tai sairauden tilanteissa suositellaan lääkärinlausuntoa.

Vaihe 2 — Päätä testamentin sisällöstä. Molemmat testamentintekijät sopivat yhdessä, mitä keskinäinen testamentti sisältää: ensisijaismääräys leskelle, toissijaismääräys molempien kuoltua ja mahdolliset erityismääräykset. Asiantuntijan neuvonta on suositeltavaa monimutkaisissa perhesuhteissa.

Vaihe 3 — Täytä molempien tiedot. Kirjaa kummankin testamentintekijan koko nimi, henkilötunnus, osoite ja suhde toisiinsa. Aviopuolisoiden osalta viittaus avioliittolain (234/1929) ositusmääräyksiin on hyödyllinen.

Vaihe 4 — Valitse testamentin tyyppi. Päätä, annetaanko leskelle hallintaoikeus, täysi omistusoikeus vai rajattu omistusoikeus. Hallintaoikeus on konservatiivisempi vaihtoehto, täysi omistusoikeus antaa enemmän vapauksia mutta voi loukata rintaperillisten lakiosaa herkemmin.

Vaihe 5 — Muotoile toissijaismääräys. Kirjaa selkeästi, miten omaisuus jaetaan molempien kuoltua. Tyypillisesti tasaosin yhteisille lapsille tai heidän jälkeläisilleen sijaantulo-oikeuden mukaisesti.

Vaihe 6 — Lisää avio-oikeudesta vapaus ja muut erityismääräykset. Harkitse avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukainen määräys avio-oikeudesta vapaudesta. Lisää muut erityismääräykset tarvittaessa.

Vaihe 7 — Valitse kaksi esteetöntä todistajaa. Valitse kaksi todistajaa, jotka täyttävät perintökaaren (40/1965) 10 luvun 4 pykälän esteettömyysvaatimukset. Molemmat testamentintekijät eivät saa olla esteellisiä keskenään todistajina.

Vaihe 8 — Allekirjoita yhtä aikaa läsnä olevien todistajien kanssa. Molemmat testamentintekijät allekirjoittavat keskinäisen testamentin kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Notaarin tai asianajajan palveluiden kayttaminen. Oikeudellinen neuvonta ennen keskinäisen testamentin tekemista on suositeltavaa. Notaari voi todistaa testamentin allekirjoittamisen ja varmistaa, että testamentintekijät ymmärtävät testamentin merkityksen. Asianajaja voi auttaa suunnittelemaan testamentin sisällön oikeudellisesti optimaalisesti ottaen huomioon rintaperillisten oikeudet, avoliittolain (26/2011) ja perintö- ja lahjaverolain (378/1940) vaikutukset.

Vaihe 9 — Säilytä testamentti turvallisesti ja tarkista säännöllisesti. Säilytä alkuperäinen testamentti pankin tallelokerossa tai toimeenpanijalla. Kerro testamentin sijainnista läheisille ja toimeenpanijalle. Tarkista testamentin sisältö säännöllisesti, erityisesti suurten elämänmuutosten kuten lasten syntymän, avioeron tai merkittävien omaisuusmuutosten jälkeen. Jos testamentti ei enää vastaa tahtoa, peruuta se ja tee uusi perintökaaren (40/1965) 10 luvun 5 pykälän mukaisesti. Lääkärintodistuksen hankkiminen. Jos testamentintekijät ovat iäkkäitä tai sairaita, lääkärintodistus testamentintekijän ymmärryksestä on suositeltava. Todistus vahvistaa testamentin pätevyyttä tulevaisuuden moitteita vastaan perintökaaren (40/1965) 13 luvun mukaisesti.

Keskinäinen testamentti Suomessa perustuu perintökaaren, avioliittolain ja muun lainsäädännön vaatimuksiin, joiden noudattaminen on välttämätöntä asiakirjan pätevyyden kannalta.

Muotovaatimukset perintökaaren 10 luvun mukaan. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Molempien testamentintekijoiden on allekirjoitettava testamentti tai tunnustettava allekirjoituksensa, ja todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Todistajien esteellisyys perintökaaren 10 luvun 4 pykälän mukaan. Esteellisiä ovat testamentintekijoiden puolisot, suoraan yleneväässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset, sisarukset sekä testamentinsaajat ja heidän puolisonsa. Kahden puolueettoman todistajan käyttö on välttämätöntä testamentin pätevyyden takaamiseksi.

Lakiosaoikeus perintökaaren 7 luvun 1 pykälän mukaan. Rintaperillisten lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Keskinäisellä testamentilla ei voida poistaa lakiosaa. Leski saa kuitenkin pitää hallinnassaan yhteisen kodin perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän nojalla.

Lesken oikeudet perintökaaren 3 luvun mukaan. Eloonjääneen puolison oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan yhteistä kotia on voimassa lakimääräisesti. Keskinäisellä testamentilla voidaan vahvistaa tai laajentaa tätä oikeutta muihin varallisuuseriin.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus avioliittolain 35 pykälän mukaan. Keskinäisessä testamentissa voidaan määrätä, että toissijaiset perilliset saavat omaisuuden avio-oikeudesta vapaana, jolloin perillistä mahdollisesti uhkaava avioero ei vaikuta perinnön arvoon osituksessa.

Keskinäisen testamentin peruuttaminen. Kumpikin testamentintekija voi peruuttaa oman testamenttimääräyksensä ilmoittamalla siitä toiselle ennen tämän kuolemaa. Ilmoituksen todistettavuus on tärkeä, joten suositeltu menettely on kirjallinen ilmoitus todistetusti.

Testamentin sailyttaminen ja tiedoksianto. Alkuperäinen testamentti on säilytettävä turvallisesti, esimerkiksi pankin tallelokerossa perintokaaren (40/1965) mukaisen pesanselvityksen helpottamiseksi. Testamentin olemassaolosta on syytä kertoa lähisukulaisille ja toimeenpanijalle. Testamentin tiedoksianto perillisille on tehtävä perintokaaren 14 luvun 4 pykälän mukaisesti kuoleman jälkeen kuuden kuukauden lakiosavaatimusmaaraajan kaynnistamiseksi.

Lesken testamentinsaajan asema ja rintaperillisten lakiosa. Eloonjäänyt puoliso saa testamentinsaajana asunnon hallintaoikeuden perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti myös ilman testamenttia. Keskinäisellä testamentilla voidaan vahvistaa tai laajentaa tätä oikeutta muihin omaisuuseriin. Rintaperillisten lakiosa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Keskinäisen testamentin muuttaminen. Keskinäinen testamentti voidaan muuttaa yhdessä molempien eläessä. Muutos edellyttää uuden testamentin tekemistä samoilla muotovaatimuksilla. On suositeltavaa ilmoittaa muutoksesta toiselle osapuolelle selkeästi.

Keskinäisessä testamentissa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat tehdä testamentista pättemättömän tai johtaa riitoihin.

Virhe 1 — Esteelliset todistajat. Toinen testamentintekijöistä toimii toisen testamentintekijan testamentin todistajana. Tämä on esteellisyys perintökaaren (40/1965) 10 luvun 4 pykälän mukaan, koska testamentintekijä on testamentinsaaja toisen testamentin osalta. Molempien todistajien on oltava puolueettomia kaikkien osapuolten suhteen.

Virhe 2 — Lakiosaoikeuden loukkaaminen. Keskinäinen testamentti antaa leskelle täyden omistusoikeuden tilanteessa, jossa rintaperilliset jäävät täysin ilman perintöä. Rintaperillisen lakiosa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti on puolet lakimääräisestä perintöosasta, eikä sitä voida testamentilla poistaa.

Virhe 3 — Toissijaismääräyksen puuttuminen. Keskinäinen testamentti sisältää vain ensisijaismääräyksen leskelle mutta ei lainkaan toissijaismääräystä molempien kuoltua. Tällöin omaisuus jaetaan lakimääräisesti, mikä voi poiketa testamentintekijoiden tahdosta.

Virhe 4 — Muotovirhe. Molemmat allekirjoittavat eri päivinä tai todistajat eivät ole yhtä aikaa läsnä. Perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 pykälän muotovaatimukset ovat ehdottomia: kaikki allekirjoitukset tehdään yhtenä tapahtumana yhtä aikaa läsnä olevien todistajien kanssa.

Virhe 5 — Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden mainitsematta jättäminen. Jos toissijaismääräyksen mukainen omaisuus ei ole avio-oikeudesta vapaata, toissijaisille perillisille tuleva perintö kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja voidaan jakaa osituksessa perillisen mahdollisessa avioerossa. Nimenomainen määräys avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti on suositeltavaa.

Virhe 6 - Testamentin sailyttaminen tuntemattomassa paikassa. Alkuperäinen testamentti katoaa tai ei tulee esiin kuoleman jälkeen, jolloin se ei vaikuta perinnon jakoon. Oikea menettely on säilyttää testamentti turvallisesti, kertoa läheisille säilytyspaikka ja antaa kopio toimeenpanijalle. Sailytys pankin tallelokerossa on turvallinen ja suositeltava vaihtoehto perintokaaren (40/1965) mukaisen pesanselvityksen turvaamiseksi.

Virhe 7 — Keskinäisen testamentin sekoittaminen yhdessä tehtyyn erilliseen testamenttiin. Puolisot tekevät kaksi erillistä testamenttia, jotka eivät muodosta oikeudellisesti keskinäistä testamenttia, vaan kaksi itsenäistä asiakirjaa. Keskinäinen testamentti on yksi asiakirja, jonka molemmat allekirjoittavat samalla kertaa yhtä aikaa läsnä olevien todistajien kanssa. Jos kumpikin puoliso haluaa testamentata toiselleen, on tehtävä yksi yhteinen asiakirja eli keskinäinen testamentti, ei kaksi erillistä.