Irtisanoutumisilmoitus

Irtisanoutumisilmoitus Suomessa on työntekijän kirjallinen ilmoitus, jolla hän ilmoittaa työnantajalle lopettavansa työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanoutumisilmoitus on yleisin tapa päättää toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Suomessa, ja se perustuu työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 3–7 §:ään.

Työntekijällä on oikeus irtisanoutua ilman syyn ilmoittamista. Tämä on keskeinen ero työnantajan irtisanomiseen nähden: työnantajan on perusteltava irtisanominen TSL 7 luvun mukaisella asiallisella ja painavalla syyllä, mutta työntekijä voi irtisanoutua pelkästään irtisanomisaikaa noudattaen ilman mitään perustetta. Tämä periaate ilmentää työsopimuksen molemminpuolista vapaaehtoisuutta: kummallakin osapuolella on oikeus päättää sopimus irtisanomisaikaa noudattamalla.

Irtisanomisaika määräytyy työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaan työsuhteen keston perusteella. Työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanoutumisilmoituksen tiedoksiantopäivää seuraavasta päivästä. Sovellettava työehtosopimus tai työsopimus voi edellyttää pidempää irtisanomisaikaa; pidempi sopimusehto on sitova, mutta lyhyempää kuin lain vähimmäisaika ei voida soveltaa.

Irtisanomisajan noudattaminen on velvollisuus. Jos työntekijä jättää noudattamatta irtisanomisaikaa ja lopettaa työsuhteen ennen sen päättymistä, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen TSL 6:4 mukaisesti. Irtisanomisajan kuluessa työsuhde jatkuu täysimääräisenä: työntekijällä on velvollisuus tehdä työtä ja työnantajalla velvollisuus maksaa palkka, ellei sovita toisin.

Kirjallinen muoto on vahvasti suositeltava, vaikka suullinen irtisanoutuminenkin on periaatteessa pätevä. Kirjallinen irtisanoutumisilmoitus on välttämätön käytännössä, koska se toimii dokumenttina irtisanoutumisajankohdan ja irtisanomisajan kulumisen todistamiseksi mahdollisessa riitatilanteessa. Ilmoitus on toimitettava henkilökohtaisesti tai kirjeitse TSL 9:4 mukaisesti; sähköinen toimittaminen on myös mahdollista.

Irtisanoutumisilmoitukseen on suositeltavaa sisällyttää pyyntö lopputilista ja työtodistuksesta. Lopputili (viimeinen palkka ja lomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä) on maksettava vuosilomalain (162/2005) 17 §:n mukaisesti työsuhteen päättyessä. Työtodistukseen on oikeus TSL 6:7 mukaisesti; todistuksessa mainitaan työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu, ja pyydettäessä myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työtaidosta ja käytöksestä. Valvontaviranomaisena toimii aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue, ja riidat irtisanomisesta ratkaistaan käräjäoikeudessa tai erityistapauksissa työtuomioistuimessa (TT).

Irtisanoutumisilmoituksella on tärkeä funktio myös työsuhteen päättymisen dokumentoinnissa. Kirjallinen irtisanoutumisilmoitus selventää, milloin irtisanomisaika alkaa ja päättyy, milloin lopputili on maksettava ja mistä päivästä lähtien työsuhde ei enää ole voimassa. Ilman kirjallista dokumentaatiota irtisanomisajan alkaminen voi olla riitainen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä esimerkiksi eläkekertymässä (TyEL-vakuutus), lomakertymässä vuosilomalain (162/2005) mukaisesti sekä työnantajan tilinpäätöksessä lomapalkkavelkana. Suomessa irtisanoutuminen on yleistä erityisesti kevättalven rekrytointihuippujen yhteydessä (tammi–maaliskuu), jolloin monet asiantuntijat ja toimihenkilöt vaihtavat työpaikkaa. Lisäksi Suomessa on vakiintunut kulttuuri käydä lähtöhaastattelu esimiehen kanssa ennen irtisanoutumista tai sen jälkeen, mikä parantaa molemminpuolista ymmärrystä ja helpottaa siirtymää.

Tulorekisteri ja työnantajailmoitukset helpottavat viranomaisia seuraamaan työsuhteen päättymistä. Työnantajan on ilmoitettava viimeinen palkanmaksu tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Tämä varmistaa, että Kela, eläkelaitokset ja Verohallinto saavat ajantasaiset tiedot työsuhteen päättymisestä.

Irtisanoutumisilmoitus Suomessa tulee tarpeelliseksi aina, kun työntekijä haluaa päättää toistaiseksi voimassa olevan tai irtisanomismahdollisuudella varustetun määräaikaisen työsuhteensa.

Uuden työn vastaanottaminen. Yleisin syy irtisanoutumiseen on uuden, paremman työn vastaanottaminen toiselta työnantajalta. Suomessa työnvaihto on yleistä erityisesti teknologia-alalla (Nokia Oyj, Reaktor, Supercell), rahoitusalalla (OP Ryhmä, Nordea, OP) ja asiantuntijapalveluissa. Kirjallinen irtisanoutumisilmoitus on tällöin sekä kohteliaan ammattilaismainen tapa toimia että juridisesti asianmukainen menettely.

Eläkkeelle tai osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyminen. Työntekijä, joka siirtyy vanhuuseläkkeelle tai osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle Eläketurvakeskuksen rekisteröimässä eläkejärjestelmässä (TyEL) tai julkisen sektorin eläkejärjestelmässä (KuEL/VaEL), irtisanoutuu työsuhteestaan irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanoutumisilmoitus toimii dokumenttina siirtymisestä.

Uuden elämäntilanteen vuoksi siirtyminen pois työelämästä. Perhevapaalle siirtyminen, opiskelun aloittaminen, muutto toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille sekä muut henkilökohtaiset syyt voivat johtaa irtisanoutumiseen. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä, mutta sen mainitseminen vapaaehtoisesti voi parantaa lähtöprosessin sujuvuutta.

Epätyydyttävä työpaikka tai heikentynyt työtyytyväisyys. Jos työtehtävät, esimiessuhteet, palkka tai työolosuhteet eivät täytä odotuksia, irtisanoutuminen on luonnollinen tapa vaihtaa suuntaa. Kirjallinen irtisanoutumisilmoitus on asianmukainen menettely, ja lähtöhaastattelu työnantajan kanssa voi auttaa molempia osapuolia prosessoimaan muutoksen.

Lomautuksen aikana irtisanoutuminen. Kokoaikaisena lomautettu voi irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa TSL 5:7 mukaisesti, jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää. Tällöin irtisanoutumisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava, että kyseessä on TSL 5:7 mukainen irtisanoutuminen lomautuksen aikana. Työnantajan on tällöin maksettava irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus.

Määräaikainen työsopimus, jossa on irtisanomisehto. Jos määräaikaiseen työsopimukseen on nimenomaisesti sovittu irtisanomismahdollisuudesta, sopimus voidaan irtisanoa kesken sopimuskauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanoutumisilmoitus on tällöin tehtävä kirjallisesti, ja siinä on mainittava, mihin irtisanomisehdon kohtaan irtisanoutuminen perustuu.

Kansainvälinen liikkuvuus. Suomessa työskentelevä ulkomainen asiantuntija, joka siirtyy takaisin kotimaahansa tai uuteen maahan, irtisanoutuu työsuhteestaan kirjallisella irtisanoutumisilmoituksella. Irtisanoutumisilmoitus toimii myös tärkeänä asiakirjana työviisumin tai oleskeluluvan muuttamisen yhteydessä; Maahanmuuttovirasto (Migri) voi pyytää sitä todisteena työsuhteen päättymisestä uuden oleskeluluvan tai maastapoistumisen yhteydessä.

Irtisanoutumisilmoitus Suomessa sisältää seuraavat oikeudellisesti ratkaisevat osatekijät, jotta irtisanoutuminen on pätevä ja molemmat osapuolet ovat selvillä velvollisuuksistaan.

Irtisanoutuvan yksilöinti. Ilmoituksessa on mainittava irtisanoutuvan täydellinen nimi, tehtävä tai nimike sekä yhteystiedot. Yksilöinti varmistaa, että on selvää, kenen työsopimus on irtisanottu, erityisesti suuremmissa organisaatioissa, joissa voi olla useita samalla nimikkeellä toimivia henkilöitä.

Työnantajan tiedot ja vastaanottaja. Ilmoituksessa on mainittava työnantajan toiminimi ja nimetty vastaanottaja (lähiesimies tai HR-osaston yhteyshenkilö). Nimetty vastaanottaja varmistaa, että ilmoitus päätyy oikealle henkilölle ja käsitellään asianmukaisesti.

Irtisanoutumisilmoituksen päivämäärä. Päivämäärä on merkittävä selkeästi suomalaisessa muodossa (PP.KK.VVVV), koska irtisanomisaika alkaa kulua tiedoksiantopäivää seuraavasta päivästä. Epäselvä tai puuttuva päivämäärä voi aiheuttaa riitaa irtisanomisajan alkamisesta.

Työsuhteen alkamispäivä. Työsuhteen alkamispäivä on mainittava, koska se määrää irtisanomisajan pituuden: alle 5 vuoden työsuhteessa 14 päivää, yli 5 vuoden työsuhteessa 1 kuukausi TSL 6:3 mukaisesti.

Noudatettava irtisanomisaika. Irtisanomisaika on mainittava selkeästi (14 päivää tai 1 kuukausi). Jos sovellettava TES tai työsopimus edellyttää pidempää irtisanomisaikaa, sovelletaan sitä. Liian lyhyt irtisanomisaika tai sen noudattamatta jättäminen velvoittaa korvaamaan puuttuvaa irtisanomisaikaa vastaavan palkan TSL 6:4 mukaisesti. Lisää malleja ja tarkistuslistoja löytyy osoitteesta forms-legal.com.

Työsuhteen viimeinen päivä. Työsuhteen viimeinen päivä on laskettava ja merkittävä selkeästi. Tämä auttaa molempia osapuolia suunnittelemaan siirtymää, perehdytystä ja lopputilin maksamista.

Pyyntö lopputilista. Ilmoituksessa on suositeltavaa pyytää lopputilin maksamista: viimeinen palkka ja lomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä vuosilomalain (162/2005) 17 §:n mukaisesti viimeisen palkanmaksupäivän yhteydessä. Lopputilin viivästyminen voi oikeuttaa odotusajan palkkaan TSL 2:14 mukaisesti.

Pyyntö työtodistuksesta. Ilmoituksessa on suositeltavaa pyytää työtodistusta TSL 6:7 mukaisesti. Työtodistuksessa mainitaan työsuhteen kesto ja tehtävien laatu; pyydettäessä myös työsuhteen päättymisen syy ja arvio työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksen pyytäminen irtisanoutumisilmoituksessa nopeuttaa sen saamista.

Sähköinen toimittaminen ja tiedoksisaannin varmistaminen. Irtisanoutumisilmoitus voidaan toimittaa sähköpostitse, jolloin lähettämispäivän kuittaus toimii lähtökohdaksi tiedoksisaantiajan laskemiselle (seitsemän päivää lähettämisestä TSL 9:4 mukaisesti). Suosittelemme pyytämään sähköiseen viestiin lukittuksen, josta näkyy vastaanottajan sähköpostilataus tai muu vahvistus. Säilytä sähköposti-ilmoitus ja mahdolliset vastausviestit todisteena tiedoksisaannista. Työsopimuksessa tai TES:ssä voi olla erityisiä vaatimuksia toimittamistavasta.

Viimeisen palkkakauden varmistaminen. Irtisanoutuessa on tarkistettava, mihin ajanjaksoon viimeinen palkka kohdistuu ja milloin se maksetaan. Tämä vaikuttaa myös kertyvien lomapäivien lopputilin ajoittumiseen sekä siihen, milloin työnantajan eläkemaksut Eläketurvakeskukselle (ETK) päättyvät.

Irtisanoutumisilmoitus Suomessa laaditaan huolellisesti seuraavien vaiheiden mukaisesti.

Vaihe 1 – Tarkista noudatettava irtisanomisaika. Selvitä ensin työsuhteen kesto ja sen perusteella noudatettava irtisanomisaika: työsopimuksesta ja sovellettavasta TES:stä voi löytyä lakia pidempi aika. TSL 6:3:n lainmukaiset vähimmäisajat ovat 14 päivää (työsuhde enintään 5 vuotta) ja 1 kuukausi (yli 5 vuotta). Tarkista myös, onko työsopimukseen kirjattu kilpailukieltosopimusta tai muita erityisehtoja, jotka vaikuttavat lähtöprosessiin.

Vaihe 2 – Täytä irtisanoutuvan tiedot. Merkitse täydellinen nimesi, tehtäväsi tai nimikkeesi ja osoitteesi ilmoitukseen. Osoite varmistaa, että mahdolliset kirjalliset viestit (esimerkiksi työtodistus tai lopputilikortti) löytävät sinut myös työsuhteen päätyttyä.

Vaihe 3 – Täytä työnantajan tiedot. Merkitse työnantajan toiminimi PRH:n kaupparekisterin mukaisesti sekä vastaanottavan henkilön nimi ja asema (lähiesimiehesi tai HR-osaston yhteyshenkilö). Työnantajan osoite on tarpeen kirjeitse toimitettavaan ilmoitukseen.

Vaihe 4 – Merkitse työsuhteen alkamispäivä. Merkitse päivä, jolloin työsuhde alkoi (PP.KK.VVVV). Tämä tieto on ratkaiseva irtisanomisajan pituuden laskemisessa.

Vaihe 5 – Merkitse irtisanoutumisilmoituksen päivämäärä. Merkitse päivä, jolloin toimitat ilmoituksen työnantajalle (PP.KK.VVVV). Irtisanomisaika alkaa kulua tätä päivää seuraavasta päivästä.

Vaihe 6 – Laske ja merkitse irtisanomisaika ja viimeinen työpäivä. Laske noudatettava irtisanomisaika työsuhteen keston perusteella ja merkitse viimeinen työpäivä (irtisanoutumisilmoituspäivä + irtisanomisaika). Esimerkki: jos työsuhde on kestänyt 3 vuotta ja ilmoituspäivä on 01.06.2026, irtisanomisaika on 14 päivää ja viimeinen työpäivä on 15.06.2026.

Vaihe 7 – Harkitse syyn mainitsemista. Vaikka syytä ei tarvitse ilmoittaa, sen vapaaehtoinen mainitseminen voi parantaa lähtöprosessin sujuvuutta ja säilyttää hyvän suhteen entiseen työnantajaan. Vältä negatiivista tai loukkaavaa sanamuotoa.

Vaihe 8 – Lisää pyyntö lopputilista ja työtodistuksesta. Muista pyytää lopputiliä (viimeinen palkka ja lomakorvaus) vuosilomalain 17 §:n mukaisesti ja työtodistusta TSL 6:7 mukaisesti. Työtodistuspyynnössä voit myös pyytää, että todistukseen lisätään arvio työtaidostasi ja käytöksestäsi.

Vaihe 9 – Allekirjoita ja toimita ilmoitus. Merkitse allekirjoituspaikka ja päiväys. Toimita ilmoitus henkilökohtaisesti lähiesimiehellesi tai HR-osastolle; pyydä vastaanottajaa kuittaamaan tiedoksisaanti. Jos henkilökohtainen toimittaminen ei onnistu, lähetä kirjeitse tai sähköpostilla (tiedoksisaanti seitsemäntenä päivänä TSL 9:4). Säilytä kopio ilmoituksesta itsellesi.

Vaihe 10 – Ilmoita HR-järjestelmään tai palkanlaskijalle. Välitä tieto irtisanoutumisesta myös HR-järjestelmään tai palkanlaskijalle, jotta lopputili voidaan laskea oikein ja ajoissa. Varmista, että työnantaja päivittää vakuutustiedot ja työsuhderekisterit viimeistään viimeisen työskentelypäivän jälkeen. TyEL-vakuutuksen palkanmaksutiedot on ilmoitettava Eläketurvakeskuksen (ETK) vaatimassa ajassa.

Irtisanoutumisilmoitus Suomessa perustuu seuraaviin keskeisiin lakikohtiin, jotka sekä työntekijän että työnantajan on tunnettava.

Työsopimuslaki (55/2001), 6 luku. TSL 6:1 koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista. TSL 6:2 säätää, ettei irtisanomisaika saa olla lyhyempi kuin laissa säädetty vähimmäisaika. TSL 6:3 määrää irtisanomisajan pituuden: työntekijälle 14 päivää (enintään 5 vuoden työsuhde) tai 1 kuukausi (yli 5 vuotta). TSL 6:4 säätää korvausvelvollisuudesta, jos irtisanomisaikaa ei noudateta: laiminlyövä osapuoli on velvollinen maksamaan vastapuolelle korvauksen, jonka suuruus vastaa irtisanomisajan palkkaa. TSL 6:7 takaa oikeuden työtodistukseen.

Työsopimuslaki (55/2001), 9 luku. TSL 9:4 säätää irtisanoutumisilmoituksen toimittamisesta: ilmoitus toimitetaan työnantajalle tai tämän edustajalle henkilökohtaisesti tai kirjeitse taikka sähköisesti, jolloin sen katsotaan tulleen tiedoksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.

Vuosilomalaki (162/2005). VLL 17 §:n mukaan työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä. Lomakorvauksen laskennassa otetaan huomioon sekä lomanmääräytymisvuoden ansaitut mutta pitämättömät lomapäivät että jo alkanut mutta kesken päättyvän lomanmääräytymisvuoden kertyneet lomapäivät. Lopputili, johon lomakorvaus sisältyy, on maksettava viimeisen palkanmaksupäivän yhteydessä.

Työttömyysturvalaki (1290/2002). Jos työntekijä irtisanoutuu omasta aloitteestaan ilman pätevää syytä, Kela tai työttömyyskassa voi asettaa korvauksettoman karenssiajan ennen päivärahan maksamisen alkamista. Pätevänä syynä pidetään esimerkiksi olennaista palkanmaksun laiminlyöntiä tai muuta työnantajan sopimusrikkomusta, työolosuhteiden olennaista heikkenemistä tai ammatillisesti perustelua kouluttautumista.

Kilpailukieltosopimus. Jos työsopimukseen on kirjattu kilpailukieltosopimus (TSL 3:5), irtisanoutuessa on huomioitava kilpailukieltosopimuksen ehdot. Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työskentelyä kilpailevalle työnantajalle tai oman liikkeen harjoittamista sovitun karenssiajan. Vuodesta 2022 lähtien työnantaja on velvollinen maksamaan kilpailukieltosopimuksen ajalta korvauksen (50 % tai 100 % palkasta karenssiajan pituudesta riippuen).

Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue valvoo TSL:n noudattamista. Irtisanoutumista koskevat riidat (esimerkiksi kiistanalainen irtisanomisaika tai lopputilin maksamatta jättäminen) ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Vakiintuneen kilpailukieltosopimuksen vaikutus. Jos työsopimukseen on sisällytetty kilpailukieltosopimus (TSL 3:5), irtisanoutuessa on huomioitava sen ehdot. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen työnantajan on kilpailukieltoajan osalta maksettava korvaus, jonka suuruus on 40 % palkasta, jos kilpailukieltoaika on enintään 6 kuukautta, tai 60 % palkasta, jos se on yli 6 kuukautta. Korvaus maksetaan kilpailukieltoajalta. Kilpailukieltosopimuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimussakkovelvollisuuteen, mutta työnantaja voi myös vapauttaa työntekijän kilpailukiellosta kirjallisesti 14 päivää ennen työsuhteen päättymistä, jolloin korvausta ei makseta.

Irtisanoutumisilmoitus Suomessa sisältää seuraavat tavalliset virheet, jotka voivat johtaa taloudellisiin tai oikeudellisiin seurauksiin.

Virhe 1 – Liian lyhyen irtisanomisajan noudattaminen tai sen noudattamatta jättäminen kokonaan. Tavallinen virhe on lopettaa työsuhde ennen irtisanomisajan päättymistä tai laskea irtisanomisaika virheellisesti. Jos irtisanomisaikaa ei noudateta, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen TSL 6:4 mukaisesti. Laske irtisanomisaika huolellisesti ja tarkista TES:stä mahdollinen pidempi aika.

Virhe 2 – Irtisanoutumisilmoituksen antaminen suullisesti. Suullinen irtisanoutuminen on periaatteessa pätevä, mutta siitä on vaikea esittää näyttöä myöhemmin. Tavallinen virhe on lopettaa töihin tuleminen suullisella ilmoituksella, joka johtaa epäselvyyteen irtisanomisajan alkamisesta ja voi johtaa korvausvaatimuksiin molemmin puolin.

Virhe 3 – Irtisanomisajan noudattaminen lomautuksen aikana, vaikka oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa olisi olemassa. Jos kokoaikainen lomautus on kestänyt yli 200 päivää, työntekijällä on TSL 5:7 mukainen oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa ja saada irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus. Tätä oikeutta ei aina tunneta, mikä johtaa menetettyyn taloudelliseen etuuteen.

Virhe 4 – Pyytämättä lopputiliä ja lomakorvausta. Ilman nimenomaista pyyntöä työnantaja ei välttämättä maksa lomakorvausta oikean suuruisena tai oikeaan aikaan. Lopputilin viivästyminen voi oikeuttaa odotusajan palkkaan TSL 2:14 mukaisesti enintään 6 päivältä.

Virhe 5 – Pyytämättä työtodistusta tai työtodistuspyynnön jättäminen liian myöhään. Työtodistuksen pyytäminen irtisanoutumisilmoituksessa nopeuttaa sen saamista. Työnantajaa ei voida pakottaa myöntämään laadullista arviota (työtaito ja käytös), ellei siitä ole nimenomaisesti pyydetty.

Virhe 6 – Kilpailukieltosopimuksen ehtojen unohtaminen. Jos työsopimukseen on kirjattu kilpailukieltosopimus, on tarkistettava sen ehdot ennen irtisanoutumista ja uuden työn aloittamista. Kilpailukieltosopimuksen rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Virhe 7 – Irtisanoutumisilmoituksen toimittaminen väärän henkilön kautta. Ilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän valtuutetulle edustajalle, kuten lähiesimiehelle tai HR-osastolle. Toimitettaessa ilmoitus väärälle taholle (esimerkiksi työtoverille) irtisanomisaika ei välttämättä ala kulua heti, mikä voi aiheuttaa myöhästymisestä johtuvaa korjausvelvollisuutta.

Virhe 8 – Unohtaa ilmoittaa HR:lle tai palkanlaskijalle. Pelkkä irtisanoutumisilmoituksen toimittaminen esimiehelle ei aina riitä; varmista, että tieto kulkee myös HR-osastolle tai palkanlaskijalle, jotta lopputili voidaan laskea ja maksaa oikeaan aikaan. Viivästynyt tai virheellinen lopputili voi johtaa odotusajan palkkaan TSL 2:14 mukaisesti. Ilmoita myös vakuutusyhtiöön, jos työnantajan järjestämä vapaaehtoinen vakuutusturva päättyy työsuhteen mukana.