Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä)
Työaikalaki (872/2019) 30–32 §; Työsopimuslaki (55/2001) 2:4; Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) 16 §
TYÖAJANSEURANTA-SOPIMUS
Laadittu työaikalain (872/2019) 30–32 §:n, yksityisyyden suojalain (759/2004) 16 §:n ja GDPR:n (EU 2016/679) mukaisesti.
Osapuolet
[Tyonantaja Nimi], Y-tunnus [Tyonantaja Ytunnus] (jäljempänä "Työnantaja")
JA
[Tyontekija Nimi], henkilötunnus [Tyontekija Hetu], tehtävä [Tehtava] (jäljempänä "Työntekijä")
on sovittu seuraavasta työajanseurantajärjestelmästä.
1 § — Seurantajärjestelmä
1 § — SEURANTAJÄRJESTELMÄ
1.1 Käytettävä järjestelmä: [Jarjestelman Nimi]. Seurantatapa: [Seuranta Tapa].
1.2 Kirjattavat tiedot: [Kirjattavat Tiedot]
1.3 Tietojen säilytysaika: [Sailytys Aika].
2 § — Leimausvelvollisuus
2 § — LEIMAUSVELVOLLISUUS JA KIRJAAMISOHJEET
2.1 Leimausvelvollisuus: [Leimaus Velvollisuus]
2.2 Työnantajalla on työaikalain (872/2019) 32 §:n nojalla velvollisuus pitää kirjaa Työntekijän säännöllisestä työajasta, lisä- ja ylityötunneista sekä niistä maksetuista korotusosista. Työntekijällä on oikeus saada pyydettäessä jäljennös näistä kirjanpitotiedoista.
3 § — Tietosuoja
3 § — TIETOSUOJA JA PÄÄSYN HALLINTA
3.1 Pääsyn hallinta: [Paasyn Hallinta]
3.2 Tietosuojaseloste: [Tietosuoja Viittaus]
3.3 Työnantaja käsittelee työaikatietoja GDPR:n (EU 2016/679) 5 artiklan periaatteiden mukaisesti: lainmukaisuus (oikeusperuste: sopimus ja lakisääteinen velvollisuus), käyttötarkoitussidonnaisuus (palkkahallinto ja työaikavalvonta), minimointi (ei enemmän kuin tarpeen), täsmällisyys ja luottamuksellisuus. Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen käsittelyä.
3.4 Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 16 §:n mukaan Työnantajan on käsiteltävä Työntekijää koskevia tietoja asianmukaisesti ja ilmoitettava Työntekijälle tietojen käyttötarkoituksesta, säilytysajasta ja pääsyn laajuudesta.
4 § — Voimaantulo
4 § — VOIMAANTULO
4.1 Sopimus tulee voimaan [Sopimuksen Alkupvm] ja on voimassa toistaiseksi. Sopimusta voidaan muuttaa kirjallisesti molempien osapuolten suostumuksella.
Allekirjoitukset
ALLEKIRJOITUKSET
[Allekirjoituspaikka], [Allekirjoituspaiva]
Työnantaja: Työntekijä:
______________________________ ______________________________
[Esimiehentiedot] [Tyontekija Nimi]
[Tyonantaja Nimi]
Työnantaja
________________
Signature
Työntekijä
________________
Signature
Mikä on Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä)?
Työajanseuranta-sopimus Suomessa on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jolla sovitaan käytettävästä työaikakirjanpitojärjestelmästä, kirjattavista tiedoista, tietojen säilytysajasta, pääsyn hallinnasta ja tietosuojasta. Sopimus dokumentoi molemminpuoliset velvollisuudet ja oikeudet, jotka liittyvät työaikatietojen keräämiseen ja käsittelyyn. Sopimus on tarpeellinen, koska se täyttää samanaikaisesti useamman lainsäädännön vaatimukset: työaikalain (872/2019) kirjanpitovelvollisuuden, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) informointivelvollisuuden ja yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR, EU 2016/679) läpinäkyvyysperiaatteen.
Työaikalain (872/2019) 30–32 § velvoittaa työnantajan pitämään työaikakirjanpitoa kaikista työntekijöistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi säännölliset työtunnit, lisä- ja ylityötunnit sekä niistä maksetut korotusrahoitukset. Työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle jäljennös häntä koskevista tiedoista. Velvollisuus on ehdoton: se koskee kaikkia työnantajia ja kaikkia työntekijöitä, myös etätyöntekijöitä. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue valvoo kirjanpitovelvollisuuden noudattamista.
Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 16 §:n mukaan työnantajan on kerrottava työntekijälle, mitä tietoja kerätään, mihin tarkoitukseen, kuinka kauan säilytetään ja kenellä on pääsy tietoihin. Informointi on tehtävä ennen tietojen keräämisen aloittamista tai ainakin sen yhteydessä. Tietosuojavaltuutettu valvoo yksityisyyslain noudattamista.
GDPR:n (EU 2016/679) 5 artiklan mukaiset periaatteet koskevat kaikkia henkilötietojen käsittelyjä: lainmukaisuus ja läpinäkyvyys, käyttötarkoitussidonnaisuus (työaikatietoja saa käyttää vain niihin tarkoituksiin, joista on ilmoitettu), tietojen minimointi (ei enemmän kuin tarpeen), täsmällisyys, säilytyksen rajoittaminen ja luottamuksellisuus. Työnantajan on nimettävä tietosuojavastaava (DPO), jos se käsittelee laajoja henkilötietomääriä tai arkaluonteisia tietoja. GPS-seurannan käyttö mobiilissa edellyttää erityistä arviota tarpeellisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta.
Leimausjärjestelmän tekninen toteutus voi perustua useisiin ratkaisuihin: leimauspäätteet (korttileimaus tai sormenjälkitunnistus), mobiilisovellus (Visma Mobile, Mepco App, Sympa), tietokoneohjelmaan manuaalinen kirjaus tai paperinen kirjanpito. Sormenjälkitunnistus on biometrinen tieto (GDPR art. 9 erityinen henkilötieto), joka vaatii joko suostumuksen tai lakiin perustuvan oikeusperusteen. Käräjäoikeus on toimivaltainen tuomioistuin tietosuojarikkomuksiin liittyvissä korvausasioissa; hallinnollinen seuraamusmaksu on Tietosuojavaltuutetun toimivalta.
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (1333/2021) edellyttää, että teknisen seurannan käyttöönottoa käsitellään yhteistoiminnassa vähintään 20 henkilön yrityksissä ennen käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa. Seurantajärjestelmää ei voi ottaa käyttöön yksipuolisesti ilman asianmukaista tiedottamista ja yhteistoimintamenettelyä.
Milloin tarvitset asiakirjan Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä)?
Työajanseuranta-sopimus Suomessa tarvitaan seuraavissa tilanteissa.
Tuntipalkkaiset ja ylityökorvauksia saavat työntekijät. Kaikkien tuntipalkkaisten tai ylityökorvauksia saavien työntekijöiden osalta tarvitaan tarkka kirjanpito tehdyistä tunneista. Toimialaesimerkkejä: rakennusala, teollisuustuotanto, vähittäiskauppa, sairaanhoito, siivoussektori. Kirjanpidon puuttuminen johtaa siihen, ettei ylityökorvausta voida todentaa oikeaksi, mikä voi aiheuttaa maksamattomia palkkasaatavia ja aluehallintoviraston toimenpiteitä.
Etätyö ja hybridityö. Etätyötä tekevien osalta kirjallinen sopimus seurantajärjestelmästä on erityisen tärkeää, koska esimies ei fyysisesti näe, milloin työntekijä on töissä. Yksityisyyslain (759/2004) näkökulmasta etätyöntekijän kotona tehtävän työn seuranta on erityisen herkkä: kotona tehtävään työhön liittyvät valvontamenetelmät on rajattava tiukasti työn alkamis- ja päättymisajan kirjaamiseen. Kodin asuintilojen tai yksityisen ajankäytön seuranta on lähtökohtaisesti kielletty.
Liikkuva työ ja kentällä tehtävä työ. Myyntihenkilöstö, huoltohenkilöstö, kuljettajat ja maatalousalantyöntekijät, jotka liikkuvat asiakkailla tai maastossa, tarvitsevat GPS- tai mobiilipohjaisen seurannan. GPS-seuranta vaatii erityisen kirjallisen sopimuksen, koska se kerää sijaintitietoa, joka on arkaluonteisempaa kuin pelkkä leimaustieto. Sopimuksessa on mainittava, kerääkö sovellus sijaintia jatkuvasti vai vain leimaushetkellä.
Yhteistoiminnallinen käyttöönotto vähintään 20 hengen yrityksissä. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukainen vuoropuhelu edellyttää, että seurantajärjestelmän käyttöönotto käsitellään ennen toteutusta. Sopimus on dokumentti, jota voidaan käyttää todisteena siitä, että informointi on asianmukaisesti hoidettu. Yhteistoimintapöytäkirja liitetään tyypillisesti henkilöstön tiedottamisdokumentaatioon.
Uuden palkkajärjestelmän tai HR-järjestelmän käyttöönotto. Kun yritys ottaa käyttöön uuden palkanlaskentajärjestelmän (esimerkiksi Netvisor, Mepco, Sympa, Visma), sopimus dokumentoi, miten työaikatiedot siirtyvät järjestelmästä toiseen ja kuka vastaa tietojen oikeellisuudesta. Siirtymävaiheen tietojen laatu on erityisen tärkeä oikeellisten palkkalaskelmien varmistamiseksi.
Tietovuotoriskin hallinta. Kun työnantaja haluaa varmistaa, että työaikatietoihin on pääsy vain asianmukaisilla henkilöillä (palkanlaskenta, HR, esimies), kirjallinen sopimus määrittelee pääsyn laajuuden selkeästi ja vähentää riskiä tietosuojarikkomuksesta. GDPR:n 5 artiklan luottamuksellisuusperiaate edellyttää, ettei henkilötietoja käytetä laajemmin kuin tarkoitus edellyttää.
Aluehallintoviraston tai Verohallinnon tarkastus. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue voi tehdä tarkastuksen yrityksen työaikakirjanpitoon. Kirjallinen sopimus seurantajärjestelmästä osoittaa, että työnantaja on täyttänyt informointivelvollisuutensa ja kirjanpitovelvollisuutensa systemaattisesti. Puutteellinen kirjanpito tai puuttuva sopimus voi johtaa aluehallintoviraston huomautukseen tai uhkasakolla tehostettuun velvoitteeseen.
Koronapandemian tai etätyösiirtymän jälkihoito. Monet yritykset siirtyivät etätyöhön nopeasti 2020–2022 ilman asianmukaisia seurantasopimuksia. Nyt on aika saattaa dokumentaatio ajan tasalle: kirjata käytettävä järjestelmä, pääsyn hallinta ja tietosuojaselosteen päivitys. Puutteelliset dokumentit voivat aiheuttaa tietosuojavaltuutetun huomion GDPR-tarkastuksessa.
Mitä Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä) sisältää
Työajanseuranta-sopimus Suomessa sisältää seuraavat oikeudellisesti ratkaisevat osatekijät.
Osapuolten yksilöinti. Työnantajan täydellinen toiminimi, Y-tunnus ja HR-vastuuhenkilön tiedot. Työntekijän nimi, henkilötunnus ja tehtävänimike. Voimaantulopäivä, josta seuranta alkaa.
Järjestelmän kuvaus. Käytettävän järjestelmän nimi (esimerkiksi Visma Netvisor Työaikamoduuli, Dynamics 365, Mepco). Seurantatapa: leimauspäätteen kautta, mobiilisovelluksella tai paperisena. Tarkalleen kirjattavat tiedot: alkamis- ja päättymisaika, tauot, ylityötunnit, poissaolot, projektikoodi. GPS-seurannan käyttö on eriteltävä erikseen, koska se on raskaammin säänneltyä.
Leimausvelvollisuus. Kuvaus siitä, milloin leimaus tehdään (esimerkiksi saapuessa ja lähtiessä). Korjausmenettely unohtuneelle leimaukelle (esimerkiksi esimiehen hyväksynnällä 24 tunnin kuluessa). Sanktiot tai seuraukset toistuvista unohtuneista leimauksista.
Tietosuoja ja pääsyn hallinta. Kenen käytettävissä tiedot ovat: esimies, HR, palkanlaskenta. Tietosuojaselosteeseen viittaaminen GDPR:n 13 artiklan informointivelvollisuuden täyttämiseksi. Säilytysaika: palkkahallinnon kirjanpitotiedot säilytetään 6 vuotta kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti; puhtaasti seurantaa varten kerätyt tiedot pääsääntöisesti palkkakauden ajan. Oikeusperuste käsittelylle: sopimus ja työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
Työaikalain mukainen kirjanpitovelvollisuus. Maininta siitä, että sopimus täyttää työaikalain (872/2019) 32 §:n kirjanpitovelvollisuuden. Työntekijän oikeus saada jäljennös omista tiedoistaan pyydettäessä. Aluehallintoviraston tarkastusoikeus palkkakirjanpitoon.
Yhteistoimintamenettely. Maininta siitä, onko järjestelmä otettu käyttöön yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisesti. Vähintään 20 henkilön yrityksissä tämä on pakollista. Lisätietoa seurantajärjestelmien tietosuojavaatimuksista löytyy osoitteesta forms-legal.com.
Muutos- ja irtisanomisehdot. Sopimuksen muuttaminen edellyttää kirjallista sopimusta molemmilta osapuolilta. Yksipuolinen muutos ei ole mahdollinen, koska sopimus on osa työsuhteen ehtojen kokonaisuutta. Seuranta voidaan lopettaa sopimuksen mukaisesti tai jos järjestelmä puretaan.
Näin täytät asiakirjan Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä)
Työajanseuranta-sopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti. Sopimus täyttää samanaikaisesti työaikalain, yksityisyyslain ja GDPR:n vaatimukset, joten jokainen vaihe on käytävä läpi huolellisesti.
Vaihe 1 – Tarkista lakisääteiset vaatimukset. Varmista, että työnantajalla on velvollisuus pitää kirjaa työajasta työaikalain (872/2019) 30–32 §:n mukaisesti. Arvioi, soveltuuko järjestelmä kaikille työntekijöille vai vain osalle (esimerkiksi tuntipalkkaiset vs. kuukausipalkkaiset). Selvitä, onko yrityksessä yhteistoimintavelvoite (vähintään 20 henkilöä), jolloin järjestelmän käyttöönotto on käsiteltävä vuoropuhelussa ensin yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisesti ennen päätöstä.
Vaihe 2 – Valitse sopiva seurantajärjestelmä työn luonteen mukaan. Toimistolla leimauspäätteet tai tietokoneohjelmisto (Visma, Mepco, Netvisor). Liikkuvaan työhön mobiilisovellus ilman GPS-seurantaa tai GPS:lla, jos se on tarpeellista. Rakentamisessa, logistiikassa tai maatalousalalla mobiilisovellus GPS-seurannalla. Perinteiseen käsityöläistyöhön paperinen kirjanpito riittää. Varmista, että järjestelmä täyttää GDPR:n tietoturvallisuusvaatimukset (GDPR art. 32). Biometrinen tunnistus (sormenjälki) edellyttää erityistä käsittelyperustetta GDPR 9 artiklan erityisten henkilötietojen käsittelyn vuoksi.
Vaihe 3 – Laadi tai päivitä tietosuojaseloste. GDPR:n 13 artiklan mukainen informointivelvollisuus edellyttää, että tietosuojaseloste kattaa myös työaikatietojen käsittelyn. Päivitä henkilöstön tietosuojaseloste ennen sopimuksen allekirjoittamista. Selosteen on sisällettävä: rekisterinpitäjä (työnantaja), käsittelyn tarkoitus (palkkahallinto, ylityöseuranta, aluehallintoviraston tarkastuksia varten), oikeusperuste (sopimus ja lakisääteinen velvollisuus), säilytysaika ja rekisteröidyn oikeudet (tarkastus, korjaus, poistaminen).
Vaihe 4 – Täytä sopimus tarkasti. Merkitse järjestelmän nimi ja versio, seurantatapa ja täsmällisesti kirjattavat tiedot. Kirjaa selkeästi, kenellä on pääsy tietoihin (esimies, HR, palkanlaskenta — ei laajemmin). Viittaa tietosuojaselosteeseen konkreettisesti (versio, sijainti intranetissä). Kirjaa korjausmenettely unohtuneille leimauksille (24–48 tunnin kuluessa esimiehen hyväksynnällä).
Vaihe 5 – Allekirjoita ennen järjestelmän käyttöönottoa. Sopimus on allekirjoitettava ennen kuin seurantajärjestelmän käyttö aloitetaan tai viimeistään samanaikaisesti. Jälkikäteinen allekirjoittaminen ei täytä yksityisyyslain (759/2004) 16 §:n etukäteistä informointivelvollisuutta asianmukaisesti. Sähköinen allekirjoitus on mahdollinen.
Vaihe 6 – Arkistoi sopimus henkilöstökansioon. Säilytä allekirjoitettu kappale henkilöstöarkistossa vähintään työsuhteen ajan ja kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti 6 vuotta työsuhteen päättymisestä. Tietosuojaseloste on päivitettävä aina, kun seurantajärjestelmää muutetaan tai laajennettaan.
Vaihe 7 – Käy sopimus läpi henkilöstön kanssa. Järjestä lyhyt perehdytystilaisuus tai toimita kirjallinen ohje siitä, miten seurantajärjestelmää käytetään. Varmista, että jokainen ymmärtää leimausvelvollisuuden, korjausmenettelyn ja pääsyn rajoitukset. Dokumentoi perehdytys: päivämäärä, osallistujat ja jaettu materiaali. Tämä osoittaa tietosuojavaltuutetulle tarvittaessa, että informointivelvollisuus on täytetty asianmukaisesti GDPR 13 artiklan mukaisesti.
Vaihe 8 – Seuraa tietojen oikeellisuutta säännöllisesti. Palkanlaskenta tarkistaa kuukausittain, että leimaukset ovat johdonmukaisia: puuttuvat leimaukset näkyvät raportissa, jolloin esimies voi pyytää korjausta. Aluehallintoviraston (AVI) tarkastuksessa kirjanpito on esitettävä pyydettäessä. Tietojen oikeellisuus on myös paras suoja mahdollisessa palkkalaskentariidassa, jossa ylityötunteja kiistellään.
Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä) – lakisääteiset vaatimukset
Työajanseuranta-sopimus Suomessa kuuluu laajan työ-, tietosuoja- ja yhteistoimintalainsäädännön piiriin.
Työaikalaki (872/2019). 30 § säätää työnantajan velvollisuudesta pitää kirjaa tehdyistä tunneista. 31 § säätää kirjanpidosta: säännöllinen työaika, lisätunnit, ylityötunnit ja niistä maksetut korotukset. 32 § säätää jäljennösoikeudesta: työntekijällä on oikeus pyydettäessä saada jäljennös häntä koskevista tiedoista. 30 §:n mukainen kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia työnantajia; sen laiminlyönti voi johtaa aluehallintoviraston huomautukseen tai kehotukseen.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). 16 § velvoittaa työnantajan kertomaan ennen tietojen keräämistä, mitä kerätään, mihin käytetään, kuinka kauan säilytetään ja kenellä on pääsy. Tietosuojavaltuutettu valvoo lain noudattamista. GPS-paikannuksen käyttö on sallittua vain, jos se on välttämätöntä työn luonteen vuoksi (maastotyö, kuljetukset) ja siitä on informoitu asianmukaisesti.
GDPR (EU 2016/679) ja tietosuojalaki (1050/2018). 5 artikla: lainmukaisuus, läpinäkyvyys, käyttötarkoitussidonnaisuus, minimointi, täsmällisyys, säilytyksen rajoittaminen ja luottamuksellisuus. 6 artikla: oikeusperuste käsittelylle (sopimus tai lakisääteinen velvollisuus). 13 artikla: informointivelvollisuus rekisteröidylle ennen tietojen keräämistä. 32 artikla: asianmukaiset tekniset ja organisatoriset suojatoimet. 83 artikla: hallinnollinen seuraamusmaksu rikkomuksesta enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Tietosuojavaltuutettu valvoo GDPR:n noudattamista Suomessa.
Yhteistoimintalaki (1333/2021). Vähintään 20 henkilön yrityksissä teknisen seurannan käyttöönotto on käsiteltävä yhteistoiminnassa ennen päätöstä. Vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa on pakollinen. Laiminlyönti voi johtaa hyvitykseen.
Rikoslaki (39/1889). 38 luvun 3 § säätää henkilörekisteririkoksesta, joka voi tulla sovellettavaksi, jos tietoja käsitellään laittomasti tai luovutetaan luvatta. Tietoturvaloukkaukset on ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin sisällä (GDPR art. 33) ja rekisteröidylle, jos rikkomus aiheuttaa korkean riskin heidän oikeuksilleen (GDPR art. 34).
Yleisimmät virheet: Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä)
Työajanseuranta-sopimus Suomessa sisältää seuraavat tavalliset virheet, jotka voivat johtaa tietosuojavaltuutetun toimenpiteisiin tai riitaan.
Virhe 1 – Informointivelvollisuuden laiminlyönti. Tavallinen virhe on ottaa seurantajärjestelmä käyttöön ilman kirjallista sopimusta tai ilmoittamatta työntekijälle selkeästi, mitä tietoja kerätään. Yksityisyyslain (759/2004) 16 §:n velvollisuus on pakottava: informointi on tehtävä ennen tietojen keräämistä, ei jälkikäteen.
Virhe 2 – GPS-seurannan käyttöönotto ilman erityistä perustetta. GPS-seuranta kerää sijaintitietoa, jonka käsittely edellyttää erityistä oikeusperustetta ja sen tarpeellisuuden ja oikeasuhtaisuuden arviointia. Virhe on ottaa GPS käyttöön toimistolla tehtävässä työssä tai muuten, kun se ei ole tarpeen työn suorittamiseksi. Tämä on GDPR:n minimointi- ja oikeasuhtaisuusperiaatteen rikkomus.
Virhe 3 – Liian pitkä säilytysaika. Tietojen säilyttäminen merkittävästi pidempään kuin on tarpeen on GDPR:n 5 artiklan säilytyksen rajoittamisperiaatteen rikkomus. Virhe on säilyttää päivittäiset leimaustiedot esimerkiksi 10 vuotta, vaikka palkkahallinnon tarpeet täyttyvät 6 vuodessa.
Virhe 4 – Pääsyn laajentaminen tarpeettomasti. Jos seurantajärjestelmän tietoihin pääsee laajempi joukko kuin tarpeen (esimerkiksi kaikki esimiehet koko yrityksen tiedot ilman rajausta omaan tiimiin), se on minimointi- ja luottamuksellisuusperiaatteen rikkomus. Pääsyn on oltava roolipohjainen ja tarkasti rajattu.
Virhe 5 – Biometristen tietojen käyttö ilman asianmukaista perustetta. Sormenjälkilukijaan perustuva leimausjärjestelmä käyttää biometrisiä tietoja, jotka ovat GDPR:n 9 artiklan mukaisia erityisiä henkilötietoja. Niiden käsittely vaatii joko suostumuksen tai laissa säädetyn erityisperusteen. Ilman asianmukaista perustetta biometrisen datan kerääminen on lainvastaista.
Virhe 6 – Yhteistoimintamenettelyn ohittaminen. Vähintään 20 hengen yrityksissä on käsiteltävä seurantajärjestelmän käyttöönotto yhteistoiminnassa ennen toteutusta. Virhe on tehdä päätös ja tiedottaa siitä vasta jälkikäteen. Menettelyn ohittaminen voi johtaa hyvitykseen yhteistoimintalain (1333/2021) nojalla.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä) (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/employment/hr-forms/tyoajanseuranta-sopimus
"Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä) (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/employment/hr-forms/tyoajanseuranta-sopimus.
@misc{formslegal-tyoajanseuranta-sopimus,
author = {{Forms Legal}},
title = {Työajanseuranta-sopimus (leimausjärjestelmä) (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/employment/hr-forms/tyoajanseuranta-sopimus}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
Kyllä, työaikalain (872/2019) 30–32 §:n mukaan työnantajalla on ehdoton velvollisuus pitää kirjaa kaikista tehdyistä työtunneista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi säännöllinen työaika, lisätunnit, ylityötunnit ja niistä maksetut korotukset. Velvollisuus koskee kaikkia työnantajia ja kaikkia työntekijöitä, myös etätyöntekijöitä. Työntekijällä on oikeus saada pyydettäessä jäljennös häntä koskevista kirjanpitotiedoista. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue valvoo kirjanpitovelvollisuuden noudattamista ja voi tarkastaa kirjanpidon. Kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa huomautukseen tai kehotukseen, ja toistuvassa laiminlyönnissä AVI voi antaa uhkasakolla tehostetun velvoitteen.
GPS-paikannus on sallittua, mutta edellyttää erityistä perustelua ja asianmukaista informointia. Yksityisyyslain (759/2004) ja GDPR:n (EU 2016/679) 5 artiklan minimointi- ja oikeasuhtaisuusperiaatteen mukaan GPS-seurantaa voidaan käyttää vain, jos se on välttämätöntä työn luonteen vuoksi, kuten maastotöissä, kuljetuksissa tai kenttähuollossa. Toimistossa tehtävässä tai etätyössä GPS-seurantaa ei voida pitää välttämättömänä. Ennen GPS-seurannan käyttöönottoa työnantajan on informoitava työntekijää kirjallisesti 16 §:n mukaisesti, arvioitava tietosuojavaikutukset (DPIA, GDPR art. 35) ja varmistettava oikeusperuste. Tietosuojavaltuutettu on antanut ohjeistusta GPS-seurannan sallituista käyttötavoista.
Säilytysaika riippuu tietojen käyttötarkoituksesta. Palkkahallintoon liittyvät tiedot (ylityötunnit ja -korvaukset) on säilytettävä kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 10 §:n mukaisesti vähintään kuusi vuotta tilinpäätöspäätöksen jälkeen, koska ne ovat osa palkkakirjanpitoa. Pelkkä päivittäinen leimaustietokirjanpito, jota ei käytetä palkkalaskennassa, voidaan säilyttää lyhyemmän ajan (tavallisesti yksi palkkakausi tai enintään vuosi), koska GDPR:n 5 artiklan säilytyksen rajoittamisperiaate velvoittaa poistamaan tiedot, kun niitä ei enää tarvita. Suosituksena on, että sopimuksessa kirjataan selkeästi eri tietotyyppien säilytysajat erikseen, jotta ei synny epäselvyyttä.
Työnantaja voi teknisesti ottaa järjestelmän käyttöön, mutta se rikkoo lain vaatimuksia. Yksityisyyslain (759/2004) 16 §:n mukaan työnantajan on ennen tietojen keräämistä kerrottava kirjallisesti, mitä kerätään, mihin käytetään ja kenellä on pääsy. Pelkkä suullinen tiedottaminen tai yleinen viittaus yrityksen käytäntöihin ei riitä. GDPR:n 13 artikla edellyttää läpinäkyvää informointia ennen käsittelyn aloittamista. Kirjallinen sopimus on paras tapa dokumentoida, että informointivelvollisuus on täytetty. Ilman kirjallista sopimusta tietosuojavaltuutettu voi katsoa, ettei informointivelvollisuus ole täyttynyt, ja määrätä korjaustoimia tai hallinnollisen seuraamusmaksun.
Sopimuksessa on syytä kirjata selkeä korjausmenettely unohtuneille leimauksille. Tavallinen käytäntö on, että unohtunut leimaus voidaan korjata esimiehen hyväksynnällä tietyn ajan sisällä (esimerkiksi 24–48 tunnin kuluessa). Korjaus tehdään järjestelmässä manuaalisesti, ja esimies vahvistaa sen. Korjauksista on pidettävä lokia (kuka korjasi, milloin, minkä syyn takia). Pelkästä inhimillisestä unohduksesta ei yleensä tule sanktioita, mutta toistuvista laiminlyönneistä työnantaja voi antaa huomautuksen tai varoituksen. Tärkeintä on, että palkanlaskenta saa oikeat tiedot ylityökorvausten laskentaan, koska virheellinen kirjanpito johtaa virheelliseen palkkaan ja mahdollisesti palkkasaatavakanteiden.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Työsopimus toistaiseksi voimassa oleva
Kirjallinen työsopimus toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 §:n mukaisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on Suomen työelämän pääsääntö ja edellyttää asiallista ja painavaa syytä irtisanomiselle 7 luvun 1 ja 2 §:n nojalla.
Etätyösopimus
Kirjallinen etätyösopimus, joka täydentää voimassa olevaa työsopimusta. Vahvistaa etätyöpaikan, -päivät, ydintyöajan, laite- ja kulujärjestelyt sekä tietoturvavelvoitteet työsopimuslain (55/2001) 2:4 ja työaikalain (872/2019) mukaisesti.
Työajan joustosopimus
Kirjallinen joustotyöaikasopimus Suomessa. Kattaa joustotyöajan (TAL 14 §), liukuvan työajan (TAL 13 §) ja työaikapankin (TAL 14a §) vaihtoehdot, tasoitusjakson, ydintyöajan ja pankkivapaan käytännöt.
Palkkalaskelma kuukausipalkalle
Kirjallinen palkkalaskelma kuukausipalkalle: peruspalkka, ylityökorvaukset, lisät, luontoisedut, TyEL-pidätys, työttömyysvakuutusmaksu, ennakonpidätys ja nettopalkka. Laadittu työsopimuslain (55/2001) 2:16 ja ennakkoperintälain (1118/1996) 11 §:n mukaisesti.