Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi
Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988)
AVOIMEN YHTIÖN YHTIÖSOPIMUS
[Toiminimi]
Yhtiön perustiedot
1 § TOIMINIMI, TOIMIALA JA KOTIPAIKKA
Yhtiön toiminimi on [Toiminimi].
Yhtiön toimiala: [Toimiala]
Yhtiön kotipaikka on [Kotipaikka].
Yhtiön tilikausi on [Tilikausi]
Yhtiömiehet
2 § YHTIÖMIEHET
Yhtiön yhtiömiehet ovat:
Yhtiömies 1: [Yhtiomies1]
Yhtiömies 2: [Yhtiomies2]
Muut yhtiömiehet: [Lisayhtiomiehet]
Kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, rajoittamattomasti ja yhteisvastuullisesti lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaisesti.
Panokset ja voitonjako
3 § YHTIÖPANOKSET
[Panokset]
4 § VOITON JA TAPPION JAKAMINEN
[Voitonjako]
Yhtiömiesten työ ja korvaus: [Yhtiomiehen Palkka]
Hallinto ja edustaminen
5 § YHTIÖN ASIOIDEN HOITAMINEN
[Hallinto]
6 § YHTIÖN EDUSTAMINEN
[Edustaminen]
7 § KILPAILUKIELTO
[Kilpailukielto]
Yhtiöosuus ja purkaminen
8 § YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS
[Osuuden Luovutus]
9 § YHTIÖN PURKAMINEN JA IRTISANOMINEN
[Purkaminen]
10 § ERIMIELISYYDET
Tästä yhtiösopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Jollei sovintoon päästä, riita ratkaistaan yhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa.
Allekirjoitukset
11 § ALLEKIRJOITUKSET
Tätä yhtiösopimusta on laadittu yksi kappale kullekin yhtiömiehelle. Yhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi PRH:n kaupparekisteriin.
Paikka ja päivämäärä: [Allekirjoituspaikka], [Allekirjoituspaiva]
Yhtiömies 1: __________________________ [Yhtiomies1]
Yhtiömies 2: __________________________ [Yhtiomies2]
Muut yhtiömiehet: __________________________
Yhtiömies
________________
Signature
Yhtiömies
________________
Signature
Mikä on Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi?
Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomessa on sopimus, jolla kaksi tai useampi yhtiömies perustaa avoimen yhtiön (Ay), ja siitä säädetään laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988). Avoimen yhtiön yhtiösopimus dokumentoi yhtiömiehet, heidän panoksensa, voiton ja tappion jakamisen, hallinnon ja edustamisen sekä yhtiöosuuden luovutuksen ja yhtiön purkamisen, ja se on yhtiön perustamisen ja toiminnan oikeudellinen perusta.
Avoin yhtiö on henkilöyhtiö. Lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan avoin yhtiö syntyy, kun kaksi tai useampi henkilö sopii elinkeinon harjoittamisesta yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä, jotka voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Avoin yhtiö on osakeyhtiöstä poiketen henkilöyhtiö, jossa yhtiömiesten henkilökohtainen panos ja keskinäinen luottamus ovat keskeisiä. Yhtiö on kuitenkin itsenäinen oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa.
Yhtiömiesten henkilökohtainen ja yhteisvastuullinen vastuu on avoimen yhtiön olennainen piirre. Lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan jokainen yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Velkoja voi vaatia koko saatavaansa keneltä tahansa yhtiömieheltä, ja maksaneella yhtiömiehellä on takautumisoikeus muita kohtaan. Tämä rajoittamaton ja yhteisvastuullinen vastuu erottaa avoimen yhtiön osakeyhtiöstä, jossa osakkeenomistajan vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan, ja kommandiittiyhtiöstä, jossa äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu panokseen.
Yhtiöpanokset voivat olla monimuotoisia. Yhtiömies voi sijoittaa yhtiöön rahaa, muuta omaisuutta tai työpanoksen. Avoin yhtiö ei edellytä laissa säädettyä vähimmäispääomaa, mikä tekee siitä joustavan yhtiömuodon pienelle toiminnalle. Panosten laji ja arvo kirjataan yhtiösopimukseen, ja niillä on merkitystä voitonjaossa ja yhtiön purkautuessa jaettavien varojen kannalta lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun mukaan.
Hallinto ja edustaminen jakautuvat yhtiömiesten kesken. Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus yksin hoitaa yhtiön asioita ja edustaa yhtiötä sen toimialaan kuuluvissa toimissa, jollei yhtiösopimuksessa toisin määrätä, lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 2 §:n ja 3 luvun mukaan. Toinen yhtiömies voi kuitenkin kieltää yksittäisen toimen. Toimialaan kuulumattomiin tai laajakantoisiin toimiin tarvitaan kaikkien yhtiömiesten suostumus. Edustamisoikeuden rajoitukset sitovat sivullisia vain, jos ne on merkitty kaupparekisteriin.
Kilpailukielto ja lojaliteettivelvollisuus suojaavat yhtiötä. Yhtiömies ei saa ilman muiden yhtiömiesten suostumusta harjoittaa yhtiön toimialaan kuuluvaa kilpailevaa toimintaa omaan tai toisen lukuun lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 3 §:n mukaan. Yhtiömiehillä on keskinäinen lojaliteettivelvollisuus, joka edellyttää yhtiön edun huomioon ottamista. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviä malleja suomalaiseen yritystoimintaan, mukaan lukien kommandiittiyhtiön yhtiösopimus ja osakassopimus.
Milloin tarvitset asiakirjan Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi?
Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomessa tarvitaan aina, kun kaksi tai useampi henkilö perustaa avoimen yhtiön elinkeinon harjoittamiseksi yhdessä. Yhtiösopimus on avoimen yhtiön perustamisen edellytys ja sen toiminnan oikeudellinen runko.
Yhtiön perustaminen. Yleisin tilanne on, kun kaksi tai useampi kumppani perustaa avoimen yhtiön harjoittaakseen liiketoimintaa yhdessä — esimerkiksi ammatinharjoittajat, käsityöläiset tai pienyrittäjät, jotka yhdistävät voimansa. Avoin yhtiö syntyy lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan, kun yhtiömiehet sopivat elinkeinon harjoittamisesta yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Yhtiösopimus laaditaan ja yhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.
Kaupparekisteri-ilmoitus ja Y-tunnus. Avoin yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi PRH:n kaupparekisteriin kaupparekisterilain (564/2023) mukaan ennen toiminnan aloittamista. Yhtiösopimus on perusilmoituksen keskeinen liite. Rekisteröinnin yhteydessä yhtiö saa Y-tunnuksen YTJ-järjestelmästä ja tulee rekisteröidyksi tarvittaviin Verohallinnon rekistereihin, kuten arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin.
Yhtiömiesten välisten suhteiden selkeyttäminen. Yhtiösopimus tarvitaan, kun halutaan selkeästi sopia yhtiömiesten panoksista, voiton ja tappion jakamisesta, työnjaosta ja päätösvallasta. Vaikka laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) sisältää olettamasäännökset esimerkiksi voitonjaosta, sopimuksessa kannattaa määrätä asioista nimenomaisesti riitojen ehkäisemiseksi. Selkeä sopimus on erityisen tärkeä, koska yhtiömiehet vastaavat veloista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.
Uuden yhtiömiehen ottaminen. Kun yhtiöön otetaan uusi yhtiömies, yhtiösopimusta muutetaan ja muutos ilmoitetaan kaupparekisteriin. Uuden yhtiömiehen ottaminen edellyttää kaikkien yhtiömiesten suostumusta, jollei yhtiösopimuksessa ole toisin määrätty. Uusi yhtiömies vastaa myös ennen liittymistään syntyneistä yhtiön veloista, joten sopimusehdot ovat tärkeitä.
Yhtiömiehen eroaminen tai erottaminen. Kun yhtiömies eroaa, kuolee tai erotetaan, yhtiösopimuksen ehdot määräävät, jatkaako yhtiö toimintaansa ja miten eronneen yhtiömiehen osuus lunastetaan tai korvataan. Lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvussa säädetään yhtiösopimuksen irtisanomisesta ja yhtiön purkamisesta, mutta sopimuksessa voidaan määrätä toisin.
Voitonjaon ja korvauksen sopiminen. Yhtiösopimus tarvitaan, kun yhtiömiehet haluavat sopia voiton ja tappion jakamisesta muulla tavalla kuin lain olettaman mukaan. Lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 9 §:n olettamasäännösten mukaan voitto jaetaan tietyin perustein, mutta yhtiömiehet voivat sopia jaosta vapaasti, esimerkiksi panosten suhteessa tai tasan.
Yhtiön purkaminen ja selvitystila. Yhtiön purkamista varten yhtiösopimuksen ehdot ja lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvun säännökset määräävät selvitysmenettelyn, jossa yhtiön velat maksetaan, panokset palautetaan ja jäljelle jäävä omaisuus jaetaan yhtiömiesten kesken. Yhtiön purkautuminen ilmoitetaan kaupparekisteriin.
Mitä Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi sisältää
Oikeudellisesti pätevä avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) ja hyvän sopimuskäytännön mukaisesti.
Toiminimi, toimiala ja kotipaikka. Yhtiösopimuksessa määrätään yhtiön toiminimi, jonka on sisällettävä sanat avoin yhtiö tai lyhenne Ay ja erotuttava aikaisemmin rekisteröidyistä toiminimistä toiminimilain (128/1979) mukaan. Sopimuksessa määrätään myös yhtiön toimiala, kotipaikka (kunta) ja tilikausi. Nämä tiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin.
Yhtiömiehet. Yhtiösopimuksessa nimetään kaikki yhtiömiehet nimineen ja henkilötunnuksineen. Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan. Sopimuksessa todetaan, että kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, rajoittamattomasti ja yhteisvastuullisesti.
Yhtiöpanokset. Yhtiösopimuksessa määrätään kunkin yhtiömiehen panos, joka voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai työpanos. Panosten laji ja arvo kirjataan, koska niillä on merkitystä voitonjaossa ja yhtiön purkautuessa. Avoin yhtiö ei edellytä laissa säädettyä vähimmäispääomaa, mikä tekee siitä joustavan yhtiömuodon.
Voiton ja tappion jakaminen. Yhtiösopimuksessa määrätään, miten voitto ja tappio jaetaan yhtiömiesten kesken, esimerkiksi tasan tai panosten suhteessa. Jollei jaosta sovita, sovelletaan lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 9 §:n olettamasäännöksiä. Selkeä määräys voitonjaosta ehkäisee riitoja. Forms-legal.com tarjoaa täydentäviä malleja suomalaiseen yritystoimintaan.
Yhtiön asioiden hoitaminen. Yhtiösopimuksessa määrätään, miten yhtiön asioita hoidetaan. Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus hoitaa yhtiön asioita, jollei toisin sovita, lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 2 §:n mukaan. Toinen yhtiömies voi kieltää yksittäisen toimen, ja laajakantoisiin toimiin tarvitaan kaikkien suostumus. Sopimuksessa voidaan rajata yksittäisen yhtiömiehen toimivaltaa.
Yhtiön edustaminen. Yhtiösopimuksessa määrätään edustamisoikeudesta ja toiminimen kirjoittamisesta. Jokaisella yhtiömiehellä on lähtökohtaisesti oikeus edustaa yhtiötä sen toimialaan kuuluvissa toimissa lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 3 luvun mukaan. Edustamisoikeuden rajoitukset on merkittävä kaupparekisteriin sitoakseen sivullisia.
Kilpailukielto ja lojaliteetti. Yhtiösopimuksessa määrätään kilpailukiellosta. Yhtiömies ei saa ilman muiden suostumusta harjoittaa yhtiön toimialaan kuuluvaa kilpailevaa toimintaa lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 3 §:n mukaan. Sopimuksessa voidaan täsmentää kilpailukiellon laajuutta.
Yhtiöosuus, purkaminen ja riidanratkaisu. Yhtiösopimuksessa määrätään yhtiöosuuden luovutuksesta, joka edellyttää muiden yhtiömiesten suostumusta, sekä yhtiön irtisanomisesta ja purkamisesta lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvun mukaan. Sopimukseen on hyvä ottaa riidanratkaisulauseke, joka ohjaa erimielisyydet neuvotteluun ja viime kädessä yhtiön kotipaikan käräjäoikeuteen tai välimiesmenettelyyn.
Näin täytät asiakirjan Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi
Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomessa täytetään järjestelmällisesti seuraavin vaihein, jotta sopimus täyttää lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) vaatimukset ja yhtiö voidaan rekisteröidä.
Vaihe 1 — Määritä toiminimi ja perustiedot. Valitse yhtiön toiminimi, jonka on sisällettävä sanat avoin yhtiö tai lyhenne Ay ja erotuttava aikaisemmin rekisteröidyistä toiminimistä toiminimilain (128/1979) mukaan. Tarkista nimen vapaus PRH:n nimipalvelusta. Kuvaa toimiala, ilmoita kotipaikka (kunta) ja määritä tilikausi.
Vaihe 2 — Nimeä yhtiömiehet. Ilmoita kaikkien yhtiömiesten koko nimet ja henkilötunnukset. Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan. Varmista, että kaikki yhtiömiehet ymmärtävät vastaavansa yhtiön veloista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.
Vaihe 3 — Sovi panoksista. Määritä kunkin yhtiömiehen panos, joka voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai työpanos. Kirjaa panosten laji ja arvo. Avoin yhtiö ei edellytä vähimmäispääomaa, mutta panosten dokumentointi on tärkeää voitonjaon ja purkautumisen kannalta.
Vaihe 4 — Sovi voitonjaosta. Määritä, miten voitto ja tappio jaetaan, esimerkiksi tasan tai panosten suhteessa. Jollei jaosta sovita, sovelletaan lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 9 §:n olettamasäännöksiä. Sovi tarvittaessa myös yhtiömiesten työpanoksen korvaamisesta tai yksityisotoista.
Vaihe 5 — Sovi hallinnosta ja edustamisesta. Määritä, miten yhtiön asioita hoidetaan ja kuka edustaa yhtiötä. Voit määrätä, että yhtiömiehet edustavat yhtiötä kukin yksin tai että suuriin sitoumuksiin tarvitaan kaikkien allekirjoitus. Muista, että edustamisoikeuden rajoitukset on merkittävä kaupparekisteriin sitoakseen sivullisia.
Vaihe 6 — Sovi kilpailukiellosta. Kirjaa kilpailukielto, jonka mukaan yhtiömies ei saa ilman muiden suostumusta harjoittaa yhtiön toimialaan kuuluvaa kilpailevaa toimintaa lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 3 §:n mukaan. Voit täsmentää kiellon laajuutta ja kestoa.
Vaihe 7 — Sovi yhtiöosuuden luovutuksesta ja purkamisesta. Määritä, edellyttääkö yhtiöosuuden luovutus muiden yhtiömiesten suostumusta, sekä miten yhtiö voidaan irtisanoa ja purkaa lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvun mukaan. Sovi selvitysmenettelyn pääpiirteet ja varojen jakaminen purkautuessa.
Vaihe 8 — Allekirjoita ja rekisteröi. Ilmoita allekirjoituspaikka ja päivämäärä, ja anna jokaisen yhtiömiehen allekirjoittaa sopimus. Laadi yksi kappale kullekin yhtiömiehelle. Ilmoita yhtiö rekisteröitäväksi PRH:n kaupparekisteriin YTJ-järjestelmän kautta, jolloin yhtiö saa Y-tunnuksen ja tulee rekisteröidyksi tarvittaviin Verohallinnon rekistereihin.
Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi – lakisääteiset vaatimukset
Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomessa on lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) ja siihen liittyvän lainsäädännön alainen.
Yhtiön syntyminen lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan. Avoin yhtiö syntyy sopimuksella, jolla kaksi tai useampi henkilö sitoutuu harjoittamaan elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Yhtiömiehiä on oltava vähintään kaksi, ja he voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Yhtiösopimus voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta kirjallinen sopimus on välttämätön rekisteröintiä varten ja riitojen ehkäisemiseksi.
Yhtiömiesten vastuu lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan. Yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Vastuu on henkilökohtainen, rajoittamaton ja yhteisvastuullinen, joten velkoja voi vaatia koko saatavaansa keneltä tahansa yhtiömieheltä. Maksaneella yhtiömiehellä on takautumisoikeus muita yhtiömiehiä kohtaan voitonjakosuhteen mukaisesti. Yhtiöön liittyvä uusi yhtiömies vastaa myös ennen liittymistään syntyneistä veloista.
Kaupparekisteri-ilmoitus kaupparekisterilain (564/2023) mukaan. Avoin yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Perusilmoituksessa ilmoitetaan yhtiön toiminimi, toimiala, kotipaikka, yhtiömiehet ja edustamisoikeudet. Rekisteröinnin yhteydessä yhtiö saa Y-tunnuksen. Edustamisoikeuden rajoitukset ja muut sopimusehdot sitovat sivullisia vain, jos ne on merkitty kaupparekisteriin.
Yhtiön asioiden hoitaminen lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 2 §:n mukaan. Kullakin yhtiömiehellä on oikeus yksin hoitaa yhtiön asioita, jollei yhtiösopimuksessa toisin määrätä. Toisella yhtiömiehellä on kuitenkin oikeus kieltää yksittäinen toimi, jolloin toimea ei saa suorittaa. Toimialaan kuulumattomaan tai laajakantoiseen toimeen sekä uuden yhtiömiehen ottamiseen tarvitaan kaikkien yhtiömiesten suostumus.
Edustaminen lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 3 luvun mukaan. Kullakin yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei edustamisoikeutta ole yhtiösopimuksessa rajoitettu ja rajoitusta merkitty kaupparekisteriin. Yhtiömiehen toimialaan kuuluvissa toimissa tekemä oikeustoimi sitoo yhtiötä.
Kilpailukielto lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 3 §:n mukaan. Yhtiömies ei saa ilman muiden yhtiömiesten suostumusta harjoittaa yhtiön toimialaan kuuluvaa toimintaa omaan tai toisen lukuun eikä olla toisessa samalla alalla toimivassa yhtiössä henkilökohtaisesti vastuullisena yhtiömiehenä. Kilpailukiellon rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen ja oikeuttaa muut yhtiömiehet vaatimaan yhtiön purkamista.
Voitonjako lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 9 §:n mukaan. Jollei voitonjaosta ole sovittu, kullekin yhtiömiehelle suoritetaan ensin korko hänen tilikauden alussa olleelle panokselleen, minkä jälkeen jäljelle jäävä voitto jaetaan yhtiömiesten kesken tasan. Tappio jaetaan yhtiömiesten kesken tasan. Yhtiömiehet voivat kuitenkin sopia jaosta vapaasti yhtiösopimuksessa.
Irtisanominen ja purkaminen lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvun mukaan. Toistaiseksi voimassa olevan yhtiösopimuksen voi irtisanoa, jolloin yhtiö puretaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta, jollei toisin sovita. Yhtiö voidaan purkaa myös sovitun määräajan päätyttyä, yhtiömiehen kuoltua, konkurssin johdosta tai painavasta syystä tuomioistuimen päätöksellä. Purkautuvan yhtiön omaisuus selvitetään: velat maksetaan, panokset palautetaan ja jäännös jaetaan yhtiömiesten kesken.
Yleisimmät virheet: Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi
Yleiset virheet avoimen yhtiön yhtiösopimuksessa Suomessa voivat johtaa riitoihin yhtiömiesten välillä ja odottamattomaan henkilökohtaiseen vastuuseen.
Virhe 1 — Henkilökohtaisen ja yhteisvastuullisen vastuun aliarviointi. Yhtiömiehet eivät aina ymmärrä, että jokainen vastaa koko omaisuudellaan kaikista yhtiön veloista lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan, eikä vastuu rajoitu omaan panokseen. Ratkaisu: arvioi riskit ja harkitse osakeyhtiötä tai kommandiittiyhtiötä, jos halutaan rajoittaa vastuuta; valitse yhtiökumppanit huolellisesti, koska vastaat myös heidän toimistaan.
Virhe 2 — Voitonjaosta ei sovita kirjallisesti. Jos voitonjaosta ei sovita, sovelletaan lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 9 §:n olettamasäännöksiä, jotka eivät aina vastaa yhtiömiesten tarkoitusta. Ratkaisu: määrää voiton ja tappion jakamisesta selkeästi yhtiösopimuksessa, esimerkiksi tasan tai panosten suhteessa, ja ota huomioon työpanoksen korvaaminen.
Virhe 3 — Edustamisoikeuden rajoitusta ei merkitä kaupparekisteriin. Jos yhtiösopimuksessa rajoitetaan yhtiömiehen edustamisoikeutta mutta rajoitusta ei merkitä kaupparekisteriin, rajoitus ei sido sivullisia, ja yhtiömies voi sitoa yhtiön sopimuksin. Ratkaisu: merkitse edustamisoikeuden rajoitukset kaupparekisteriin, jotta ne sitovat myös yhtiön ulkopuolisia kaupparekisterilain (564/2023) mukaisesti.
Virhe 4 — Kilpailukiellosta ei sovita. Jos kilpailukiellosta ei sovita, yhtiömiehen kilpailevan toiminnan rajat jäävät epäselviksi, vaikka laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 3 § sisältää kiellon. Ratkaisu: kirjaa kilpailukielto ja sen laajuus yhtiösopimukseen ja sovi seuraamuksista kiellon rikkomisen varalta.
Virhe 5 — Yhtiöosuuden luovutuksesta ja yhtiömiehen vaihtumisesta ei sovita. Jos yhtiösopimuksessa ei määrätä yhtiöosuuden luovutuksesta tai yhtiömiehen eroamisesta, tilanteet voivat johtaa riitoihin tai yhtiön purkautumiseen. Ratkaisu: määrää yhtiösopimuksessa yhtiöosuuden luovutuksen edellytyksistä, yhtiömiehen eroamisesta ja lunastusmenettelystä sekä siitä, jatkaako yhtiö toimintaansa.
Virhe 6 — Purkamis- ja selvitysehtojen puuttuminen. Jos purkamisesta ja varojen jakamisesta ei sovita, sovelletaan lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvun säännöksiä, jotka voivat johtaa yllättäviin lopputuloksiin. Ratkaisu: sovi yhtiön irtisanomisesta, irtisanomisajasta ja varojen jakamisesta selvitystilassa selkeästi yhtiösopimuksessa.
Virhe 7 — Rekisteröinnin laiminlyönti. Jos avointa yhtiötä ei ilmoiteta rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kaupparekisterilain (564/2023) mukaan, yhtiö ei saa Y-tunnusta eivätkä rekisteröintiä edellyttävät edut, kuten edustamisrajoitusten sitovuus, toteudu. Ratkaisu: ilmoita yhtiö rekisteröitäväksi PRH:n kaupparekisteriin YTJ-järjestelmän kautta ennen toiminnan aloittamista ja huolehdi muutosilmoituksista.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/avoin-yhtio-sopimus
"Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/avoin-yhtio-sopimus.
@misc{formslegal-avoin-yhtio-sopimus,
author = {{Forms Legal}},
title = {Avoimen yhtiön yhtiösopimus Suomi (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/avoin-yhtio-sopimus}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan. Yhtiömiehet voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, kuten osakeyhtiöitä. Yhtiömiesten enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Jos yhtiömiesten määrä laskee yhteen, esimerkiksi toisen yhtiömiehen erotessa, avoin yhtiö on lähtökohtaisesti purettava, koska yksi henkilö ei voi muodostaa avointa yhtiötä; tällöin toiminta voi jatkua yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jos jäljelle jäänyt yhtiömies lunastaa yhtiön. Avoin yhtiö eroaa kommandiittiyhtiöstä siinä, että avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ovat vastuunalaisia ja vastaavat veloista henkilökohtaisesti, kun taas kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies.
Avoimen yhtiön yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, rajoittamattomasti ja yhteisvastuullisesti lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 1 luvun 1 §:n mukaan. Tämä tarkoittaa, että jokainen yhtiömies vastaa kaikista yhtiön veloista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan, koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Velkoja voi valita, keneltä yhtiömieheltä se vaatii saatavansa, eikä vastuu rajoitu yhtiömiehen yhtiöön sijoittamaan panokseen. Jos yksi yhtiömies maksaa enemmän kuin oman osuutensa velasta, hänellä on takautumisoikeus muita yhtiömiehiä kohtaan voitonjakosuhteen mukaisesti. Tämä laaja ja yhteisvastuullinen vastuu on syytä ottaa huomioon yhtiömuotoa valittaessa: se tekee avoimesta yhtiöstä joustavan ja edullisen perustaa, mutta riskialttiimman kuin osakeyhtiö, jossa osakkeenomistajan vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Yhtiökumppanit kannattaa valita huolellisesti, koska vastaat myös heidän yhtiön puolesta tekemistään sitoumuksista.
Ei. Avoin yhtiö ei edellytä laissa säädettyä vähimmäispääomaa, mikä erottaa sen julkisesta osakeyhtiöstä. Yhtiömiesten panokset voivat olla rahaa, muuta omaisuutta tai työpanos, ja panosten laji ja arvo kirjataan yhtiösopimukseen. Käytännössä avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahallista pääomaa, jos yhtiömiehet sijoittavat työpanoksensa. Tämä tekee avoimesta yhtiöstä joustavan ja edullisen yhtiömuodon erityisesti pienelle, kahden tai useamman henkilön toiminnalle. Panosten dokumentointi yhtiösopimuksessa on kuitenkin tärkeää, koska panoksilla on merkitystä voitonjaossa ja yhtiön purkautuessa jaettavien varojen kannalta lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun mukaan. Vaikka vähimmäispääomaa ei vaadita, yhtiömiesten henkilökohtainen ja yhteisvastuullinen vastuu veloista toimii eräänlaisena vakuutena velkojille.
Lähtökohtaisesti kyllä. Lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 3 luvun mukaan kullakin yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei yhtiösopimuksessa ole toisin määrätty. Yhtiömiehen toimialaan kuuluvissa toimissa tekemä oikeustoimi sitoo yhtiötä. Yhtiösopimuksessa voidaan kuitenkin rajoittaa yksittäisen yhtiömiehen edustamisoikeutta, esimerkiksi määräämällä, että suuriin sitoumuksiin tarvitaan useamman yhtiömiehen yhteinen allekirjoitus. Tärkeää on, että tällainen edustamisoikeuden rajoitus sitoo sivullisia vain, jos se on merkitty kaupparekisteriin kaupparekisterilain (564/2023) mukaisesti. Jos rajoitusta ei ole merkitty rekisteriin, sivullinen voi luottaa yhtiömiehen edustamisoikeuteen, ja tämän tekemä toimi sitoo yhtiötä. Edustamiseen liittyvä yksittäisen toimen kielto-oikeus koskee sen sijaan yhtiön sisäistä asioiden hoitamista lain 2 luvun 2 §:n mukaan.
Jos voitonjaosta ei ole sovittu yhtiösopimuksessa, sovelletaan lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 2 luvun 9 §:n olettamasäännöksiä. Niiden mukaan kullekin yhtiömiehelle suoritetaan ensin korko sille panokselle, joka hänellä oli yhtiössä tilikauden alkaessa. Tämän jälkeen jäljelle jäävä voitto jaetaan yhtiömiesten kesken tasan riippumatta panosten suuruudesta. Vastaavasti tappio jaetaan yhtiömiesten kesken tasan. Nämä olettamasäännökset eivät kuitenkaan aina vastaa yhtiömiesten tarkoitusta, joten voitonjaosta kannattaa sopia nimenomaisesti yhtiösopimuksessa. Yhtiömiehet voivat vapaasti sopia jaosta esimerkiksi panosten suhteessa, työpanoksen mukaan tai muulla sopivalla tavalla. On myös tavallista sopia, että yhtiömiehille maksetaan kohtuullinen korvaus työpanoksesta ennen varsinaista voitonjakoa. Selkeä määräys voitonjaosta on yksi tärkeimmistä riitojen ehkäisykeinoista avoimessa yhtiössä.
Avoimen yhtiön purkamisesta säädetään lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 5 luvussa, ja siitä voidaan myös määrätä yhtiösopimuksessa. Toistaiseksi voimassa olevan yhtiösopimuksen yhtiömies voi irtisanoa, jolloin yhtiö puretaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta, jollei toisin ole sovittu. Yhtiö voidaan purkaa myös sovitun määräajan päätyttyä, yhtiömiehen kuoltua tai joutuessa konkurssiin sekä painavasta syystä tuomioistuimen päätöksellä, esimerkiksi jos toinen yhtiömies olennaisesti rikkoo velvollisuuksiaan. Purkamisen jälkeen yhtiö asetetaan selvitystilaan, jossa yhtiön omaisuus muutetaan rahaksi tarvittavassa määrin, velat maksetaan, yhtiömiesten panokset palautetaan ja jäljelle jäävä omaisuus jaetaan yhtiömiesten kesken voitonjakosuhteessa. Jos varat eivät riitä velkojen maksuun, yhtiömiehet vastaavat puutteesta henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Yhtiön purkautuminen ja toiminnan lopettaminen ilmoitetaan PRH:n kaupparekisteriin. Vaihtoehtoisesti jäljelle jäävä yhtiömies voi lunastaa yhtiön ja jatkaa toimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Kommandiittiyhtiön yhtiösopimus Suomi
Kommandiittiyhtiön (Ky) yhtiösopimus Suomessa. Dokumentoi vastuunalaiset ja äänettömät yhtiömiehet, panokset, voitonjaon, hallinnon ja purkamisen lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) mukaisesti. Sisältää äänettömän yhtiömiehen rajoitetun vastuun ja voitto-osuuden.
Toiminimen perustamisilmoitus Suomi
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimi) perustamis- ja rekisteröinti-ilmoitus Suomessa. Dokumentoi harjoittajan tiedot, toiminimen, toimialan ja Verohallinnon rekisteröinnit YTJ-yhteisilmoituksena PRH:lle ja Verohallinnolle. Sisältää ALV-, ennakkoperintä- ja työnantajarekisteröinnin.
Kauppasopimus Suomi
Kirjallinen kauppasopimus myyjän ja ostajan välillä tavaran kaupasta, toimituksesta, kauppahinnasta, virhevastuusta ja omistuksenpidätyksestä. Sääntelee kauppalaki (355/1987) ja kuluttajakaupassa kuluttajansuojalaki (38/1978).