Skip to main content

Yritystoiminta

Vaihtovelkakirjalaina Suomi

Vaihtovelkakirjalaina Suomessa on rahoitusinstrumentti, jossa lainanantaja lainaa rahaa kohdeyhtiölle ja laina muuntuu myöhemmin osakkeiksi sovituin ehdoin sen sijaan, että se maksettaisiin takaisin käteisellä.

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaOsakeyhtiölaki (624/2006); Korkolaki (633/1982); Oikeustoimilaki (228/1929)Allekirjoitusrivit tässä mallissa: 2 osapuolta
Vaihtovelkakirjalaina

Laadittu osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvun, oikeustoimilain (228/1929) ja korkolain (633/1982) mukaisesti.

Osapuolet

1 § OSAPUOLET

Lainanantaja: [Lainanantajan nimi tai toiminimi], Y-tunnus tai henkilötunnus [Lainanantajan Y-tunnus tai henkilötunnus], jäljempänä "Lainanantaja"

Yhtiö: [Yhtiön toiminimi (lainanottaja)], Y-tunnus [Yhtiön Y-tunnus], jäljempänä "Yhtiö"

Lainan ehdot

2 § LAINAN EHDOT

2.1 Lainanantaja lainaa Yhtiölle [Lainapääoma (euroa)]. Laina maksetaan Yhtiön pankkitilille viimeistään kolmen pankkipäivän kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

2.2 Korko: [Korko (% p.a.)]. Korko lasketaan korkolain (633/1982) ja tämän sopimuksen mukaisesti.

2.3 Laina-aika (maturiteetti): [Laina-aika (maturiteetti)]. Maturiteetin erääntyessä, jos muuntamista ei ole tapahtunut, Yhtiö maksaa Lainanantajalle pääoman ja kertyneen koron, ellei osapuolet sovi toisin.

Muuntaminen osakkeiksi

3 § MUUNTAMINEN OSAKKEIKSI

3.1 Muuntamisen laukaisevat tapahtumat: [Muuntamisen laukaisevat tapahtumat]. Muuntaminen toteutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisena osakeantina.

3.2 Muuntamishinta: [Muuntamishinta ja alennus]. Muuntamisessa Lainanantajalle lasketaan liikkeeseen uusia osakkeita vastaavasti muuntamishinnalla; lainaa ei tällöin makseta takaisin käteisellä.

3.3 Muuntamisen jälkeen Lainanantajasta tulee Yhtiön osakas, ja osapuolet solmivat tarvittaessa uuden osakassopimuksen tai Lainanantaja liittyy olemassa olevaan osakassopimukseen.

Vakuutukset ja muut ehdot

4 § VAKUUTUKSET, SALASSAPITO JA RIIDANRATKAISU

4.1 Yhtiö vakuuttaa, että sillä on valtuudet solmia tämä sopimus, laina ei loukkaa muita sopimuksia eikä yhtiöjärjestystä, ja tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta ovat oikeat.

4.2 Salassapito. Osapuolet pitävät sopimuksen ehdot ja yhtiötä koskevat tiedot salassa liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti.

4.3 Sovellettava laki on Suomen laki. Riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä välimiesmenettelylain (967/1992) mukaan.

Allekirjoitus

ALLEKIRJOITUKSET

Allekirjoitettu kahtena kappaleena paikassa ja päivänä: [Allekirjoituspaikka ja -päivä].

Lainanantaja: _________________________ Yhtiön edustaja: _________________________

Lainanantaja

________________

Signature

Yhtiön puolesta

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Vaihtovelkakirjalaina Suomi?

Vaihtovelkakirjalaina Suomessa on rahoitusinstrumentti, jossa lainanantaja lainaa rahaa kohdeyhtiölle ja laina muuntuu myöhemmin osakkeiksi sovituin ehdoin sen sijaan, että se maksettaisiin takaisin käteisellä. Suomessa vaihtovelkakirjalainaa säätelevät osakeyhtiölaki (624/2006), oikeustoimilaki (228/1929) ja korkolaki (633/1982). Instrumentti on erityisen suosittu startup-yritysten varhaisvaiheen rahoituksessa, koska se siirtää yhtiön arvostuksen määrittämisen myöhempään ajankohtaan.

Vaihtovelkakirjan keskeinen idea on, että laina muuntuu osakkeiksi laukaisevassa tapahtumassa (qualifying financing event), yleensä seuraavassa laajemmassa rahoituskierroksessa. Muuntamishinta määräytyy joko sovitun alennuksen (discount, tyypillisesti 15-25 %) tai arvostuskaton (valuation cap) kautta, riippuen siitä, kumpi johtaa lainanantajalle edullisempaan hintaan. Arvostuskatto on enimmäisarvostus, jolla laina muuntuu: jos seuraava kierros arvostaa yhtiön korkeammin kuin cap, lainanantaja saa osakkeita capped-hinnalla.

Suomessa vaihtovelkakirja toteutetaan velkakirjamuodossa oikeustoimilain (228/1929) mukaisesti, ja muuntaminen osakkeiksi tapahtuu osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisena suunnattuna osakeantina. Muuntaminen edellyttää yhtiökokouksen tai hallituksen valtuutuksen mukaista päätöstä. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) rekisteröi osakeannin muuntamisen jälkeen.

Vaihtovelkakirja eroaa suorasta osakesijoituksesta siinä, että lainanantajalla on ensin velkojan asema: jos yhtiö menee konkurssiin ennen muuntamista, lainanantajalla on velkojan oikeus vaatia maksua ennen osakkaita. Toisin kuin suorassa osakesijoituksessa lainanantajan ei myöskään tarvitse sopia yhtiön arvostuksesta etukäteen, mikä nopeuttaa neuvotteluja varhaisen vaiheen rahoituksessa. Korkolaki (633/1982) säätelee korkoa, ja PIK-mekanismi lisää koron pääomaan käteismaksujen sijaan.

Suomessa on kehittynyt myös SAFE-instrumentteja (Simple Agreement for Future Equity), jotka muistuttavat vaihtovelkakirjaa mutta ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia eikä niihin liity korkoa. SAFE-instrumentteja säätelee sama oikeudellinen viitekehys kuin vaihtovelkakirjaa Suomessa. Molempia instrumentteja käytetään aktiivisesti suomalaisessa startup-ekosysteemissä Slush-konferenssin ympärille rakentuneessa sijoitusyhteisössä sekä FVCA:n (Finnish Venture Capital Association) jäsenrahastojen toiminnassa.

Vaihtovelkakirjalainasopimus ja osakassopimus liittyvät usein yhteen: kun laina muuntuu osakkeiksi, lainanantajasta tulee osakas, ja osapuolten on joko päivitettävä osakassopimus tai lainanantaja liittyy olemassa olevaan osakassopimukseen. Tämä transitio on syytä suunnitella etukäteen vaihtovelkakirjalainasopimusta laadittaessa.

Vaihtovelkakirjalaina ja sijoittajien suoja. Vaihtovelkakirjan haltijalla on velkojan asema ennen muuntamista, mikä antaa tietyn suojan maksukyvyttömyystilanteessa verrattuna suoraan osakkeenomistajaan. Konkurssilain (120/2004) mukaan velkojan saatavat jaetaan ennen osakeomistajien osuuksia, joskin käytännössä startup-yhtiön konkurssissa usein kaikki sijoitus menetetään. Vaihtovelkakirjasopimuksessa voidaan myös sopia etuoikeudesta muihin velkoihin nähden (senior tai junior status), mikä vaikuttaa sijoittajan asemaan mahdollisessa selvitystilassa.

Milloin tarvitset asiakirjan Vaihtovelkakirjalaina Suomi?

Vaihtovelkakirjalaina Suomessa on tarpeen erityisesti startup- ja kasvuyritysten rahoitustilanteissa, joissa yhtiön arvostuksen määrittäminen on ennenaikaista tai haastavaa osakeyhtiölain (624/2006) puitteissa.

Varhaisen vaiheen rahoitus (pre-seed ja seed). Kun startup-yritys on vasta alkuvaiheessa eikä sillä ole riittävästi tietoa arvostuksen määrittämiseksi, vaihtovelkakirja siirtää arvostuskeskustelun myöhemmälle kierrokselle. Lainanantaja, esimerkiksi bisnesenkelit tai FVCA:n jäsenrahastojen varhaisvaiheen ohjelmat, palkitaan varhaisen riskin ottamisesta alennuksella tai arvostuskatolla. Korkolaki (633/1982) säätelee lainan korkoa, ja PIK-mekanismi (payment-in-kind) on yleinen kassavirran säästämiseksi varhaisessa vaiheessa.

Bridge-rahoitus kierrosten välillä. Kun yhtiö odottaa seuraavaa rahoituskierrosta mutta tarvitsee välirahoitusta käyttöpääomaksi, vaihtovelkakirja on nopea ja joustava tapa. Laina muuntuu osakkeiksi seuraavan kierroksen yhteydessä ilman erillistä neuvotteluprosessia arvostuksesta. Tyypillinen bridge-vaihtovelkakirja on kestoltaan 6-12 kuukautta, ja sen ehdot peilaavat seuraavan kierroksen odotettuja ehtoja.

Nopea pääomantarve. Markkina-mahdollisuus tai kiireellinen investointitarve voi edellyttää nopeaa pääomanhankintaa. Vaihtovelkakirjalaina voidaan neuvotella ja allekirjoittaa huomattavasti nopeammin kuin täysi osakeantineuvottelu, koska arvostuksesta ei tarvitse sopia etukäteen. Tämä on arvokas etu erityisesti nopeasti kasvavilla toimialoilla, kuten teknologia- ja lääkealalla, joissa kilpailijat voivat toimia nopeasti.

Friend and family -kierros. Yrityksen perustajien lähipiirin (perhe, ystävät) kanssa tehtävässä rahoituksessa vaihtovelkakirja tarjoaa selkeän juridisen rakenteen, joka suojaa sekä lainanantajaa että yhtiötä. Ilman kirjallista sopimusta epämuodolliset lähipiirisijoitukset voivat johtaa vakaviin riitoihin omistussuhteista myöhemmin, joten oikeustoimilain (228/1929) mukainen kirjallinen vaihtovelkakirja on aina suositeltava.

Ennen tuotemarkkinasopivuuden löytymistä. Kun yritys on vasta testaamassa liiketoimintamalliaan eikä sillä ole riittävästi dataa arvostuksen perusteeksi, vaihtovelkakirja on joustavampi kuin suora osakesijoitus. Seuraava kierros vahvistaa arvostuksen traction-datan perusteella, ja varhaissijoittaja palkitaan alennuksella tai arvostuskatolla riskinottamisesta.

Strategisen kumppanin sijoitus. Strateginen sijoittaja, kuten suuri yritys, voi haluta sijoittaa startup-kumppaniin vaihtovelkakirjalla ennen yhteistyöneuvottelujen syventämistä täyteen osakeantiin. Tällöin on tärkeää arvioida kilpailulain (948/2011) soveltuminen, erityisesti jos strateginen kumppani toimii samalla toimialalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kilpailunrajoitusten ja yrityskauppojen lainmukaisuutta Suomessa.

Kansainväliset sijoittajat. Suomalainen startup-ekosysteemi houkuttelee kansainvälisiä sijoittajia, erityisesti Slush-konferenssin kautta. Kansainvälisten sijoittajien kanssa vaihtovelkakirja on tuttu instrumentti, koska se perustuu Y Combinatorin ja muiden yhdysvaltalaisten kiihdyttämöiden vakiinnuttamiin käytäntöihin. Sopimuksessa on sovittava sovellettavasta laista (Suomen laki suositeltu) ja riidanratkaisufoorumista, kuten välimiesmenettelylain (967/1992) mukaisesta menettelystä.

Mitä Vaihtovelkakirjalaina Suomi sisältää

Vaihtovelkakirjalaina Suomessa sisältää seuraavat keskeiset elementit osakeyhtiölain (624/2006), oikeustoimilain (228/1929) ja korkolain (633/1982) mukaan.

Osapuolten yksilöinti. Lainanantajan täydellinen nimi tai toiminimi ja Y-tunnus tai henkilötunnus. Yhtiön (lainanottajan) toiminimi, Y-tunnus (NNNNNNN-N PRH:n kaupparekisteristä) ja kotipaikka. Molempien osapuolten yksilöiminen on sopimuksen sitovuuden perusta.

Lainan pääoma ja maksaminen. Lainattu euromäärä ja pankkitili, jolle laina suoritetaan. Maksupäivä: tavallisesti kolme pankkipäivää sopimuksen allekirjoittamisesta. Velkakirja osana oikeustoimilain (228/1929) mukaista lainasopimusta. Varainsiirtoverovelvollisuus on arvioitava varainsiirtoverolain (931/1996) mukaan.

Korko. Vuotuinen korko, joka joko maksetaan käteisellä (cash interest) tai lisätään pääomaan (PIK, payment-in-kind). PIK-korko kasvattaa muuntuvaa pääomaa ja palkitsee lainanantajaa ilman käteismaksuja, mikä on edullista yhtiölle kassavirran kannalta. Korkolaki (633/1982) säätelee koron laskentaa ja viivästyskorkoa. Korko verotetaan lainanantajalle tulona tuloverolain (1535/1992) mukaan.

Maturiteetti. Laina-aika, jonka kuluttua laina erääntyy maksettavaksi tai muuntuu osakkeiksi automaattisesti. Tavallisesti 18-36 kuukautta. Maturiteetin erääntyessä ilman muuntamista lainanantaja voi valita takaisinmaksun tai muuntamisen.

Muuntamisen laukaiseva tapahtuma. Qualifying financing round -muuntaminen: seuraava riittävän suuri rahoituskierros (esimerkiksi yli 500 000 euron sijoitus) laukaisee automaattisen muuntamisen. Yrityskauppa tai sulautuminen: yhtiön myynti laukaisee muuntamisen tai vaihtoehtoisen takaisinmaksun. Maturiteetti: lainanantaja voi pyytää muuntamista maturiteetin erääntyessä sovitulla hinnalla.

Muuntamishinta. Alennus (discount): muunnetaan seuraavan kierroksen merkintähinnalla tietyn prosenttialennuksen kautta (esimerkiksi 20 %). Arvostuskatto (valuation cap): muunnetaan capped-hinnalla, jos seuraava kierros ylittää cap-arvostuksen. Lainanantajalle sovelletaan sitä mekanismia, joka johtaa alhaisempaan hintaan (most favorable). Osakeanti toteutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisesti.

Salassapito ja immateriaalioikeudet. Vaihtovelkakirjalainasopimuksen ehdot ovat luottamuksellisia liikesalaisuuslain (595/2018) mukaan. Yhtiön immateriaalioikeudet pysyvät yhtiöllä myös lainan aikana. Lainanantajan tiedonsaantioikeus kannattaa kirjata laina-ajaksi.

Riitojen ratkaisu. Välimiesmenettelyssä välimiesmenettelylain (967/1992) mukaan tai Helsingin käräjäoikeudessa. Suomen lakia sovelletaan. Porrastettu riidanratkaisumenettely: neuvottelu, sovittelu, välimiesmenettely.

Näin täytät asiakirjan Vaihtovelkakirjalaina Suomi

Vaihtovelkakirjalainasopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden kautta, jotka varmistavat juridisen pätevyyden osakeyhtiölain (624/2006) ja korkolain (633/1982) puitteissa.

Vaihe 1 - Yksilöi osapuolet. Kirjaa lainanantajan täydellinen nimi tai toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus. Kirjaa lainanottajayhtiön toiminimi, Y-tunnus, kotipaikka ja allekirjoittajan toimivaltaperuste (hallituksen päätös). Tarkista PRH:n kaupparekisteristä yhtiön tiedot ja rekisteröity hallituksen kokoonpano.

Vaihe 2 - Määritä lainan pääoma ja maksaminen. Kirjaa lainattu euromäärä ja pankkitili, jolle laina suoritetaan. Sovi maksupäivästä: kolme pankkipäivää allekirjoittamisesta on vakio. Maksu tulee dokumentoida pankin tiliotteella myöhempää näyttöä varten.

Vaihe 3 - Sovi korosta ja sen laskentatavasta. Kirjaa vuotuinen korko (esimerkiksi 8 % p.a.) ja valitse maksumuoto: käteiskorko kuukausittain tai PIK (lisätään pääomaan). PIK on suositumpi startup-yrityksille kassavirran säästämiseksi. Korkolaki (633/1982) säätelee koron laskentaa, ja sopimuksessa on kirjattava korkopäivälaskenta (30/360 tai actual/365).

Vaihe 4 - Määritä maturiteetti. Kirjaa laina-aika (esimerkiksi 24 kuukautta). Maturiteetin erääntyessä ilman muuntamista kirjaa, mitä tapahtuu: maksetaanko laina takaisin vai muunnetaanko se osakkeiksi lainanantajan valinnan mukaan. Sovi myös viivästyskorkoehdosta, jos takaisinmaksu viivästyy.

Vaihe 5 - Sovi muuntamisen laukaisevista tapahtumista. Luettele tapahtumat: qualifying financing round (minimimäärä euroissa, esimerkiksi 500 000 euroa), yrityskauppa tai sulautuminen, maturiteetti. Qualifying roundin minimimäärä asetetaan siten, että se suodattaa pienet sijoitukset ja laukaisee muuntamisen vain merkittävässä rahoituskierroksessa.

Vaihe 6 - Määritä muuntamishinta. Kirjaa alennus (discount) seuraavan kierroksen hinnasta (esimerkiksi 20 %) ja arvostuskatto (valuation cap, esimerkiksi 2 000 000 euroa pre-money). Kirjaa, sovelletaanko lainanantajalle edullisempaa mekanismia. Muuntaminen toteutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisena suunnattuna antina.

Vaihe 7 - Lisää yhtiön vakuutukset. Lyhyt vakuutusosio: yhtiöllä on valtuudet solmia sopimus, laina ei loukkaa muita sitoumuksia ja taloustiedot ovat oikeat. Vakuutusten rikkominen oikeuttaa vahingonkorvaukseen ja mahdolliseen lainan ennenaikaiseen eräyttämiseen.

Vaihe 8 - Kirjaa salassapito ja riidanratkaisu. Liikesalaisuuslaki (595/2018) suojaa luottamuksellisia tietoja automaattisesti; lisää nimenomainen salassapitoehto sopimuksen ehdoista. Sovi riidanratkaisulausekkeesta: välimiesmenettelyssä vai käräjäoikeudessa. Allekirjoita kaksi kappaletta, yksi kummallekin. Lainanantajalle on syytä kirjata myös tiedonsaantioikeus: kuukausittainen talousraportti ja tilinpäätös, jotta lainanantaja voi seurata yhtiön kehitystä laina-aikana.

Yleisimmät virheet: Vaihtovelkakirjalaina Suomi

Vaihtovelkakirjalaina Suomessa epäonnistuu usein seuraavien virheiden vuoksi.

Virhe 1 – Arvostuskaton tai alennuksen puuttuminen. Ilman arvostuskattoa tai alennusta lainanantaja ottaa riskin mutta ei saa palkkiota varhaisen vaiheen sijoituksesta: muuntaminen tapahtuu samaan hintaan kuin myöhemmän kierroksen sijoittajilla. Suositus: sovi aina joko alennuksesta (15–25 %) tai arvostuskatosta tai molemmista, ja kirjaa, sovelletaanko lainanantajalle edullisempaa mekanismia.

Virhe 2 – Muuntamisen laukaisevien tapahtumien epäselvyys. Jos qualifying financing roundin minimimäärää tai muita laukaisevia tapahtumia ei ole määritelty selkeästi, syntyy riita siitä, onko muuntaminen tapahtunut. Suositus: kirjaa täsmällisesti qualifying roundin minimimäärä (euromäärässä) ja muut laukaisevat tapahtumat.

Virhe 3 – Maturiteetin laiminlyönti. Maturiteetin erääntyessä ilman muuntamista lainanantajalla pitäisi olla selkeä oikeus joko vaatia takaisinmaksua tai pyytää muuntamista. Epäselvyys johtaa riitaan. Suositus: kirjaa maturiteetin eräytymiseen liittyvä vaihtoehto: takaisinmaksu vai muuntaminen lainanantajan valinnalla, ja määritä muuntamishinta maturiteettiskenaariossa.

Virhe 4 – Suunnatun annin oikeudellisten edellytysten laiminlyönti. Muuntaminen toteutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisena suunnattuna antina, joka vaatii asianmukaisen yhtiöoikeudellisen päätöksen. Suositus: varmista ennen muuntamista, että hallituksella tai yhtiökokouksella on tarvittava valtuutus.

Virhe 5 – Korkoa koskevat virheet. Koron laskentakaava ja PIK-mekanismi on kirjattava täsmällisesti, koska ne vaikuttavat muuntuvaan pääomaan ja siten sijoittajan omistusosuuteen. Suositus: kirjaa korko prosenttilukuna vuodessa, laskentaperuste (päiväkorkolaskelma) ja PIK-mekanismi selkeästi.

Virhe 6 - Osakassopimukseen liittymisen unohtaminen. Kun vaihtovelkakirja muuntuu osakkeiksi, uudesta osakkaasta tulee omistaja ilman suoraa osakassopimukseen liittymistä, jos liittymisstipulaatiota ei ole kirjattu vaihtovelkakirjasopimukseen. Suositus: kirjaa ehto, jonka mukaan muuntamisen yhteydessä lainanantaja liittyy osakassopimukseen automaattisesti tai allekirjoittaa liittymisasiakirjan.

Virhe 7 - Muuntamismenettelyn valmistelematta jättäminen. Monilla yhtiöillä ei ole hallituksen tai yhtiökokouksen valtuutusta suunnattuun antiin valmiina muuntamisen tapahtuessa. Tämä viivästyttää muuntamisprosessia. Suositus: hanki etukäteen hallituksen valtuutus suunnatulle annille osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisesti, jotta muuntaminen voidaan toteuttaa nopeasti qualifying roundin yhteydessä.

Virhe 8 - Korkojen verokäsittelyn laiminlyönti. PIK-korko kasvattaa muuntuvaa pääomaa, mutta se on silti verotettavaa korkotuloa lainanantajalle jo kertymisvuonna tuloverolain (1535/1992) mukaan, vaikka sitä ei makseta käteisellä. Suositus: selvitä PIK-koron verokäsittely verokonsultin kanssa ennen sopimuksen tekemistä.

Virhe 9 - Muuntamismekaniikan epäselvyys qualified roundin yhteydessä. Jos qualified roundin raja (esimerkiksi 500 000 euroa) ei ole selkeästi määritelty, syntyy riita siitä, onko muuntaminen laukaistu. Suositus: kirjaa qualified roundin euromäärä täsmällisesti, ja sovi myös siitä, lasketaanko rinnakkaiset pienemmät merkinnät yhteen vai kohdeltaanko ne erikseen.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Vaihtovelkakirjalaina Suomi [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/vaihtovelkakirja
MLA
"Vaihtovelkakirjalaina Suomi." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/vaihtovelkakirja.
Chicago
Forms Legal. "Vaihtovelkakirjalaina Suomi." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/vaihtovelkakirja.
BibTeX
@misc{formslegal-vaihtovelkakirja,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Vaihtovelkakirjalaina Suomi},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/vaihtovelkakirja}},
  note         = {Free legal document template. Based on Osakeyhtiölaki (624/2006); Korkolaki (633/1982); Oikeustoimilaki (228/1929)}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Vaihtovelkakirjalaina Suomi |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/vaihtovelkakirja}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Vaihtovelkakirjalaina Suomi
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/business/partnerships/vaihtovelkakirja
ER  - 
Forms Legal

Saatavilla myös näille lainkäyttöalueille:

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on vaihtovelkakirjalaina ja miten se eroaa suorasta osakesijoituksesta?

Vaihtovelkakirjalaina Suomessa on laina, joka muuntuu osakkeiksi tietyin ehdoin sen sijaan, että se maksettaisiin takaisin käteisellä. Suorassa osakesijoituksessa sijoittajasta tulee välittömästi osakas: yhtiön arvostuksesta sovitaan heti, ja sijoittaja saa osakkeita sijoitushetkellä. Vaihtovelkakirjassa sijoittajalla on ensin velkojan asema: jos yhtiö menee konkurssiin ennen muuntamista, lainanantajalla on parempi asema kuin osakkailla. Vaihtovelkakirja on nopea tapa hankkia pääomaa ilman arvostusneuvottelua: arvostus selvitetään seuraavalla kierroksella, ja varhaissijoittaja palkitaan alennuksella tai arvostuskatolla. Sijoittajan näkökulmasta vaihtovelkakirja tarjoaa allokaatiohyötyä: muuntuminen voidaan tehdä seuraavan kierroksen ehtoihin sidottuna.

Mikä on arvostuskatto (valuation cap) vaihtovelkakirjassa?

Arvostuskatto (valuation cap) on vaihtovelkakirjan ehto, joka määrittää enimmäisarvostuksen, jolla laina muunnetaan osakkeiksi. Jos seuraava rahoituskierros arvostaa yhtiön korkeammalle kuin cap, lainanantaja muuntaa silti cap-arvostuksella ja saa suuremman omistusosuuden kuin kierroksen sijoittajat. Esimerkki: cap on 2 000 000 euroa. Kierroksen pre-money arvostus on 4 000 000 euroa ja merkintähinta 400 €/osake. Lainanantaja muuntaa cap/arvostus-suhteella: 2 000 000/4 000 000 = 50 % alennuksella, eli merkintähintaan 200 €/osake. Arvostuskatto on lainanantajan palkitsemismekanismi varhaisen riskin ottamisesta. Se on erityisen arvokas, kun yhtiö kasvaa nopeasti ja seuraava arvostus on korkea.

Mitä tarkoittaa PIK-korko vaihtovelkakirjassa?

PIK-korko (payment-in-kind) tarkoittaa, että lainan korko ei makseta käteisellä vaan lisätään lainan pääomaan juoksevasti. Näin muuntuva pääoma kasvaa ajan myötä: esimerkiksi 150 000 euron laina 8 % PIK-korolla 24 kuukauden maturiteetilla kasvaa noin 175 000 euron muuntuvaksi pääomaksi. PIK on edullinen yhtiölle kassavirran säästämiseksi erityisesti kasvuvaiheessa, jolloin käteinen on arvokasta. Lainanantajalle PIK kasvattaa muuntuvaa pääomaa ja siten potentiaalista tuottoa osakkeiksi muuntuessa. Korkolaki (633/1982) säätelee koron laskentaa, ja sopimuksessa on mainittava korkoprosentti ja laskentatapa selkeästi. PIK-korko on myös verotettavaa tuloa lainanantajalle, vaikka sitä ei makseta käteisellä.

Milloin vaihtovelkakirja muuntuu osakkeiksi?

Vaihtovelkakirjalaina muuntuu osakkeiksi Suomessa tyypillisesti kolmessa pääskenaariossa. Qualifying financing round: seuraava riittävän suuri rahoituskierros (esimerkiksi yli 500 000 euron sijoitus) laukaisee automaattisen muuntamisen. Yrityskauppa tai sulautuminen: jos yhtiö myydään tai sulautuu ennen muuntamista, vaihtovelkakirjalainassa on usein ehto, jonka mukaan lainanantaja voi joko pyytää takaisinmaksua tai muuntamista yrityskaupan hinnalla. Maturiteetti: laina-ajan päätyttyä lainanantaja voi pyytää muuntamista sovitulla hinnalla tai takaisinmaksua. Muuntaminen toteutetaan aina osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisena suunnattuna osakeantina, joka vaatii yhtiöoikeudellisen päätöksen.

Miten vaihtovelkakirja verotetaan Suomessa?

Vaihtovelkakirjan verotus Suomessa on monitahoinen. Korko on lainanantajalle verotettavaa korkotuloina: luonnolliselle henkilölle pääomatulovero on 30 % (34 % yli 30 000 euron osuudesta) tuloverolain (1535/1992) mukaan; yhteisölle elinkeinoverolain (360/1968) mukaan elinkeinotulona. PIK-korko verotetaan sen vuoden tulona, jolloin se kertyy, vaikka sitä ei makseta käteisellä. Muuntaminen osakkeiksi ei itsessään yleensä aiheuta välittömää veroseuraamusta; osakkeiden hankintamenoksi katsotaan muuntamishetken hinta. Myöhemmässä osakkeiden luovutuksessa sovelletaan luovutusvoittoveroa tuloverolain mukaan. Varainsiirtoverovelvollisuus (1,6 % osakkeiden käyvästä arvosta) voi syntyä tietyissä tilanteissa varainsiirtoverolain (931/1996) mukaan. Suositeltavaa on pyytää veroneuvo Verohallinnolta tai verokonsultilta ennen sopimuksen tekemistä.

Voiko vaihtovelkakirjan haltija estää yhtiön toimenpiteitä laina-aikana?

Vaihtovelkakirjan haltijalla on velkojan asema laina-aikana; hän ei ole osakas eikä siten osallistu yhtiökokouspäätöksiin tai hallituksen toimintaan. Kuitenkin vaihtovelkakirjasopimukseen voidaan sisällyttää suojaavia ehtoja (covenants), jotka rajoittavat yhtiön toimintaa laina-aikana: esimerkiksi kielto ottaa lisävelkaa tietyn määrän yli, kielto luovuttaa merkittävää omaisuutta tai muuttaa liiketoimintaa olennaisesti, tai velvollisuus ilmoittaa lainanantajalle etukäteen uusista osakeanneista tai yrityskauppaneuvotteluista. Nämä suojaavat ehdot vahvistavat lainanantajan asemaa laina-aikana. Rikkomusten seuraamuksena on tyypillisesti takaisinmaksuvelvollisuus (acceleration clause): koko laina erääntyy heti maksettavaksi rikkomuksen tapahtuessa.

Mitä eroa on vaihtovelkakirjalla ja SAFElla?

Vaihtovelkakirja (convertible note) ja SAFE (Simple Agreement for Future Equity) ovat molemmat instrumentteja, joissa sijoitus muuntuu myöhemmin osakkeiksi, mutta niillä on olennaisia eroja. Vaihtovelkakirja on velkakirja: siihen liittyy korko, maturiteetti ja velkojan asema konkurssissa. SAFE on yksinkertaisempi: ei korkoa, ei maturiteettia, ei velkakirjaa – ainoastaan sopimus tulevasta osakkeesta. SAFE on Y Combinatorin kehittämä amerikkalainen instrumentti, jota käytetään Suomessakin, mutta jonka oikeudellinen asema on hieman epäselvempi Suomen oikeudessa kuin Yhdysvalloissa. Vaihtovelkakirja on juridisesti selkeämpi Suomen oikeudessa, koska velkakirjalaki (622/1947) ja korkolaki (633/1982) tarjoavat selvän oikeudellisen perustan. Kumpikin instrumentti toteuttaa muuntamisen osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun mukaisena suunnattuna osakeantina.

Mitä tapahtuu vaihtovelkakirjalle, jos yhtiö menee konkurssiin?

Jos yhtiö asetetaan konkurssiin ennen vaihtovelkakirjan muuntamista, vaihtovelkakirjan haltijalla on velkojan asema konkurssilain (120/2004) mukaan. Tämä tarkoittaa, että hänellä on parempi asema kuin osakkailla, joilla on alimman prioriteetin saatavat. Kuitenkin käytännössä startup-yhtiön konkurssissa jaettavat varat ovat usein riittämättömät kattamaan edes yrityksen etuoikeutettuja tai julkisoikeudellisia velkojan saatavia, kuten verovelat (etusijainen konkurssivelka konkurssilain mukaan) ja työsuhdesaatavat (palkkaturvalaki 866/1998). Vaihtovelkakirjan haltija on tyypillisesti tavallinen, suojaamaton velkoja, jonka saatava katetaan vain, jos etusijaisten velkojen jälkeen jää varoja. Sijoittaja voi menettää koko sijoituksensa. Tämä riski on tiedostettava ennen sijoittamista.

Perustuu säädökseen Osakeyhtiölaki (624/2006); Korkolaki (633/1982); Oikeustoimilaki (228/1929) — tekstiä muokattu viimeksi: toukokuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille