Ajoneuvon huoltosopimus yritys Suomi

Ajoneuvon huoltosopimus yritys Suomessa on korjaamon ja yritysasiakkaan välinen pitkäaikainen palvelusopimus, jossa sovitaan yrityksen ajoneuvokaluston eli flotillan määräaikaishuolloista, korjauksista ja muista huoltopalveluista etukäteen sovituilla ehdoilla. Ajoneuvon huoltosopimus yrityksille Suomessa eroaa yksittäisestä korjaustoimeksiannosta siten, että se on jatkuva sopimussuhde, jossa korjaamo sitoutuu palvelemaan yritystä sopimuksessa määritellyillä ehdoilla.

Yrityksen ajoneuvokaluston hallinta on logistiikka- ja kuljetusyrityksissä sekä laajan ajoneuvokannan omaaville yrityksille kriittinen toiminto. Huoltosopimus varmistaa, että kalusto on jatkuvasti huoltokunnossa, katsastettuna ja liikenteeseen kelpoisena. Ajoneuvolain (82/2021) mukaan ajoneuvon on täytettävä tekniset vaatimukset, ja käyttökiellossa oleva ajoneuvo aiheuttaa yritykselle välittömiä toimintahäiriöitä.

Huoltosopimus perustuu kauppalakiin (355/1987), koska yritysasiakas ei ole kuluttajansuojalain (38/1978) mukainen kuluttaja. Kauppalain 17–19 §:n mukaan palvelun on vastattava sovittua. Yrityskaupassa osapuolten sopimusvapaus on laajempi kuin kuluttajakaupassa, ja ehdoista — kuten vastuunrajoituksista, reklamaatioajoista ja hinnoittelusta — voidaan sopia vapaasti.

Huoltosopimuksen etuja yritykselle ovat sopimusetuihin perustuva erityistuntiveloitus, joka on usein 10–20 % listahintaa edullisempi, varaosien lisäalennus sekä prioriteettipalvelu, joka takaa nopean reagoinnin akuutteihin korjaustarpeisiin. Ennustettavat huoltokustannukset helpottavat budjetointia, ja sopimussuhde rakentaa pitkäaikaisen yhteistyön korjaamon kanssa.

Sijaisautojärjestely on yrityssopimuksissa erityisen tärkeä. Jos yrityksen ajoneuvo on korjauksessa, sijaisauto varmistaa, että toiminnot jatkuvat keskeytyksettä. Sijaisauto voidaan sisällyttää huoltosopimukseen tai sopia erikseen kullakin korjauskerralla.

Huoltosopimuksen piiriin kuuluvat ajoneuvot listataan sopimuksen liitteeseen. Liitteessä eritellään kunkin ajoneuvon rekisterinumero, valmistenumero (VIN), merkki, malli ja vuosimalli. Yrityksen ajoneuvokannan muuttuessa sopimusta voidaan päivittää liitettä muuttamalla, kunhan muutoksesta sovitaan kirjallisesti.

Huoltosopimuksen laskutus voi perustua kuukausittaiseen kiinteään sopimushintaan tai työnkohtaiseen laskutukseen erikoishinnoilla. Kiinteä kuukausihinta sopii, kun ajoneuvojen käyttömäärä on suuri ja ennakoitavissa. Työnkohtainen laskutus sopimushinnoilla sopii epäsäännöllisempään käyttöön.

Kirjanpitolain (1336/1997) mukaan yrityksellä on velvollisuus pitää kirjanpitoa kaikista kuluistaan. Huoltosopimus ja siitä syntyvät laskut ovat kirjanpidon tositteita. ALV-vähennysoikeus edellyttää, että laskut ovat arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisessa muodossa, sisältäen Y-tunnukset, ALV-erittelyn ja muut pakolliset tiedot.

Huoltosopimuksen irtisanomisaika sovitaan erikseen. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa tyypillinen irtisanomisaika on yhdestä kolmeen kuukautta. Määräaikaisessa sopimuksessa irtisanominen ennen määräajan päättymistä voi edellyttää sopimussakkoa tai hyvitystä.

Huoltosopimuksen tekemistä harkitsevan yrityksen kannattaa vertailla useampaa korjaamoa. Korjaamoiden tuntiveloitukset, varaosien alennusprosentit ja palvelutaso vaihtelevat merkittävästi. Suuret valtakunnalliset ketjukorjaamot, kuten Motonet-korjaamot tai K-Auto-korjaamot, tarjoavat vakioitua palvelua laajalla verkostolla. Yksityiset erikoiskorjaamot voivat tarjota parempaa erikoisosaamista tiettyihin ajoneuvoihin tai joustavampaa palvelua. Valtuutetut merkkihuollot tuntevat ajoneuvon parhaiten, mutta voivat olla kalliimpia.

Huoltosopimuksen neuvottelussa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä varasaosia sopimuksessa käytetään: alkuperäisosat, OEM-vastaavat osat vai jälkimarkkinaosat. Alkuperäisosat ovat kalliimpia, mutta takaavat ajoneuvon teknisten ominaisuuksien säilymisen ja voivat olla edellytys leasingantajan tai valmistajatakuun säilymiselle. Jälkimarkkinaosat ovat usein edullisempia, mutta laatu vaihtelee. Kirjaa osien tyyppiä koskeva ehto sopimukseen selkeästi.

Huoltojen dokumentaatio on tärkeä sekä ajoneuvon arvon että mahdollisten reklamaatiotilanteiden kannalta. Korjaamo kirjaa suoritetut huollot ja käytetyt varaosat työmääräykseen ja laskuun. Nämä dokumentit kannattaa säilyttää koko ajoneuvon omistusajan, koska ne osoittavat, että ajoneuvoa on huollettu asianmukaisesti. Hyvä huoltohistoria nostaa ajoneuvon jälleenmyyntiarvoa merkittävästi. Yritysajoneuvojen huoltohistoria on tärkeä myös leasingsopimuksen päättyessä tehtävässä jäännösarvokatselmusessa, jossa arvioidaan ajoneuvon kunto suhteessa normaaliin kulumiseen.

Ajoneuvon huoltosopimus yrityksille Suomessa tarvitaan seuraavissa tilanteissa.

Logistiikka- ja kuljetusyritykset. Kuljetus- ja logistiikkayrityksillä on usein suuria pakettiautoja, kuorma-autoja tai muita raskaita ajoneuvoja, joiden huolto on kriittistä toiminnan jatkuvuudelle. Huoltosopimus takaa nopean reagoinnin, etusijaisuuden ja ennustettavat huoltokustannukset. Huoltosopimus kattaa myös ajoneuvolain (82/2021) mukaisen katsastukseen valmistautumisen ja mahdolliset hylätyt korjaukset.

Taksiyrittäjät ja henkilökuljetusyritykset. Taksien ja muiden henkilökuljetusajoneuvojen on oltava jatkuvasti liikennekelpoisia ja lakisääteisten vaatimusten mukaisia. Huoltosopimus takaa säännölliset huollot, prioriteettikorjaukset ja sijaisauton, jotta palvelu ei katkea. Liikenneluvat voivat edellyttää ajoneuvon tiettyä kuntotasoa.

Yritykset, joilla on laaja henkilöautokanta. Suurten yritysten henkilöstöautot ja muut yritysajoneuvot vaativat säännöllistä huoltoa. Huoltosopimus hallinnoi kaikkia ajoneuvoja yhtenäisesti, mikä yksinkertaistaa laskutusta, dokumentaatiota ja kustannusseurantaa. Sopimus helpottaa myös henkilöstöautojen huoltojen aikatauluttamista.

Vuokra-autoliikkeet ja autojen välittäjät. Vuokra-autoliikkeillä on suuri, nopeasti vaihtuva ajoneuvokanta, joka vaatii tiivistä huoltoyhteistyötä. Huoltosopimus varmistaa nopean ajoneuvojen kuntoon saattamisen vuokrausten välissä. Vuokralaisen aiheuttamat vauriot voidaan dokumentoida huoltoyhteistyön kautta.

Rakennusalan ja teollisuuden yritykset. Rakennusalalla ja teollisuudessa käytetään usein erikoisajoneuvoja, kuten nostureita, maansiirtokoneiden rekisteriautoja tai muita erityiskalustoa. Huoltosopimus kattaa myös nämä erikoisajoneuvot, jos korjaamolla on tarvittava osaaminen.

Julkiset organisaatiot ja kunnat. Kunnat ja muut julkiset organisaatiot hankkivat huoltopalveluja usein kilpailutuksen kautta. Huoltosopimus on tällöin hankintasopimus, jota säätelee laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Sopimus dokumentoi sovitut ehdot, hinnat ja palvelutason.

Leasingautojen huolto. Leasingsopimukseen voi sisältyä huoltopalvelu tai se voidaan järjestää erillisellä sopimuksella. Jos yritys leasingaa ajoneuvoja ilman huoltoa sisältävää sopimusta, erillinen huoltosopimus varmistaa kaluston kunnossapidon. Leasingyhtiö voi edellyttää huoltosopimusta ajoneuvon arvon ylläpitämiseksi.

Sähköajoneuvojen erityistarpeet. Sähköautojen ja hybridien yleistyminen on tuonut uuden elementin yritysten ajoneuvokaluston huoltoon. Akkujen ylläpito, latausinfrastruktuurin tarkistus ja ohjelmistopäivitykset ovat sähköajoneuvojen erityistarpeita. Huoltosopimuksessa on hyvä sopia, onko korjaamolla sähköajoneuvoihin tarvittava pätevyys ja erikoistyökalut.

Oikeudellisesti pätevä ajoneuvon huoltosopimus yrityksille Suomessa sisältää seuraavat osat.

Molempien osapuolten yksilöinti. Korjaamon ja yritysasiakkaan toiminimet, Y-tunnukset, osoitteet ja yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt ovat tärkeitä arjen kommunikaation kannalta, kun sovitaan huoltoajankohdista tai lisätöistä.

Huoltosopimuksen kohde — ajoneuvoluettelo. Sopimukseen kuuluvat ajoneuvot listataan sopimuksen liitteeseen rekisterinumeroineen ja valmistenumeroineen. Liitettä voidaan päivittää ajoneuvokannan muuttuessa. Selkeä ajoneuvoluettelo estää epäselvyydet siitä, mitkä ajoneuvot kuuluvat sopimukseen.

Palvelun laajuus. Sopimukseen sisältyvät palvelut: määräaikaishuollot, renkaanvaihto, akuuttikorjaukset, katsastukseen valmistelu ja lakisääteiset tarkastukset. Selkeä palvelukuvaus estää erimielisyydet siitä, onko tietty huolto sopimukseen kuuluva vai lisäveloitettava. Kauppalain (355/1987) mukaan palvelun on vastattava sovittua.

Hinnoittelu — tuntiveloitus ja varaosa-alennus. Sopimusasiakkaan erityistuntiveloitus euroina (EUR/h) ja varaosien alennus listahinnoista prosenteissa. Sopimushinnoittelu on sopimuksen taloudellinen ydin ja usein keskeinen peruste sopimuksen tekemiselle. Kirjaa hinnat selkeästi, jotta laskutus on ennakoitavaa.

Prioriteettipalvelu ja sijaisautojärjestely. Prioriteettipalvelussa korjaamo sitoutuu ottamaan sopimusajoneuvot töihin sovitussa ajassa. Sijaisautojärjestely takaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden korjauksen aikana. Nämä ovat usein ratkaisevimmat sopimustekijät yritykselle, jolla on kriittinen ajoneuvokanta. Katso forms-legal.com -palvelun lasku- ja palvelumalleja korjaamon laskutusta varten.

Sopimuskausi ja irtisanominen. Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus, irtisanomisaika ja mahdollinen sopimussakkoa koskeva ehto. Selkeät ehdot estävät erimielisyydet sopimuksen päättymisestä.

Laskutus ja maksuehto. Laskutusväli (kuukausittain, neljännesvuosittain tai työnkohtaisesti) ja maksuehto päivinä. Yrityskaupassa 14 tai 30 päivää on yleinen maksuehto. Myöhästymiskorolle sovelletaan korkolakia (633/1982) 7 §:n mukaista viivästyskorkoa.

Vahingonvastuu ja reklamaatio. Sopimuksessa voidaan rajoittaa korjaamon vahingonvastuuta yritysasiakkaan kanssa, toisin kuin kuluttajakaupassa. Reklamaatioaika on kirjattava selkeästi. Kauppalain (355/1987) mukaan reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta.

Allekirjoitukset. Molempien osapuolten allekirjoitukset ja päiväys. Yrityssopimuksessa allekirjoittajilla on oltava nimenkirjoitusoikeus, joka ilmenee kaupparekisteristä (PRH).

Sopimuksen liitteet. Suuremmissa huoltosopimuksissa on hyödyllistä liittää sopimukseen ajoneuvoluettelo (Liite 1), hinnaston erittelylomake (Liite 2) ja mahdollinen palvelutasomäärittely (Liite 3). Liitteet helpottavat sopimuksen päivittämistä ajoneuvomäärän tai hinnaston muuttuessa ilman koko sopimuksen uusimista.

Ajoneuvon huoltosopimuksen täyttäminen oikein yritysten välillä Suomessa varmistaa kattavan dokumentaation ja selkeän sopimussuhteen.

Vaihe 1 — Kirjaa korjaamon tiedot. Toiminimi, Y-tunnus, osoite, yhteystiedot ja yhteyshenkilö. Oikeat yhteystiedot varmistavat, että huoltoaikojen varaaminen ja viestintä sujuvat.

Vaihe 2 — Täytä yrityksen tiedot. Yrityksen toiminimi, Y-tunnus, osoite ja yhteyshenkilö (nimi ja tehtävänimike). Yhteyshenkilö on ensisijainen kontakti korjaamolle huoltoasioissa.

Vaihe 3 — Listaa ajoneuvot. Kirjaa ajoneuvojen määrä ja yleiskuvaus. Yksittäiset ajoneuvot listataan sopimuksen liitteeseen (Liite 1) rekisterinumeroineen ja valmistenumeroineen. Tarkka ajoneuvoluettelo estää epäselvyydet sopimuksen piiriin kuuluvista ajoneuvoista.

Vaihe 4 — Määritä palvelun laajuus. Valitse sopimukseen sisältyvät palvelut: määräaikaishuollot, renkaanvaihto, akuuttikorjaukset, katsastukseen valmistelu ja lakisääteiset tarkastukset. Selkeä palvelukuvaus estää myöhemmät erimielisyydet lisälaskuista.

Vaihe 5 — Sovi hinnoittelusta. Kirjaa sopimusasiakkaan tuntiveloitus (EUR/h) ja varaosien alennusprosentti. Vertaile listahintaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, sisältääkö tuntihinta ALV 25,5 % vai onko se ALV-veroton.

Vaihe 6 — Sovi prioriteettipalvelusta ja sijaisautosta. Prioriteettipalvelussa kirjaa, missä ajassa korjaamo sitoutuu ottamaan ajoneuvon töihin akuuttitapauksessa. Sijaisautosta sovi selkeästi: sisältyykö se sopimukseen vai sovitaanko erikseen.

Vaihe 7 — Kirjaa sopimuskausi ja laskutus. Sopimuksen alkamis- ja päättymispäivä tai merkintä voimassaolosta sekä irtisanomisaika. Laskutusväli ja maksuehto (esimerkiksi 14 päivää netto). Myöhästymiskorko korkolain (633/1982) mukaan.

Vaihe 8 — Allekirjoita ja varmista nimenkirjoitusoikeus. Molempien osapuolten allekirjoittajilla on oltava nimenkirjoitusoikeus yrityksen puolesta. Yrityksen nimenkirjoitusoikeudet ilmenevät kaupparekisterin (PRH) tiedoista. Sopimus tehdään kahtena kappaleena.

Vaihe 9 — Tiedota henkilöstöä. Kun huoltosopimus on allekirjoitettu, tiedota asiasta yrityksen ajoneuvovastaavalle ja kuljettajille. Heidän on tiedettävä, minne ajoneuvot viedään huoltoon, miten ajanvaraus toimii ja mitä tehdään akuutin vian sattuessa. Selkeä sisäinen ohjeistus varmistaa, että sopimuksesta saadaan kaikki hyöty irti.

Vaihe 10 — Seuraa sopimuksen toteutumista. Kirjaa huoltokustannukset kuukausittain ja vertaa niitä sopimuksen ennusteeseen. Jos kustannukset ylittyvät systemaattisesti tai korjaamo ei noudata sovittuja aikatauluja, ota asia esille korjaamon kanssa. Vuosikatsaus sopimuksen ehtoihin on hyvä tapa varmistaa, että sopimus on edelleen molemmille osapuolille edullinen.

Ajoneuvon huoltosopimus yrityksille Suomessa perustuu useisiin lakeihin ja säädöksiin.

Kauppalaki (355/1987) yrityspalvelujen perustana. Yritysasiakkaan kanssa huoltosopimukseen sovelletaan kauppalakia. Lain 17–19 §:n mukaan palvelun on vastattava sovittua. Yrityskaupassa sopimusvapaus on laajempi kuin kuluttajakaupassa, ja osapuolet voivat sopia vastuunrajoituksista, reklamaatioajoista ja muista ehdoista vapaasti. Sopimuksen rikkomisen seuraamukset ovat kauppalain mukaisia, ellei toisin sovita.

Ajoneuvolaki (82/2021) ja tekniset vaatimukset. Huolletun ja korjatun ajoneuvon on täytettävä ajoneuvolain mukaiset tekniset vaatimukset. Korjaamo ei saa luovuttaa ajoneuvoa, jonka se tietää olevan teknisesti viallinen tai liikenteeseen kelpaamaton turvallisuussyistä. Ajoneuvojen katsastusvelvollisuus on ajoneuvolain mukaan säännöllinen.

Tieliikennelaki (729/2018). Ajoneuvojen on täytettävä tieliikennelain mukaiset vaatimukset liikenteessä ollessa. Korjaamo vastaa siitä, että korjaukset tehdään tieliikennelain ja ajoneuvolain vaatimusten mukaisesti.

Kirjanpitolaki (1336/1997) ja tositevaatimukset. Yrityksen on pidettävä kirjanpitoa kaikista kuluistaan, mukaan lukien huoltokustannukset. Korjaamon laskut ovat kirjanpidon tositteita. Laskujen on täytettävä arvonlisäverolain (1501/1993) vaatimukset ALV-vähennyksiä varten.

Arvonlisäverolaki (1501/1993) ja vähennysoikeus. Yritysasiakas voi vähentää huoltokulujen ALV 25,5 % omassa verotuksessaan, jos ajoneuvo käytetään liiketoiminnassa. Laskuissa on eriteltävä ALV selkeästi. Henkilöautojen ALV on pääsääntöisesti vain osittain vähennettävissä, kun taas paketti- ja kuorma-autojen ALV on täysin vähennettävissä.

Korkolaki (633/1982) viivästyskorosta. Jos lasku maksetaan myöhässä, myöhästymiskorko on korkolain 7 §:n mukainen viivästyskorko. Yritysasiakkaan kanssa voidaan sopia korkeammasta viivästyskorosta, mutta se ei saa olla kohtuuttoman korkea.

Laki julkisista hankinnoista (1397/2016) julkisen sektorin sopimuksissa. Jos yritysasiakas on kunta tai muu julkinen organisaatio, huoltosopimus on hankintasopimus, joka on kilpailutettava julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti hankintakynnykset ylittyessä. Kilpailutuksen kautta syntyvässä sopimuksessa on noudatettava tarjouspyynnön ehtoja.

Rahanpesulaki (444/2017). Korjaamon on tunnistettava yritysasiakkaansa ja yrityksen tosiasialliset edunsaajat rahanpesulain mukaisesti. Asiakastuntemisvelvollisuus koskee erityisesti uusia yritysasiakkaita ja suuria maksusuorituksia.

Henkilötietojen käsittely ja GDPR. Huoltosopimuksessa käsitellään yrityksen edustajien henkilötietoja sekä ajoneuvotietoja. Korjaamon on noudatettava EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja tietosuojalakia (1050/2018). Yrityksen henkilöstön yhteystietoja ei tule käyttää muuhun kuin sopimuksen kannalta välttämättömiin tarkoituksiin. Ajoneuvotiedot — rekisterinumerot, huoltohistoria — ovat henkilötietoja, jos ne voidaan yhdistää tunnistettavaan henkilöön.

Työturvallisuuslaki (738/2002) korjaamon toiminnassa. Korjaamon on noudatettava työturvallisuuslain vaatimuksia, jotka koskevat ajoneuvojen käsittelyä. Vaikka tämä ei suoraan vaikuta sopimukseen, se on taustatekijä korjaamon ammatillisessa toiminnassa. Yritysasiakas voi huoltosopimuksessa viitata, että korjaamon on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä.

Yleiset virheet ajoneuvon huoltosopimuksessa yrityksissä Suomessa voivat johtaa epäselvyyksiin, ylimääräisiin kuluihin tai toimintahäiriöihin.

Virhe 1 — Ajoneuvoluettelo jää epätarkaksi tai päivittämättä. Jos sopimuksen ajoneuvoluettelo on epätarkka tai sitä ei päivitetä kaluston muuttuessa, voi syntyä epäselvyyttä siitä, mitkä ajoneuvot kuuluvat sopimuksen piiriin. Tee selkeä liite, jossa rekisterinumerot ja valmistenumerot, ja sovi menettely uusien ajoneuvojen lisäämisestä.

Virhe 2 — Palvelun laajuus on epämääräinen. Jos sopimuksessa ei tarkasti määritellä, mitä palveluita sopimushintaan kuuluu ja mistä laskutetaan erikseen, syntyy helposti riitoja lisäveloituksista. Erittele sopimuksessa selkeästi, mitkä huollot kuuluvat sopimukseen ja mitkä laskutetaan erikseen sopimushinnoilla.

Virhe 3 — Prioriteettipalvelun ehtoja ei kirjata. Jos prioriteettipalvelua luvataan, mutta sen sisältöä ei kirjata sopimukseen, on epäselvää, mihin korjaamo on sitoutunut. Kirjaa, missä ajassa korjaamo sitoutuu ottamaan ajoneuvon töihin akuuttitapauksessa.

Virhe 4 — Sijaisautojärjestelyä ei sovita riittävän yksityiskohtaisesti. Sijaisauton saatavuus, tyyppi ja mahdollinen lisäveloitus on sovittava etukäteen. Jos sijaisauton tarpeesta ei sovita, yritys voi jäädä ilman ajoneuvoa kriittisellä hetkellä.

Virhe 5 — ALV-käsittely ei ole selkeä. Henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen ALV-vähennysoikeudet eroavat toisistaan arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan. Virheellinen ALV-käsittely aiheuttaa Verohallinnon (Vero) tarkastuksissa ongelmia. Varmista laskujen ALV-erittely ja yrityksen vähennysoikeus kunkin ajoneuvotyypin osalta.

Virhe 6 — Irtisanomisehtoja ei kirjata selkeästi. Jos irtisanomisaika tai sopimuksen päättämisehdot ovat epäselvät, voi syntyä riita sopimuksen voimassaolosta. Kirjaa irtisanomisaika ja mahdollinen sopimussakko selkeästi.

Virhe 7 — Reklamaatioaikaa ei sovita yrityskaupan erityispiirteiden mukaan. Kauppalain (355/1987) mukaan reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Yritysasiakkaan kanssa voidaan sopia tarkemmasta reklamaatioajasta. Liian pitkä tai epäselvä reklamaatioaika voi johtaa tilanteeseen, jossa virheeseen ei voida enää vedota.

Virhe 8 — Sopimuksen uusiminen laiminlyödään. Pitkäaikaisissa sopimussuhteissa sopimuksen ehdot, tuntiveloitukset ja varaosa-alennukset vanhenevat. Elinkustannusindeksi (EKI) ja palkkataso nousevat ajan myötä, mikä heijastuu korjaamoiden hintoihin. Sovi sopimuksessa hinnanmuutosmenettelystä ja tarkista sopimuksen ehdot vuosittain tai sopimuskauden päättyessä.

Virhe 9 — Uuden kaluston lisäämistä sopimukseen laiminlyödään. Kun yritys hankkii uusia ajoneuvoja, ne on lisättävä huoltosopimuksen piiriin. Jos ajoneuvoluetteloa ei päivitetä, uusien ajoneuvojen huolto voidaan laskuttaa täysihintaisena sopimushinnanalennusten sijaan. Sovi sopimuksessa selkeästi, miten uudet ajoneuvot lisätään ja miten se vaikuttaa hinnoitteluun.

Virhe 10 — Korjaamon vaihtuminen kesken sopimuksen. Jos sopimuksen aikainen korjaamo myydään, sulautuu toiseen tai lopettaa toimintansa, sopimus voi siirtyä uudelle omistajalle. Selvitä etukäteen, mitä sopimuksessa sovitaan korjaamon toiminnan muutoksesta. Yritysasiakkaalla on yleensä oikeus irtisanoa sopimus ilman seuraamuksia, jos palveluntarjoaja vaihtuu oleellisesti. Kirjaa tätä koskeva ehto sopimukseen selkeästi suojan varmistamiseksi.