Konkurssihakemus Suomi

Konkurssihakemus Suomessa on käräjäoikeudelle jätettävä virallinen kirjelmä, jolla vaaditaan velallisen asettamista konkurssiin konkurssilain (120/2004) 7 §:n nojalla. Konkurssi on maksukyvyttömän velallisen yleistäytäntöönpanomenettely, jossa velallisen kaikki omaisuus (konkurssipesä) luovutetaan pesänhoitajan hallintaan ja realisoidaan velkojien saatavien suorittamiseksi. Konkurssin voi hakea sekä velkoja (velkojalähtöinen konkurssi) että velallinen itse (velallislähtöinen konkurssi) lain 7 §:n mukaan.

Konkurssimenettely perustuu konkurssilakiin (120/2004), joka tuli voimaan 1.9.2004 korvaten aiemman konkurssisäännön (31/1868). Laki sääntelee konkurssiin asettamisen edellytykset, pesänhoitajan nimeämisen, konkurssipesän hallinnon, saatavien valvomisen, jako-osuuksien laskemisen ja konkurssin päättämisen. Menettely alkaa käräjäoikeuden konkurssiin asettamispäätöksellä ja päättyy jakoluettelon vahvistamiseen, lopputilityksen hyväksymiseen tai konkurssin raukeamiseen.

Konkurssin aloittamisen edellytys on velallisen maksukyvyttömyys lain 3 §:n mukaan: velallinen ei kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä eikä tämä kyvyttömyys ole tilapäistä. Maksukyvyttömyyttä koskevia olettamia on lain 3 §:n 2 momentissa: esimerkiksi velallisen ilmoittama maksukyvyttömyys, ulosoton tuloksettomuus viimeksi kuluneen vuoden aikana tai velallisen todettu maksujenlakkautus. Velkojan on osoitettava sekä oma saatavansa että velallisen maksukyvyttömyys, ellei lainmukainen olettama koske tilannetta.

Käräjäoikeus nimittää pesänhoitajan, joka on yleensä kokenut asianajaja tai muu insolvenssiasiantuntija. Pesänhoitaja ottaa velallisen omaisuuden hallintaansa, selvittää velallisen taloudellisen tilanteen, jakaa ilmoittautumisohjeet velkojille, hoitaa velkojenvalvonnan, realisoi omaisuuden ja jakaa varat velkojille jakoluettelon mukaan konkurssilain mukaisessa maksunsaantijärjestyksessä. Pesänhoitajan toimintaa valvoo konkurssiasiamies, jonka toimisto (Konkurssiasiamiehen toimisto) on oikeusministeriön yhteydessä.

Velkojat ilmoittavat saatavansa konkurssipesään pesänhoitajan asettaman valvontapäivän mennessä lain 12 luvun mukaisesti. Saatavat jaetaan etuoikeusjärjestykseen: vakuusvelkojat saavat ensin vakuuden arvoon asti, sitten käsittelymaksut ja palkkasaatavat nauttivat etuoikeudesta lain maksunsaantijärjestyksestä (1578/1992) mukaan, ja lopuksi tavalliset velkojat. Etuoikeudettomille saataville jää usein vain pieni tai ei lainkaan jako-osuutta.

Takaisinsaantimenettely on osa konkurssimenettelyä: pesänhoitaja voi vaatia takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) nojalla, että ennen konkurssia tehdyt velkojasuosintaa tai varojen siirtämistä sisältävät oikeustoimet julistetaan tehottomiksi ja suoritukset palautetaan pesään. Takaisinsaantiajat ovat 3 kuukautta (tavalliset suoritukset) tai 5 vuotta (lähipiirisuoritukset) ennen konkurssihakemusta. Tämä korostaa konkurssihakemuksen päivämäärän merkitystä.

Konkurssi on erotettava yrityssaneerauksesta: konkurssin tarkoituksena on velallisen varojen realisoiminen ja jakaminen, kun taas yrityssaneerauksen tarkoituksena on lain yrityksen saneerauksesta (47/1993) mukainen liiketoiminnan tervehdyttäminen ja toiminnan jatkuminen. Lisätietoja insolvenssilainsäädännöstä saa oikeusministeriön julkaisemista konkurssiasiamiehen toimiston ohjeista.

Konkurssihakemus Suomessa tulee harkittavaksi useissa tilanteissa riippuen siitä, onko hakija velkoja vai velallinen.

Velkoja hakee konkurssiin saatavansa perimiseksi. Kun velkojalla on erääntynyt, riidaton saatava, johon hän ei saa suoritusta muilla perintäkeinoilla (maksuvaatimus, perintätoimisto, käräjäoikeuden maksamismääräys, ulosotto), konkurssi voi olla ainoa tehokas keino. Erityisesti suuren saatavan kohdalla, jossa velallisella on merkittävää omaisuutta mutta se kieltäytyy maksamasta, konkurssilaki (120/2004) tarjoaa tehokkaan pakkotäytäntöönpanokeinon. Konkurssihakemus toimii myös painostuskeinona: usein jo hakemuksen uhka saa velallisen maksamaan.

Velallinen hakee itse konkurssisuojaa. Maksukyvyttömäksi tullut yritys voi hakea itse konkurssiinsa, jos liiketoimintaa ei enää ole mielekästä jatkaa ja konkurssista halutaan hallittu prosessi. Velallislähtöinen konkurssi voi olla parempi vaihtoehto kuin odottaa, että velkojat hakevat konkurssia: velallinen voi vaikuttaa pesänhoitajaehdotukseen ja hoitaa asian siististi. Velallinen on velvollinen hakemaan konkurssia, jos osakeyhtiön hallitus toteaa yhtiön olevan maksukyvytön, sillä yhtiön johto voi muutoin joutua henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen osakeyhtiölain (624/2006) 22 luvun mukaan.

Jälkivaateriskin välttäminen. Velallisyritys, joka on ajanut toimintansa alas ilman asianmukaista konkurssia, voi joutua tilanteeseen, jossa yhtiön johto tai hallitus asetetaan vastuuseen maksuttomien suoritusten (ns. keinotekoinen konkurssi) tai kirjanpitovelvoitteiden laiminlyönnin johdosta. Hallittu konkurssimenettely suojaa johtoa vastuulta oikeudenkäymiskaaren ja rikoslain (39/1889) 39 luvun velallisen rikoksia koskevien säännösten nojalla.

Kilpailijan tai oman aseman turvaaminen liiketoiminnassa. Suurten hankkeiden ja julkisten sopimusten toteuttajilla on velvollisuus tarkistaa sopimuskumppanin luottotiedot; konkurssiuhkainen vastapuoli heikentää koko projektia. Konkurssilain (120/2004) takaisinsaantisäännökset puolestaan suojaavat velkojaa, joka on saanut suorituksen ennen konkurssia: pesänhoitaja voi vaatia palautusta lain 758/1991 nojalla, joten on tärkeää seurata asiakkaan taloudellista tilannetta.

Työntekijöiden suojaaminen palkkasaatavissa. Yrityksen joutuessa konkurssiin työntekijöiden palkkasaatavat turvataan palkkaturvalain (866/1998) mukaisella valtion palkkaturvalla. Hakemuksen jättämisen ajoitus on tärkeä: palkkaturva kattaa enintään kolmen kuukauden palkkasaatavat ennen konkurssihakemuksen päivämäärää. Ajoissa jätetty hakemus suojaa työntekijöiden oikeuksia.

Konkurssihakemus Suomessa sisältää konkurssilain (120/2004) 7 §:n mukaiset pakolliset elementit sekä käytännölliset lisätiedot, jotka nopeuttavat käsittelyä.

Hakijan yksilöinti. Hakijavelkojan tai hakijana olevan velallisyhtiön toiminimi, Y-tunnus tai henkilötunnus, osoite ja mahdollinen oikeudellinen avustaja. Selkeä hakijatietojen ilmoittaminen on edellytys asianmukaisten tiedoksiantojen toimittamiselle konkurssimenettelyssä. Hakijan on oltava oikeustoimikelpoinen laillinen subjekti.

Velallisen yksilöinti. Konkurssiin haettavan velallisyhtiön täydellinen toiminimi, Y-tunnus, kotipaikka ja viimeisin tunnettu osoite. Velallisen kotipaikka määrää toimivaltaisen käräjäoikeuden konkurssilain 4 §:n mukaan. Epätarkat velallisen tiedot viivästyttävät tiedoksiantoja ja voivat johtaa menettelyvirheisiin.

Hakijan saatavan peruste ja määrä. Velkojan on yksilöitävä saatavansa: sopimuksen numero tai päivämäärä, laskun numero, tuomio tai muu peruste, sekä saatavan pääomamäärä, korko ja perintäkulut. Saatavan tulee olla erääntynyt ja riidaton tai ainakaan käräjäoikeus ei ratkaise riidattomia saatavia konkurssihakemuksen yhteydessä. Hakemukseen liitetään saatavaa osoittavat tositteet (lasku, sopimus, tuomio).

Näyttö velallisen maksukyvyttömyydestä. Hakijan on osoitettava velallisen maksukyvyttömyys lain 3 §:n mukaisesti tai vedottava lain 3 §:n 2 momentin olettamaan. Konkreettinen näyttö: tulokseton ulosotto (ulosottoviranomaisen todistus), useita maksamattomia saatavia muilta velkojilta, Asiakastiedon tai Bisnode Finlandin maksuhäiriömerkinnät, velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä tai liiketoiminnan selkeä loppuminen. Forms-legal.com suosittelee hankkimaan luottotietoihin liittyvän selvityksen ennen hakemista.

Pesänhoitajaehdotus. Hakija voi ehdottaa pesänhoitajaa konkurssilain 8 luvun mukaisesti. Pesänhoitajaksi sopiva on kokenut asianajaja tai muu insolvenssiasiantuntija, jolla ei ole eturistiriitoja. Ehdotus nopeuttaa menettelyä, koska käräjäoikeus ottaa ehdotuksen huomioon nimityspäätöksessä. Pesänhoitajan riippumattomuus velallisesta ja suurista velkojista on lain 8 luvun 5 §:n vaatimus.

Käräjäoikeus. Toimivaltainen käräjäoikeus on velallisen kotipaikan käräjäoikeus lain 4 §:n mukaan, joista konkursseja käsittelevät useat tuomiopiirit Suomessa Helsingin käräjäoikeuden ollessa suurin. Hakemusmaksu on maksettava hakemuksen jättämisen yhteydessä tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan.

Liitteet. Hakemukseen liitetään tositteet saatavasta (lasku, sopimus, tuomio), näyttö maksukyvyttömyydestä (ulosottoviranomaisen todistus, maksuhäiriöraportti), kaupparekisteriote velallisyhtiöstä PRH:lta sekä mahdollinen luottotietoraportti. Kattavat liitteet nopeuttavat käsittelyä merkittävästi.

Konkurssihakemus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti konkurssilain (120/2004) 7 §:n nojalla.

Vaihe 1 - Harkitse konkurssihakemuksen tarkoituksenmukaisuus. Ennen hakemuksen jättämistä selvitä, onko konkurssi tehokkain keino saatavasi perimiseksi. Pienistä saatavista kannattaa harkita maksuvaatimusta, perintätoimistoa tai käräjäoikeuden maksamismääräystä ensin, koska konkurssimenettelyn kustannukset voivat olla saatavaa suuremmat. Konsultoi insolvenssiasiantuntijaa tai asianajajaa ennen hakemuksen jättämistä.

Vaihe 2 - Hanki näyttö velallisen maksukyvyttömyydestä. Pyydä ulosottovirastolta todistus tuloksettomasta ulosotosta viimeksi kuluneen vuoden ajalta, jos ulosottoa on yritetty. Hanki Asiakastiedolta tai Bisnode Finlandilta luottotietoraportti velallisesta, joka osoittaa maksuhäiriömerkinnät. Kerää tieto muista velallisen maksamattomista saatavista ja julkisista konkurssiuhista. Nämä tiedot ovat keskeistä näyttöä maksukyvyttömyydestä lain 3 §:n mukaan.

Vaihe 3 - Yksilöi velallinen. Hae velallisyhtiön tiedot PRH:n kaupparekisteristä (ytj.fi tai prh.fi): virallinen toiminimi, Y-tunnus, kotipaikka ja rekisteröity osoite. Tarkista, että yhtiö on edelleen rekisterissä eikä sitä ole poistettu tai selvitystilassa. Jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja tai henkilö, varmista henkilötunnus.

Vaihe 4 - Yksilöi oma saatavasi. Kirjaa saatavasi täsmällisesti: sopimuksen tai laskun numero, päivämäärä, toimituksen sisältö, laskun pääomamäärä, viivästyskorko lain 633/1982 mukaan (jos sopimatta, käytetään korkolain mukaista viivästyskorkoa) ja perintäkulut. Liitä mukaan lasku, sopimus tai muu saatavan todistava asiakirja sekä lähetettyjä maksukehotuksia.

Vaihe 5 - Ehdota pesänhoitajaa. Ehdota pesänhoitajaksi kokenutta insolvenssiasiantuntijaa. Pesänhoitajan tulee olla riippumaton velallisesta ja suurimmista velkojista lain 8 luvun 5 §:n mukaan, joten tavanomainen asianajajakumppani, joka on aiemmin edustanut velallista, on esteellinen. Tarkista pesänhoitajaehdokkaan suostumus ennen ehdottamista.

Vaihe 6 - Allekirjoita hakemus ja jätä käräjäoikeudelle. Allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Maksaa hakemusmaksu. Käräjäoikeus käsittelee hakemuksen kiireellisenä lain 7 §:n 3 momentin mukaan ja antaa velalliselle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Kuulemisen jälkeen käräjäoikeus tekee konkurssiin asettamispäätöksen tai hylkää hakemuksen.

Konkurssihakemus Suomessa on tiukasti säännelty insolvenssimenettely, johon sovelletaan useita pakottavia säädöksiä.

Konkurssilaki (120/2004). Lain 3 §:n mukaan maksukyvyttömyys on konkurssin perustava edellytys: velallinen on maksukyvytön, jos hän ei kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä eikä tämä kyvyttömyys ole tilapäistä. Lain 7 §:n mukaan hakemuksen voi tehdä velkoja tai velallinen itse. Lain 8 § sääntelee pesänhoitajan nimittämisen, lain 10 luku takaisinsaannin, lain 12 luku saatavien valvonnan ja lain 17 luku jako-osuudet.

Maksunsaantijärjestyslaki (1578/1992). Laki säätelee, missä järjestyksessä velkojat saavat suoritukset konkurssipesästä: ensin vakuusvelkojat vakuuden arvoon asti, sitten etuoikeutetut saatavat (palkkasaatavat, verosaatavat tietyissä tapauksissa) ja lopuksi tavalliset velkojat. Ymmärrys maksunsaantijärjestyksestä on tärkeää sekä velkojan jako-odotusten arvioimiseksi että velallisyhtiön johdon vastuukysymyksissä.

Laki takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991). Laki mahdollistaa ennen konkurssia tehtyjen, velkojasuosintaa tai varojen siirtoa sisältävien oikeustoimien peräyttämisen: läheispiiriluovutukset 5 vuotta taaksepäin, tavalliset ennenaikaiset suoritukset 3 kuukautta ennen hakemusta. Pesänhoitaja voi vaatia takaisinsaantia käräjäoikeudessa. Tämä suojaa kaikkia velkojia ja tekee konkurssipesän hallinnosta tasapuolisempaa.

Palkkaturvalaki (866/1998). Konkurssin sattuessa työntekijöiden palkkasaatavat turvataan valtion palkkaturvalla enintään kolmen kuukauden palkkasaatavien verran ennen konkurssihakemuksen päivämäärää. ELY-keskukset hallinnoi palkkaturvahakemuksia. Ajoittain jätetty hakemus maksimoi työntekijöiden palkkaturvan.

Rikoslain (39/1889) 39 luku: Velallisen rikokset. Maksukyvytön velallinen, joka siirtää omaisuuttaan, hävittää sitä tai muutoin hankaloittaa velkojien saatavien saamista, voi syyllistyä velallisen epärehellisyyteen tai velkojansuosintaan rikoslain 39 luvun mukaan. Nämä säännökset korostavat velallisyhtiön johdon velvollisuuksia maksukyvyttömyyden lähestyessä.

Kirjanpitolaki (1336/1997) ja yhtiön johdon vastuu. Osakeyhtiölaki (624/2006) 22 luku sääntelee hallituksen ja toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuuta. Jos hallitus jättää hakematta konkurssia tai yrityssaneerausta ajoissa maksukyvyttömyystilanteessa, johtajat voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön toiminnan jatkamisesta aiheutuneista vahingoista. Konkurssin hakeminen ajoissa on siten myös johdon riskienhallintatoimi.

Konkurssihakemus Suomessa heikkenee tai viivästyy seuraavien yleisten virheiden takia.

Virhe 1 - Puutteellinen näyttö maksukyvyttömyydestä. Konkurssilain (120/2004) 3 §:n maksukyvyttömyyden osoittaminen jää epäselväksi: hakijalla on vain oma maksamaton saatavansa ilman muita todisteita. Käräjäoikeus voi hylätä hakemuksen tai vaatia lisäselvityksiä. Suositus: hanki ulosottoviranomaisen todistus, luottotietoraportti ja muu näyttö maksukyvyttömyydestä ennen hakemista.

Virhe 2 - Virheellinen käräjäoikeus. Hakemus jätetään väärän piirin käräjäoikeudelle, vaikka velallisen kotipaikka on toinen. Tämä viivästyttää siirtämistä toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Suositus: tarkista velallisen kotipaikka PRH:n kaupparekisteristä (ytj.fi) ennen hakemuksen jättämistä.

Virhe 3 - Esteellinen pesänhoitajaehdotus. Ehdotettu pesänhoitaja on ollut aiemmin velallisen tai suuren velkojan asianajaja tai on muutoin esteellinen lain 8 luvun 5 §:n mukaan. Esteellisyys johtaa pesänhoitajaehdotuksen hylkäämiseen ja viivästyttää menettelyä. Suositus: tarkista pesänhoitajaehdokkaan riippumattomuus etukäteen.

Virhe 4 - Saatavan riitauttaminen. Jos velallinen riitauttaa hakijan saatavan, käräjäoikeus ei voi ratkaista riitaa konkurssihakemuksen yhteydessä ja voi hylätä hakemuksen tai siirtää sen. Riitainen saatava tulisi ratkaista ensin pääasiakanteella tai käräjäoikeuden maksamismääräysmenettelyssä. Konkurssihakemus on tehokkaimmillaan riidattomien saatavien perimisessä.

Virhe 5 - Myöhästyminen takaisinsaantiaikaikkunoiden suhteen. Jos hakija on saanut suorituksen lähiajan sisällä ennen konkurssihakemusta, tämä suoritus voidaan periä takaisin lain 758/1991 mukaan. Hakija, joka on saanut edullisen aseman juuri ennen hakemusta, voi menettää sen takaisinsaannilla. Suositus: tiedosta takaisinsaantiriskit ja ole tietoinen ajoituksen vaikutuksesta.

Virhe 6 - Liian pieni saatava suhteen menettelykustannuksiin. Konkurssimenettely on kallis: pesänhoitajan palkkio, hakijan asianajokustan nukset ja muut kulut voivat ylittää pienen saatavan arvon. Suositus: arvioi kustannushyötysuhde ennen hakemista ja harkitse vaihtoehtoisia perintäkeinoja pienissä saatavissa.