Skip to main content

Yritystoiminta

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomessa on toimeksiantosopimus, jolla itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö – lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti, psykologi tai muu laillistettu ammattihenkilö…

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaLaki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994); Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990); Oikeustoimilaki (228/1929)Allekirjoitusrivit tässä mallissa: 2 osapuolta
Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus

Laadittu lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), lain yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990), oikeustoimilain (228/1929) ja elinkeinoverolainsäädännön mukaisesti.

Osapuolet

SOPIJAPUOLET:

TOIMEKSIANTAJA: [Toimeksiantajan toiminimi], osoite [Toimeksiantajan osoite], Y-tunnus [Y-tunnus], edustajana [Toimeksiantajan edustajan nimi ja asema], jäljempänä ”Toimeksiantaja”;

AMMATINHARJOITTAJA: [Ammatinharjoittajan nimi], henkilötunnus [Henkilötunnus], Y-tunnus/toiminimi [Y-tunnus tai toiminimi (jos ammatinharjoittajalla on yritys)], Terhikki-rekisteri [Valviran Terhikki-rekisterinumero], erikoisala [Ammattinimike ja erikoisala], jäljempänä ”Ammatinharjoittaja”;

OSAPUOLET OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 § Toimeksiannon sisältö

1 § TOIMEKSIANNON SISÄLTÖ

1.1 Ammatinharjoittaja sitoutuu tuottamaan Toimeksiantajan tiloissa seuraavat lääketieteelliset palvelut: [Ammatinharjoittajan suorittamat palvelut].

1.2 Vastaanottoajat: [Vastaanottoajat tai tuntimäärä].

1.3 Ammatinharjoittaja toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana, ei Toimeksiantajan työntekijänä. Sopimus on toimeksiantosopimus, ei työsopimus. Ammatinharjoittajalla on oikeus harjoittaa vastaavaa toimintaa muualla, ellei salassapitoa- tai kilpailukieltolausekkeesta muuta johdu.

1.4 Sopimuksen kesto: [Sopimuksen kesto].

2 § Korvaus ja laskutus

2 § KORVAUS JA LASKUTUS

2.1 Korvausmalli: [Korvausmalli]. Korvauksen määrä: [Korvauksen määrä].

2.2 Laskutusmalli: [Laskutusmalli].

2.3 Terveydenhuoltopalvelut ovat arvonlisäverolain (1501/1993) 34 §:n nojalla ALV-vapaita, kun palvelun tuottaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Ammatinharjoittajan on huolehdittava oman verotuksensa ja ALV-velvollisuuksiensa hoitamisesta itsenäisesti.

2.4 Maksu erääntyy kuukausittain. Viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti.

3 § Ammatilliset velvoitteet

3 § AMMATILLISET VELVOITTEET

3.1 Ammatinharjoittaja on velvollinen noudattamaan lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 15 §:n mukaista hyvää ammattikäytäntöä ja ylläpitämään ammattitaitoaan (18 §).

3.2 Ammatinharjoittaja vastaa omasta potilasvakuutuksestaan potilasvahingonkorvauslain (585/1986) nojalla. Ammatinharjoittajan on esitettävä Toimeksiantajalle todiste voimassa olevasta potilasvakuutuksesta ennen toiminnan aloittamista.

3.3 Ammatinharjoittaja noudattaa Toimeksiantajan toimiluvan ja omavalvontasuunnitelman mukaisia menettelytapoja (laki 152/1990, 4a §).

4 § Potilasasiakirjat ja tietosuoja

4 § POTILASASIAKIRJAT JA TIETOSUOJA

4.1 Potilasasiakirjat ovat Toimeksiantajan hallinnassa ja säilytetään potilasasiakirja-asetuksen (298/2009) mukaisesti. Ammatinharjoittaja kirjaa hoitomerkinnät Toimeksiantajan potilastietojärjestelmään.

4.2 Salassapitovelvollisuus (laki 559/1994, 17 §): Ammatinharjoittaja on velvollinen pitämään salassa kaikki potilastiedot sopimuskauden ajan ja 5 vuotta sen jälkeen.

4.3 GDPR (679/2016): potilasrekisterin osalta Toimeksiantaja on rekisterinpitäjä; Ammatinharjoittaja toimii henkilötietojen käsittelijänä Toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti.

5 § Kilpailukielto ja salassapito

5 § KILPAILUKIELTO JA SALASSAPITO

5.1 Sopimuksen keston aikana: Ammatinharjoittaja ei saa harjoittaa suoraan kilpailevaa toimintaa saman erikoisalan osalta saman kaupungin alueella ilman Toimeksiantajan kirjallista suostumusta.

5.2 Sopimuksen päättymisen jälkeen: kilpailukielto enintään 1 vuosi sopimuksen päättymisestä saman erikoisalan osalta samalla alueella.

5.3 Toimeksiantajan potilasrekisteri, hinnoittelu, toimintakäsikirja ja menettelytavat ovat liikesalaisuuksia liikesalaisuuslain (595/2018) nojalla.

6 § Sopimuksen päättyminen

6 § SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN

6.1 Toistaiseksi voimassa oleva sopimus: kirjallisella irtisanomisella 1 kuukauden varoitusajalla.

6.2 Välitön purkuoikeus: ammatinharjoittamisoikeuden peruuttaminen tai rajoittaminen Valviran toimesta; potilasvakuutuksen päättyminen; potilasturvallisuuden oleellinen vaarantuminen; potilaslain (785/1992) tai ammattihenkilölain (559/1994) törkeä rikkominen.

6.3 Sopimuksen päättyessä: Ammatinharjoittaja luovuttaa Toimeksiantajalle kaikki sopimukseen liittyvät asiakirjat ja lopettaa Toimeksiantajan tilojen käytön välittömästi.

7 § Sovellettava laki ja riitojenratkaisu

7 § SOVELLETTAVA LAKI JA RIITOJENRATKAISU

7.1 Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

7.2 Riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa tai Toimeksiantajan kotipaikan käräjäoikeudessa.

ALLEKIRJOITUKSET

Allekirjoitettu [Allekirjoituspaikka] [Allekirjoituspäivä].

Toimeksiantaja: __________________________ Ammatinharjoittaja: __________________________

[Toimeksiantajan edustajan nimi ja asema] [Ammatinharjoittajan nimi]

Toimeksiantaja

________________

Signature

Ammatinharjoittaja

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi?

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomessa on toimeksiantosopimus, jolla itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö – lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti, psykologi tai muu laillistettu ammattihenkilö – sitoutuu tuottamaan lääkäriasemalle tai terveydenhuollon yritykselle sovittuja ammatillisia palveluja toimeksiantajalle kuuluvissa tiloissa itsenäisenä yrittäjänä, ei työsuhteessa.

Ammatinharjoittajamallin erotteleminen työsuhteesta on Suomessa keskeinen oikeudellinen kysymys. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) velvoittaa kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä – riippumatta siitä, toimivatko he työsuhteessa vai ammatinharjoittajana – noudattamaan hyvää ammattikäytäntöä (15 §), ylläpitämään ammattitaitoaan (18 §) ja noudattamaan salassapitovelvollisuutta (17 §). Valvira valvoo ammatinharjoittajan toimintaa ja voi tarvittaessa rajoittaa tai poistaa ammatinharjoittamisoikeuden (33 §) riippumatta sopimuksen muodosta.

Ammatinharjoittajamalli on yleinen Suomalaisessa yksityisessä terveydenhuollossa: Mehiläinen, Terveystalo, Pihlajalinna ja muut suuret lääkäriasemaketjut käyttävät ammatinharjoittajamallia (pisteensä) tai hybridimallia (työsuhde + vuorovastaanottosopimus). Pienemmillä lääkäriasemilla ammatinharjoittajamalli on hallitseva. Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) edellyttää, että toimiluvan haltija (lääkäriasema) vastaa kaikkien tiloissaan toimivien ammattihenkilöiden – myös ammatinharjoittajien – toiminnasta omavalvontasuunnitelmansa (4a §) puitteissa.

Ammatinharjoittajasopimus eroaa työsopimuksesta merkittävästi: ammatinharjoittaja laskuttaa oman yrityksensä tai toiminimensä kautta, vastaa omista veroistaan ja ALV-velvoitteistaan, ottaa oman potilasvakuutuksensa (potilasvahingonkorvauslaki 585/1986), ja hänellä on lähtökohtaisesti oikeus harjoittaa vastaavaa toimintaa muualla (ellei kilpailukieltolauseke rajoita). Työsuhteen tunnusmerkit (direktio-oikeus, säännöllinen työaika, työnantajan velvoitteet) eivät kuulu ammatinharjoittajasopimukseen.

Verolainsäädäntö: ammatinharjoittajan tulot ovat elinkeinotuloa (tuloverolaki 1535/1992) tai palkkatuloa riippuen toiminnan muodosta. Ennakkoperintärekisteriin kuuluva ammatinharjoittaja laskuttaa ilman ennakonpidätystä; rekisteriin kuulumaton: Toimeksiantaja pidättää ennakkoveron. Terveydenhuoltopalvelujen ALV-vapautus (arvonlisäverolaki 1501/1993, 34 §) soveltuu myös ammatinharjoittajan palveluihin.

Milloin tarvitset asiakirjan Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi?

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomessa on tarpeellinen useissa tilanteissa.

Lääkäriasema ottaa keikkalääkärin tai korvaajalääkärin. Keikkalääkäri (locum tenens) korvaa lomalla olevan tai muuten poissaolevan lääkärin. Kirjallinen ammatinharjoittajasopimus on välttämätön: se selventää toimeksiannon ajaksi asiakirjat, korvauksen, potilasasiakirjojen käsittelyn ja vastuunjaon.

Yksityinen lääkäri aloittaa vastaanottoyhteistyön lääkäriaseman kanssa. Yksityinen lääkäri haluaa käyttää lääkäriaseman tiloja, potilastietojärjestelmää, laboratoriopalveluja, vastaanottoavustajia ja markkinointia omaa vastaanottotoimintaansa varten. Ammatinharjoittajasopimus sopii tähän tilanteeseen paremmin kuin työsopimus, koska se säilyttää lääkärin ammatilliset itsenäisyyden.

Hammaslääkäri tai erikoislääkäri harjoittaa sivutoimintaa. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa työsuhteessa oleva lääkäri tai erikoislääkäri harjoittaa sivutoimisesti yksityistä vastaanottotoimintaa erillisellä lääkäriasemalla ammatinharjoittajasopimuksella. Sivutoimella on oltava työnantajan lupa.

Fysioterapeutti tai psykologi avaa yksityisvastaanottonsa. Laillistettu fysioterapeutti tai psykologi aloittaa itsenäisen vastaanottotoiminnan toisen yrityksen tiloissa tai liittymässä suurempaan hoitokollektiiviin. Ammatinharjoittajasopimus selventää tilojen käytön, korvauksen ja vastuunjaon.

Purkaminen tai muutos. Nykyinen ammatinharjoittajasopimus on vanhentunut tai sen ehdot ovat muuttuneet (korvaustasot, vastaanottoajat, uusi toimipiste). Kirjallinen sopimuksen muutos tai uusi sopimus on laadittava.

Mitä Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi sisältää

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomessa sisältää lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), lain yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja oikeustoimilain (228/1929) edellyttämät elementit.

Osapuolten yksilöinti ja ammatillinen tiedot. Toimeksiantajan toiminimi, Y-tunnus, toimiluvanumero (laki 152/1990, AVI:n myöntämä). Ammatinharjoittajan nimi, henkilötunnus, Y-tunnus/toiminimi, Valviran Terhikki-rekisterinumero (pakollinen lain 559/1994 nojalla), erikoisala tai ammatillinen pätevyystodistus. Potilasvakuutuksen (585/1986) voimassaolon vahvistus ennen toiminnan aloittamista.

Toimeksiannon sisältö. Palvelulista: mitä toimenpiteitä ja vastaanottoja ammatinharjoittaja suorittaa. Vastaanottoaikataulu: viikoittainen tuntimäärä tai viikonpäivät. Toimipaikka: Toimeksiantajan tilojen osoite. Erottelu työsuhteesta: maininta itsenäisestä yrittäjäasemasta.

Korvausmalli. Prosenttiosuus käyntikohtaisista tuotoista (tyypillisesti 50-70 % netto-laskutuksesta). Kiinteä kuukausikorvaus: ennustettavampaa tuloa, soveltuu pidempiaikaiseen sopimukseen. Tuntipohjainen korvaus: keikkatyöhön soveltuva. Laskutusmenettely: kuka laskuttaa potilaan (toimeksiantaja yleensä, koska hallinnoi potilastietojärjestelmää). Kela-korvaus: tilanteessa, jossa potilasta laskutetaan, on huomioitava Kela-korvauksen perimismenettely (sairausvakuutuslaki 1224/2004).

Ammatilliset velvoitteet. Hyvä ammattikäytäntö (laki 559/1994, 15 §). Ammattitaidon ylläpito (18 §). Potilasvakuutuksen omahoitoisuus (laki 585/1986). Toimiluvan omavalvontasuunnitelman noudattaminen (laki 152/1990, 4a §).

Potilasasiakirjat ja tietosuoja. Rekisterinpitäjyys: Toimeksiantaja on rekisterinpitäjä (GDPR 679/2016); Ammatinharjoittaja on henkilötietojen käsittelijä Toimeksiantajan ohjeiden mukaan. Potilasasiakirjat säilytys Toimeksiantajan järjestelmässä. Tietosuojasopimus GDPR 28 artiklan nojalla Toimeksiantajan ja Ammatinharjoittajan välillä.

Kilpailukielto ja salassapito. Sopimuksen aikainen kilpailukielto saman erikoisalan osalta. Sopimuksen jälkeinen kilpailukielto enintään 1 vuosi (oikeustoimilaki 228/1929, 36 § – kohtuullisuusharkinta).

Sopimuksen päättyminen. Irtisanomisaika (toistaiseksi: 1-3 kuukautta). Välitön purkuoikeus: Valviran rajoituspäätös, potilasvakuutuksen päättyminen, potilasturvallisuuden oleellinen vaarantuminen.

Näin täytät asiakirjan Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti.

Vaihe 1 – Tarkista ammatinharjoittajan ammatilliset edellytykset. Tarkista Valviran Terhikki-rekisteristä, että ammatinharjoittajalla on voimassa oleva laillistus (laki 559/1994). Erikoishammaslääkärin tai erikoislääkärin kyseessä ollessa: tarkista erikoisalarekisteröinti. Tarkista potilasvakuutuksen voimassaolo (potilasvahingonkorvauslaki 585/1986): ammatinharjoittaja esittää vakuutustodistuksen ennen toiminnan aloittamista.

Vaihe 2 – Selvitä ammatinharjoittajan yritysmuoto. Ammatinharjoittaja voi toimia: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (toiminimi); osakeyhtiön (Oy) kautta. Yritysmuodolla on merkitys verotusmalliin ja laskutukseen. Tarkista ennakkoperintärekisteri: PRH:n ennakkoperintärekisteriin kuuluva ammatinharjoittaja laskuttaa ilman ennakonpidätystä; rekisteriin kuulumaton: Toimeksiantaja pidättää ennakkoveron.

Vaihe 3 – Sovi korvausmallista. Prosenttiosuus netto-laskutuksesta: yleinen malli Suomalaisissa lääkäriasemissa (tyypillisesti 50-70 % netto-laskutuksesta eli potilastuotoista vähennettyinä Kela-korvaukset ja muut vähennykset). Kiinteä kuukausikorvaus: soveltuu säännölliseen vastaanottotyöhön. Tuntipohjainen: soveltuu keikkatyöhön. Kirjaa sopimukseen: korvauksen laskentaperuste, maksuaikataulu (kuukausittain), laskutusmenettely (kuka laskuttaa potilaan, miten Kela-korvaukset käsitellään).

Vaihe 4 – Kirjaa ammatilliset velvoitteet. Mainitse nimenomaisesti: ammatinharjoittajan velvollisuus noudattaa hyvää ammattikäytäntöä (laki 559/1994, 15 §); potilasvakuutusvelvollisuus (laki 585/1986); toimiluvan omavalvontasuunnitelman noudattaminen (laki 152/1990, 4a §). Toimeksiantajalle annettava koulutus omavalvontasuunnitelmaan ja laadunhallintajärjestelmään.

Vaihe 5 – Sovi potilasasiakirjoista ja tietosuojasta. GDPR (679/2016) 28 artiklan mukainen tietosuojasopimus (Data Processing Agreement, DPA) laadittava Toimeksiantajan ja Ammatinharjoittajan välillä, jos Ammatinharjoittaja käsittelee potilastietoja Toimeksiantajan rekisterissä. Rekisterinpitäjä on Toimeksiantaja; Ammatinharjoittaja toimii henkilötietojen käsittelijänä.

Vaihe 6 – Sovi kilpailukiellosta. Sopimuksen aikainen kilpailukielto: saman erikoisalan kilpaileva toiminta samalla alueella kielletty. Sopimuksen jälkeinen kilpailukielto: enintään 1 vuosi oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n kohtuullisuusrajan puitteissa. Kilpailukiellosta maksettava kompensaatio ei ole pakollista toimeksiantosopimuksessa (toisin kuin työsopimuksessa, TSL 55/2001).

Vaihe 7 – Allekirjoita sopimus. Kahtena kappaleena; molemmilla osapuolilla oma kappale.

Yleisimmät virheet: Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomessa heikkenee seuraavien yleisten virheiden vuoksi.

Virhe 1 – Ammatinharjoittajasopimus katsotaan työsuhteeksi. Sopimuksessa on niin vahva direktio-oikeus (Toimeksiantaja määrää tarkkaan työajat, menetelmät ja valvoo jatkuvasti), että se tosiasiallisesti vastaa työsopimusta. Seuraus: Verohallinto tai käräjäoikeus voi uudelleenluokitella sopimuksen työsuhteeksi, jolloin Toimeksiantajalle syntyy rästissä olevien sosiaaliturvamaksujen (TyEL, SoTu) ja ennakonpidätysvelvollisuus. Suoja: ammatinharjoittajalla on aito itsenäisyys (oikeus muihin toimeksiantoihin, omien laitteiden käyttö mahdollisuus, ei säännöllistä valvontaa).

Virhe 2 – Potilasvakuutus puuttuu tai on vanhentunut. Ammatinharjoittajalla ei ole voimassa olevaa potilasvakuutusta (laki 585/1986), ja sopimuksessa ei edellytetä sen esittämistä. Potilasvahingon sattuessa vastuu voi kaatua Toimeksiantajalle. Tarkista vakuutuksen voimassaolo vuosittain.

Virhe 3 – Tietosuojasopimus (DPA) puuttuu. Ammatinharjoittaja käsittelee potilastietoja Toimeksiantajan rekisterissä ilman GDPR (679/2016) 28 artiklan mukaista tietosuojasopimusta. Puuttuva DPA on GDPR-rikkomus, josta Tietosuojavaltuutettu voi määrätä hallinnollisen sakon.

Virhe 4 – Kilpailukielto on kohtuuton. Sopimuksen jälkeinen kilpailukielto on liian laaja (koko Suomi, 3 vuotta) tai se rajoittaa ammatinharjoittajan toimeentulon ansaintaa perusteettomasti. Oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n nojalla kohtuuton kilpailukielto voidaan sovitella tai julistaa pätemättömäksi käräjäoikeudessa.

Virhe 5 – Ammatinharjoittajayrityksen ennakkoperintärekisteritilanteen tarkistamatta jättäminen. Toimeksiantaja ei tarkista ammatinharjoittajan ennakkoperintärekisteriasemaa (PRH). Jos ammatinharjoittaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, Toimeksiantajan on pidätettävä ennakkovero laskuista; laiminlyönti johtaa Toimeksiantajan omaan ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen vastuuseen.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus
MLA
"Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus.
Chicago
Forms Legal. "Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus.
BibTeX
@misc{formslegal-terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus}},
  note         = {Free legal document template. Based on Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994); Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990); Oikeustoimilaki (228/1929)}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus Suomi
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/terveydenhuollon-ammatinharjoittajasopimus
ER  - 
Forms Legal

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on ammatinharjoittajasopimuksella ja työsopimuksella terveydenhuollossa?

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus ja työsopimus ovat kaksi eri oikeudellista rakennetta, joilla on merkittäviä eroja Suomessa. Työsopimus (työsopimuslaki 55/2001): työnantaja maksaa palkan ja hoitaa sosiaaliturvamaksut (TyEL, SoTu, tapaturmavakuutus); työnantajalla on direktio-oikeus (oikeus johtaa ja valvoa työtä); työsuhteessa oleva lääkäri saa vuosiloman, sairauslomapalkka, irtisanomissuoja. Ammatinharjoittajasopimus: ammatinharjoittaja laskuttaa omana yrityksenä (toiminimi tai Oy); vastaa itse veroistaan (ennakkoverot), potilasvakuutuksestaan (laki 585/1986) ja ALV-velvoitteistaan; ei työnantajan maksamia sosiaaliturvamaksuja; itsenäinen yrittäjäasema (voi tehdä sopimuksia muiden kanssa). Uudelleenluokitteluriski: jos ammatinharjoittajasopimuksessa direktio-oikeus on tosiasiallisesti vahva (Toimeksiantaja määrää tarkat työajat ja valvoo), Verohallinto voi katsoa sopimuksen työsuhteeksi. Suositeltavaa: pyytää ennakkoratkaisu Verohallinnolta epäselvissä tilanteissa.

Miten potilasvakuutus toimii ammatinharjoittajalla Suomessa?

Potilasvahingonkorvauslaki (585/1986) velvoittaa kaikkia yksityisiä terveydenhuollon palveluntuottajia – myös itsenäisiä ammatinharjoittajia – ottamaan pakollisen potilasvakuutuksen. Ammatinharjoittajan potilasvakuutus: ammatinharjoittaja ottaa vakuutuksen Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) hyväksymältä vakuutusyhtiöltä (muun muassa If P&C, Pohjola, LähiTapiola); vakuutuksen vuosimaksu perustuu palveluntuottajan suoritusmääriin (käyntilukuun) ja erikoisalaan; vakuutus kattaa potilasvahinkolain (585/1986) mukaiset vahingot: hoitovahinko, infektiovahinko, tapaturmainen vahinko. Toimeksiantajan oikeus tarkistaa: ennen sopimuksen allekirjoittamista Toimeksiantajalla on oikeus ja velvollisuus tarkistaa ammatinharjoittajan potilasvakuutustodistus. Vakuutuksen päättyessä kesken sopimuskauden: se on automaattinen sopimuksen välitön purkuperuste. Huomio: myös toimiluvan haltijalla (Toimeksiantajalla) on oma potilasvakuutusvelvoite.

Miten ammatinharjoittajan verotus toimii Suomessa?

Terveydenhuollon ammatinharjoittajan verotus Suomessa riippuu yritysmuodosta ja toiminnan luonteesta. Toiminimi (yksityinen elinkeinonharjoittaja): tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona (ansiotulo ja pääomatulo-jako, tuloverolaki 1535/1992); ALV: terveydenhuoltopalvelut ALV 0 % (1501/1993, 34 §); arvonlisäverorekisteröinti pakollinen, kun muun kuin ALV-vapaan liikevaihdon osuus ylittää 15 000 € vuodessa. Osakeyhtiö (Oy): yhtiön tulos verotetaan 20 % yhteisövero; ammatinharjoittaja nostaa palkkaa tai osinkoa; AML-huojennukset mahdollisia. Ennakkoperintärekisteri (PRH): rekisteriin kuuluva ammatinharjoittaja laskuttaa ilman ennakonpidätystä; rekisteriin kuulumaton: Toimeksiantaja pidättää 60 % ennakkoveron. ALV-vapautus: terveydenhuoltopalvelut ALV 0 %, kun palvelun tuottaa laillistettu ammattihenkilö (559/1994). Eläkevakuutus: yrittäjän eläkelaki (YEL 1272/2006) velvoittaa yrittäjää maksamaan YEL-maksuja.

Mitä Valviran omavalvontasuunnitelma tarkoittaa ammatinharjoittajalle?

Lain yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) 4a §:n mukaan yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan on laadittava ja ylläpidettävä omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma koskee kaikkia tiloissa toimivia ammattihenkilöitä – myös itsenäisiä ammatinharjoittajia. Omavalvontasuunnitelman sisältö: potilasturvallisuuden kehittäminen (potilasturvallisuuslaki 1326/2010); haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen; henkilöstön pätevyyden varmistaminen; lääkehuollon ja hygienian laadunhallinta; tietojärjestelmien tietoturva. Ammatinharjoittajan velvollisuudet omavalvonnan suhteen: noudattaa Toimeksiantajan omavalvontasuunnitelmaa; ilmoittaa haittatapahtumista Toimeksiantajalle; osallistua potilasturvallisuuskoulutukseen. Valviran tarkastus: AVI:n ja Valviran tarkastuksessa omavalvontasuunnitelman noudattamatta jättäminen on puutteellisuus, joka voi johtaa kehotukseen tai hallinnollisiin seuraamuksiin.

Milloin terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus voidaan purkaa välittömästi?

Terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimus voidaan purkaa välittömästi (ilman irtisanomisaikaa) seuraavissa tilanteissa Suomessa. Valviran rajoituspäätös: Valvira rajoittaa tai peruuttaa ammatinharjoittajan ammatinharjoittamisoikeuden (laki 559/1994, 33 §); tämä on automaattinen ja välitön purkuperuste, koska ammatinharjoittaja ei enää laillisesti voi tuottaa palvelua. Potilasvakuutuksen päättyminen: ammatinharjoittajan pakollinen potilasvakuutus (laki 585/1986) on päättynyt tai sen kattavuus on riittämätön; purkuperuste siksi, että toiminnan jatkaminen olisi lainvastaista. Potilasturvallisuuden vakava vaarantaminen: ammatinharjoittajan toiminta aiheuttaa välittömän uhan potilaiden turvallisuudelle (vakava hoitovirhe, potilasasiakirjojen luvaton käsittely, huumaavien aineiden väärinkäyttö). Salassapitovelvollisuuden törkeä rikkomus: potilastietojen laajamittainen luovuttaminen sivullisille ilman asianmukaista perustetta. Potilaslain törkeä rikkominen: potilaslain (785/1992) tahallinen tai törkeän huolimaton rikkominen. Muistutus: molemmilla osapuolilla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen perusteettomasta välittömästä purkamisesta.

Voidaanko kilpailukielto merkitä terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimukseen?

Kyllä, kilpailukielto voidaan merkitä terveydenhuollon ammatinharjoittajasopimukseen, mutta sen on oltava kohtuullinen oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n nojalla. Sopimuksen aikainen kilpailukielto: sallittu; ammatinharjoittaja ei saa harjoittaa suoraan kilpailevaa toimintaa saman erikoisalan osalta saman kaupungin alueella. Sopimuksen jälkeinen kilpailukielto: enintään 1 vuosi; koskee vain samaa erikoisalaa; koskee vain kohtuullista maantieteellistä aluetta (kaupunki tai lähialue, ei koko Suomi). Merkittävä ero työsopimukseen: ammatinharjoittajasopimuksessa ei ole kilpailukieltokorvausta pakollisena (toisin kuin työsopimuksessa, TSL 55/2001). Kohtuullisuusarviointi: käräjäoikeus voi sovitella tai julistaa pätemättömäksi kilpailukiellon, joka estää ammatinharjoittajan toimeentuloansainnan kohtuuttomasti. Käytännön esimerkki: Helsingin käräjäoikeus on katsonut, että lääkärin koko Suomen kattava 2 vuoden kilpailukielto on kohtuuton; kaupunginosakattava 1 vuoden kilpailukielto on yleensä hyväksytty.

Miten keikkalääkärisopimus eroaa tavallisesta ammatinharjoittajasopimuksesta?

Keikkalääkärisopimus (locum tenens -sopimus) on ammatinharjoittajasopimuksen lyhytkestoinen muoto, jossa lääkäri toimii tilapäisesti lääkäriasemalla tai sairaalassa korvaten vakituisen lääkärin. Keikkalääkärisopimuksen erityispiirteet Suomessa: lyhyt kesto: voi olla muutamasta tunnista muutamaan kuukauteen; voi olla kiinteähintainen (tuntipohjainen korvaus) tai päiväkohtainen; kilpailukieltolauseke tyypillisesti lyhyt tai kokonaan pois; potilasvakuutus pakollinen myös keikkalääkärille (laki 585/1986); ei irtisanomisaikaa lyhyissä keikkauksissa. Keikkalääkäriagentuuri: osa keikkalääkäreistä toimii keikkalääkäriagentuureista (esimerkiksi Doctorex, Pihlajalinna Keikka, Medi-Keikka Oy); tällöin sopimussuhde on kolmitasoinen: agentuurin sopimus lääkärin kanssa + agentuurin sopimus toimeksiantajana. Verolainsäädäntö: keikkalääkärin tulot verotetaan elinkeinotulona, jos toiminta on säännöllistä; tilapäinen keikkatyö voi olla palkkatuloa. Terhikki-rekisterin tarkistus: ennen keikkatyön aloittamista on aina tarkistettava Valviran Terhikki-rekisteristä ammatinharjoittamisoikeuden voimassaolo.

Miten GDPR velvoittaa ammatinharjoittajaa terveydenhuollossa?

GDPR (679/2016) velvoittaa terveydenhuollon ammatinharjoittajaa usealla tavalla Suomessa. Roolit potilasrekisterin suhteen: jos ammatinharjoittaja käyttää Toimeksiantajan potilastietojärjestelmää, Toimeksiantaja on rekisterinpitäjä ja ammatinharjoittaja on henkilötietojen käsittelijä (GDPR 28 artikla); GDPR 28 artiklan mukainen tietosuojasopimus (DPA) on laadittava osapuolten välillä. Jos ammatinharjoittajalla on oma potilasrekisteri: ammatinharjoittaja on itse rekisterinpitäjä; tietosuojaseloste potilaalle, potilasasiakirjojen säilytys potilasasiakirja-asetuksen (298/2009) mukaan, tietoturvaloukkausilmoitus Tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin kuluessa. Salassapitovelvollisuus (laki 559/1994, 17 §): ammatinharjoittajan on pidettävä salassa kaikki potilastiedot sopimuskauden ajan ja 5 vuotta sen jälkeen; GDPR vahvistaa tätä velvoitetta. Erityinen henkilötieto: potilaan terveystieto on GDPR 9 artiklan mukainen erityinen henkilötieto; käsittelyperuste terveydenhuollossa on lain 9(2)(h) mukainen hoitaminen.

Perustuu säädökseen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994); Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990); Oikeustoimilaki (228/1929) — tekstiä muokattu viimeksi: toukokuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille