Skip to main content

Yritystoiminta

Kalastusoikeuden vuokrasopimus

Kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jolla vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija eli Vuokranantaja siirtää kalastusoikeuden käyttöön Vuokralaiselle kalastuslain (379/2015) säännösten puitteissa.

Keskeiset tiedot

SuomiSuomiSuomi (FI)IlmainenPDF & Word
OikeusperustaKalastuslaki (379/2015); maakaari (540/1995); maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006); korkolaki (633/1982)Allekirjoitusrivit tässä mallissa: 2 osapuolta
Kalastusoikeuden vuokrasopimus

Laadittu kalastuslain (379/2015) mukaisesti.

Osapuolet

OSAPUOLET

Vuokranantaja (kalastusoikeuden haltija): [Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi], tunnus [Y-tunnus tai henkilötunnus], osoite [Vuokranantajan postiosoite], jäljempänä "Vuokranantaja".

Vuokralainen: [Vuokralaisen täydellinen nimi tai toiminimi], tunnus [Y-tunnus, henkilötunnus tai yhdistyksen tunnus], osoite [Vuokralaisen postiosoite], jäljempänä "Vuokralainen".

1 § Vuokrauksen kohde

1 § VUOKRAUKSEN KOHDE

1.1 Vuokranantaja vuokraa Vuokralaiselle kalastusoikeuden vesialueella: [Vesialueen kuvaus], kalastusalue: [Kalastusalueen nimi].

1.2 Vuokraan kuuluvat kalastusoikeudet: [Vuokrattavat kalastusoikeudet]. Vuokralainen voi myöntää kolmansille kalastuslupia enintään [Kalastuslupien enimmäismäärä vuodessa] vuodessa.

2 § Vuokra-aika

2 § VUOKRA-AIKA

2.1 Vuokrasuhde alkaa [Vuokrasuhteen alkamispäivä] ja päättyy [Vuokrasuhteen päättymispäivä].

2.2 Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kalastuslain (379/2015) säännöksiä, kalapaikkakohtaisia kalastusrajoituksia ja rauhoitusaikoja koko vuokra-ajan.

3 § Vuokra ja maksuehdot

3 § VUOKRA JA MAKSUEHDOT

3.1 Vuotuinen vuokra on [Vuotuinen vuokra (euroa)], maksettava [Vuokran maksuajankohta] tilille [Vuokranantajan maksutili (IBAN)].

3.2 Maksun viivästyessä peritään viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti.

4 § Velvollisuudet ja kalastuksen sääntely

4 § VELVOLLISUUDET JA KALASTUKSEN SÄÄNTELY

4.1 Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kalastuslain (379/2015) 64 §:n mukaisia kalastuskiintiöitä, rauhoitusaikoja, alamittoja ja muita rajoituksia.

4.2 Kaupallista kalastusta harjoittavan vuokralaisen on rekisteröidyttävä Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin ja hankittava tarvittavat luvat ammattikalastukseen.

4.3 Vuokralainen vastaa kalavesien hoidosta ja kalaistutuksista, jos niistä on erikseen sovittu.

5 § Riidat ja sovellettava laki

5 § RIIDAT JA SOVELLETTAVA LAKI

5.1 Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa vesialueen sijaintikunnan tuomiopiirissä oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti.

Allekirjoitukset

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta. Allekirjoitettu [Allekirjoituspaikka] [Allekirjoituspäivä].

Vuokranantaja: __________________________ Vuokralainen: __________________________

[Vuokranantajan täydellinen nimi tai toiminimi] [Vuokralaisen täydellinen nimi tai toiminimi]

Vuokranantaja

________________

Signature

Vuokralainen

________________

Signature

Ylläpitäjä Vladislav Sergienko, perustaja·Tekstiä muokattu viimeksi: ·Ilmoita virheestä

Mikä on Kalastusoikeuden vuokrasopimus?

Kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jolla vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija eli Vuokranantaja siirtää kalastusoikeuden käyttöön Vuokralaiselle kalastuslain (379/2015) säännösten puitteissa. Suomessa kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle: järvien, jokien ja merenrantavesialueiden omistajia ovat yksityishenkilöt, osakaskunnat tai valtio. Kalastusoikeuden vuokraaminen on yleistä sekä harrastuskalastuksessa että kaupallisessa kalastuksessa.

Kalastuslaki (379/2015) on Suomen kalastuksen keskeinen erityislaki. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2016 ja korvasi vuoden 1982 kalastuslain. Lain 1 §:n tarkoituksena on edistää kalakantojen kestävää käyttöä ja suojelua. Lain 4–7 § säätelee kalastusoikeuden sisältöä: jokamiehenoikeus sallii maksuttoman onkimisen ja pilkkimisen kaikissa vesistöissä; muihin kalastusmuotoihin, kuten verkkokalastukseen ja viehekalastukseen, tarvitaan vesialueen omistajan lupa tai valtion kalastonhoitomaksu (laki kalastonhoitomaksusta 1116/2012). Kalastuslaki (379/2015) 62 §:n mukaan ELY-keskus valvoo kalastuslain noudattamista alueellisesti.

Osakaskunta on Suomessa yleisin vesialueen omistusmuoto. Useimmat Suomen järvistä ja joista ovat yhteisiä vesialueita, joita hallinnoi osakaskunta. Osakaskunta on yhteistä aluetta käyttävien kiinteistönomistajien muodostama yhteisö, jota säätelee laki yhteisalueista (758/1989). Osakaskunnan hoitokunta hallinnoi kalastusoikeuksia ja voi päättää kalastusoikeuden vuokraamisesta Vuokralaiselle. Vuokrasopimuksessa on mainittava, onko Vuokranantajana osakaskunta vai yksityinen maanomistaja.

Kalastuksen sääntely koskee myös vuokralaista. Kalastuslain (379/2015) 64 § säätelee kalastuskiintiöitä, rauhoitusaikoja ja alamittoja. Harjus on rauhoitettu kokonaan 1.4.–31.5. välisenä aikana koko Suomessa. Lohella ja taimenella on vesistökohtaiset kiintiöt ja rauhoitusajat. Hauki on rauhoitettu 1.4.–15.5. välisenä aikana eräillä alueilla. Alamitat vaihtelevat lajeittain: harjuksella 25 cm, haukella 37 cm, sillillä 18 cm. Kalastuslain 65 § säätelee pyydystenmerkkintävelvollisuuden.

Kaupallinen kalastus on erityinen kalastusoikeuden käyttömuoto. Kalastuslain (379/2015) 88 §:n mukaan kaupallinen kalastaja on rekisteröityvä Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin. Kaupallinen kalastaja luokitellaan I- tai II-ryhmään liikevaihdon mukaan. Ryhmä I:n kalastaja voi harjoittaa kaupallista kalastusta taloudellisena päätoiminaan. Ammattikalastajalla on oltava kalastusoikeus vuokrasopimuksen tai oman omistuksen perusteella. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (EY) 1380/2013 säätelee kalakantojen kestävää käyttöä, ja Suomen riistakeskus sekä ELY-keskus valvovat säädösten noudattamista.

Kalaistutukset ovat tärkeä osa kalavesien hoitoa Suomessa. Kalastuslain (379/2015) 71 § säätelee istutustoimintaa. Istutuksiin tarvitaan ELY-keskuksen lupa, jos istutetaan vieraslajeja tai lajeja, joista voi olla haittaa paikallisille kalakannoille. Kotimaisten lajien (hauki, kuha, siika) istuttamiseen ei tarvita lupaa omilla vesillä. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia, vastaavatko kalaistutuksista Vuokranantaja vai Vuokralainen ja kummalla on vastuu vesialueen hoitosuunnitelman toteuttamisesta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVKJ antaa ohjeita kalavesien hoidosta.

Kalastonhoitomaksu on valtion keino hallita kalastusta. Laki kalastonhoitomaksusta (1116/2012) velvoittaa 18–64-vuotiaan kalastajan maksamaan vuosittaisen kalastonhoitomaksun. Maksun saa suorittaa Metsähallituksen verkkopalvelussa tai erikoismyyntipisteissä. Vuokralainen, joka myöntää kolmansille kalastuslupia, on kirjattava selkeästi, mitä oikeuksia lupa kattaa valtion kalastonhoitomaksun lisäksi.

Milloin tarvitset asiakirjan Kalastusoikeuden vuokrasopimus?

Kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa tarvitaan useissa tilanteissa.

Kalastusseura tai -yhdistys vuokraa järvialueen. Yleisin tilanne on kalastusseura tai -yhdistys, joka vuokraa osakaskunnan vesialueita omille jäsenilleen. Sopimuksessa sovitaan lupamyynnistä, istutuksista ja vesialueen hoidosta.

Ammattikalastaja vuokraa kalastusoikeuden. Ammattikalastaja tai kalatalousyritys vuokraa laajan kalaveden kaupallista kalastusta varten. Sopimuksessa sovitaan sallituista pyyntimenetelmistä, kiintiöistä ja vesialueen hoidosta.

Matkailuyrittäjä vuokraa kalastusluvan myyntiä varten. Luontomatkailuyrittäjä vuokraa järven tai joen kalastusoikeuden ja myy kalastuslupia matkailijaille. Sopimuksessa sovitaan lupamyynnin tuloista ja niiden jakamisesta vesialueen omistajan kanssa.

Opaskalastajapalvelu perustaa toimintansa kalastusalueelle. Opaskalastusyritys vuokraa alueen kalaopaspalveluita varten. Sopimuksessa on sovittava sallittujen asiakkaiden enimmäismäärästä ja kalastusmenetelmistä.

Vapaa-ajan mökin omistaja vuokraa lisävesialueita. Mökinomistaja vuokraa naapurijärven kalastusoikeuden omaan käyttöön tai perheensä kalastusta varten.

Ravustustoiminnan järjestäminen. Täpläravun tai jokiravun pyynti on sallittua tietyillä alueilla. Ravustussopimuksessa sovitaan pyyntimäärästä, menetelmistä ja loma-ajan rajoituksista.

Mitä Kalastusoikeuden vuokrasopimus sisältää

Oikeudellisesti pätevä kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiseet osatekijät kalastuslain (379/2015) mukaisesti.

Osapuolten täydellinen yksilöinti. Vuokranantajan täydellinen nimi tai osakaskunnan nimi, Y-tunnus tai henkilötunnus ja postiosoite. Vuokralaisen täydellinen nimi tai toiminimi, tunnus ja postiosoite.

Vesialueen yksilöinti. Järven tai joen nimi, sijaintikunta, osa-alue ja kiinteistötunnus Maanmittauslaitoksen rekisterin mukaisesti. Kalastusalueen nimi ELY-keskuksen mukaisen kalastusaluejaon mukaisesti.

Vuokrattavat kalastusoikeudet. Selkeä erittely, mitä kalastusoikeuksia vuokra kattaa: onkiminen, pilkkiminen, viehekalastus (uistelu, perhokalastus), verkkokalastus, katiskakalastus, nuottakalastus tai kaupallinen kalastus. Kalastuslain (379/2015) mukaiset jokamiehenoikeudet eivät kuulu vuokraan, koska ne ovat kaikille vapaita.

Kalastuslain rajoitukset. Sopimuksessa on mainittava, että Vuokralainen noudattaa kalastuslain (379/2015) 64 §:n mukaisia rauhoitusaikoja, alamittoja ja kiintiöitä. Nämä rajoitukset ovat pakottavia ja menevät sopimusmääräysten edelle.

Vuokra-aika ja maksuehto. Vuokra-ajan alkamis- ja päättymispäivä. Vuotuinen vuokra euroina, maksuajankohta ja maksutili. Pitkissä sopimuksissa indeksiehto on suositeltavaa.

Lupamyynnin ehto. Jos Vuokralainen saa myydä kalastuslupia kolmansille, sopimuksessa on sovittava lupamyynnin enimmäismäärästä ja siitä, miten lupamaksut jaetaan Vuokranantajan ja Vuokralaisen välillä.

Kalaistutukset ja vesialueen hoito. Vastuunjako kalaistutuksista ja vesialueen hoidosta. Kalastuslain (379/2015) 71 §:n mukaisten istutuslupavelvollisuuksien noudattaminen.

Kaupallinen kalastus ja rekisteröinti. Kaupallista kalastusta harjoittavan vuokralaisen rekisteröitymisvelvollisuus Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin kalastuslain (379/2015) 88 §:n mukaisesti.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa vesialueen sijaintikunnan tuomiopiirissä oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti.

Näin täytät asiakirjan Kalastusoikeuden vuokrasopimus

Kalastusoikeuden vuokrasopimuksen täyttäminen Suomessa edellyttää seuraavia vaiheita.

Vaihe 1 – Tarkista kalastusoikeuden haltijuus. Selvitä, onko vesialueen omistajana yksityinen maanomistaja vai osakaskunta. Osakaskunnan hoitokunnan on hyväksyttävä vuokrasopimus. Kiinteistötunnus on tarkistettavissa Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä.

Vaihe 2 – Täytä osapuolten tiedot. Vuokranantajan ja Vuokralaisen nimet, tunnukset ja osoitteet. Jos Vuokranantajana on osakaskunta, ilmoita osakaskunnan nimi ja Y-tunnus.

Vaihe 3 – Kuvaa vesialue tarkasti. Järven tai joen nimi, sijaintikunta, osa-alue ja kiinteistötunnus. Kalastusalueen nimi ELY-keskuksen mukaisen jaon mukaisesti.

Vaihe 4 – Eritele vuokrattavat kalastusoikeudet. Valitse selkeästi, mitä oikeuksia vuokra kattaa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joita ei tarvitse vuokrata. Verkkokalastus, viehekalastus ja kaupallinen kalastus vaativat vuokrasopimuksen.

Vaihe 5 – Sovi vuokrasta ja maksuajasta. Vuotuinen vuokra, maksuajankohta ja maksutili.

Vaihe 6 – Kirjaa kalastuslain rajoitukset. Mainitse, että Vuokralainen noudattaa kalastuslain (379/2015) 64 §:n mukaisia rauhoitusaikoja, alamittoja ja kiintiöitä. Nämä eivät ole sopimusehtoja vaan pakottavaa lainsäädäntöä.

Vaihe 7 – Sovi lupamyynnistä. Jos Vuokralainen myy kalastuslupia kolmansille, sovi enimmäismäärästä ja tulojen jakamisesta.

Vaihe 8 – Allekirjoita kirjallisesti. Kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin.

Yleisimmät virheet: Kalastusoikeuden vuokrasopimus

Kalastusoikeuden vuokrasopimuksissa esiintyy toistuvia virheitä Suomessa.

Virhe 1 – Kalastusoikeuden haltijuutta ei tarkisteta. Sopimuksessa vuokranantajana on yksityishenkilö, mutta vesialue on osakaskunnan yhteisomistuksessa. Vain osakaskunta voi vuokrata kalastusoikeuden koko vesialueelta.

Virhe 2 – Kalastuslain rajoituksia ei mainita. Sopimuksessa ei mainita rauhoitusaikoja, alamittoja tai kiintiöitä. Vuokralainen ei tiedä velvoitteistaan, mikä johtaa kalastuslain (379/2015) rikkomuksiin.

Virhe 3 – Kaupallista kalastajaa ei velvoiteta rekisteröitymään. Kaupallinen kalastaja vuokraa vesialueen mutta ei rekisteröidy Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin, mikä on kalastuslain (379/2015) 88 §:n vastaista.

Virhe 4 – Lupamyynnistä ei sovita. Vuokralainen alkaa myydä kalastuslupia kolmansille ilman vuokranantajan lupaa tai sopimusta tulojen jakamisesta.

Virhe 5 – Kalaistutusvelvoitteista ei sovita. Kalaistutukset ovat vesialueen hoidon keskeinen elementti. Epäselvyys vastuunjaosta johtaa tilanteisiin, joissa istutuksia ei tehdä.

Virhe 6 – Vesialueen kuvaus on liian epämääräinen. Sopimuksessa viitataan vain "järveen" ilman kiinteistötunnusta tai osa-alueen rajausta. Tämä johtaa erimielisyyksiin vuokra-alueen laajuudesta.

Virhe 7 – Kalastonhoitomaksun velvollisuutta ei mainita. Vuokralainen voi olettaa, että vuokrasopimus korvaa kalastonhoitomaksun. Maksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille riippumatta vuokrasopimuksesta.

Viittaa tähän sivuun

CC BY 4.0 · vapaa lainattava

Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:

APA
Forms Legal. (2026). Kalastusoikeuden vuokrasopimus (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/kalastusoikeuden-vuokrasopimus
MLA
"Kalastusoikeuden vuokrasopimus (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/kalastusoikeuden-vuokrasopimus.
Chicago
Forms Legal. "Kalastusoikeuden vuokrasopimus (Suomi)." Forms Legal, 2026. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/kalastusoikeuden-vuokrasopimus.
BibTeX
@misc{formslegal-kalastusoikeuden-vuokrasopimus,
  author       = {{Forms Legal}},
  title        = {Kalastusoikeuden vuokrasopimus (Suomi)},
  year         = {2026},
  howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/kalastusoikeuden-vuokrasopimus}},
  note         = {Free legal document template. Based on Kalastuslaki (379/2015); maakaari (540/1995); maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006); korkolaki (633/1982)}
}
Wikipedia
{{cite web |title=Kalastusoikeuden vuokrasopimus (Suomi) |website=Forms Legal |publisher=Forms Legal |date=2026 |url=https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/kalastusoikeuden-vuokrasopimus}}
RIS
TY  - ELEC
T1  - Kalastusoikeuden vuokrasopimus (Suomi)
T2  - Forms Legal
PB  - Forms Legal
PY  - 2026
UR  - https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/kalastusoikeuden-vuokrasopimus
ER  - 
Forms Legal

Usein kysytyt kysymykset

Kenelle kalastusoikeus kuuluu Suomessa?

Kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle kalastuslain (379/2015) 4 §:n mukaisesti. Järvien ja muiden sisävesien omistajia ovat yksityishenkilöt, osakaskunnat tai valtio. Osakaskunta on yhteistä vesialuetta käyttävien kiinteistönomistajien yhteisö, jota säätelee laki yhteisalueista (758/1989). Suomessa suurin osa sisävesistä on osakaskuntien yhteisomisteisia. Valtion omistamat vedet ovat ELY-keskusten ja Metsähallituksen hallinnassa. Merialueilla kalastusoikeus perustuu kalaveden omistukseen tai pysyviin etuuksiin. Vuokrasopimuksen tekemiseen tarvitaan vesialueen omistajan tai osakaskunnan hoitokunnan suostumus.

Mitä tarkoittaa jokamiehenoikeus kalastuksessa?

Kalastuslain (379/2015) 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus onkia ja pilkkiä vesistössä ilman omistajan lupaa tai kalastonhoitomaksua. Jokamiehenoikeus kattaa siis onkimisen (koukku ilman viehettä) ja pilkkimisen (koukku jäällä). Muihin kalastusmuotoihin, kuten viehekalastukseen, verkkokalastukseen ja katiskakalastukseen, tarvitaan joko vesialueen omistajan lupa tai valtion kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa viehekalastukseen muualla kuin omalla vesialueella. Kalastusoikeuden vuokrasopimus kattaa jokamiehenoikeuden ylittäviä kalastusoikeuksia.

Mitä rauhoitusaikoja kalastuslaissa on?

Kalastuslaki (379/2015) 64 § säätelee rauhoitusaikoja lajeittain. Harjus on rauhoitettu 1.4.–31.5. koko maassa. Lohen, taimenen, nieriän ja harmaanieriän rauhoitusajat vaihtelevat vesistöalueittain ELY-keskuksen päätöksillä. Hauki on rauhoitettu 1.4.–15.5. Saaristomeren alueella. Rapujen pyynti on sallittua 21.7. alkaen erikseen merkityillä alueilla. Alamitat vaihtelevat lajeittain: hauki 37 cm, harjus 25 cm, kuha 37 cm, siika 22 cm. Näiden rajoitusten rikkominen on kalastuslain vastaista riippumatta vuokrasopimuksesta, ja ELY-keskus valvoo noudattamista.

Tarvitseeko kaupallinen kalastaja erillisen luvan?

Kaupallinen kalastaja on velvollinen rekisteröitymään Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin kalastuslain (379/2015) 88 §:n mukaisesti. Rekisteröityminen on tehtävä, ennen kuin kaupallinen kalastus aloitetaan. Rekisterissä kaupalliset kalastajat jaetaan ryhmiin I (päätoiminen ammattikalastus) ja II (sivutoiminen tai pientuotanto). Ryhmä I:n kalastajalla on laajemmat pyyntioikeudet. Kaupallista kalastusta harjoittavan vuokralaisen on esitettävä rekisteröitymistodistus Vuokranantajalle. Ruokavirasto ylläpitää rekisteriä ja antaa ohjeita rekisteröitymisestä.

Miten lupamyynnin tulot jaetaan?

Kalastusoikeuden vuokrasopimuksessa voidaan sopia, että Vuokralainen myy kalastuslupia kolmansille ja pitää lupamaksutulot itsellään tai jakaa ne Vuokranantajan kanssa. Tyypillisesti matkailuyrittäjät ja kalastusseurat myyvät päivälupia, viikkokortteja tai kausikalastuslupia. Tulojen jakamisesta on sovittava selkeästi sopimuksessa. Vaihtoehtoina ovat: Vuokralainen pitää kaikki lupamaksutulot (vuokra on kiinteä); Vuokralainen maksaa Vuokranantajalle tietyn prosenttiosuuden lupamaksutuloista; tai käytetään kaksitasoista mallia (kiinteä vuokra + provisiomaksu lupamaksujen perusteella). Verotuksessa lupamaksutulot ovat Vuokralaiselle elinkeinotuloa tai muuta tuloa.

Mitä kalaistutuksia tarvitaan vuokravesissä?

Kalaistutukset ovat tärkeä osa kalavesien hoitoa. Kalastuslain (379/2015) 71 § säätelee istutustoimintaa. Kotimaisten kalalajien (hauki, kuha, ahven, siika) istuttamiseen omilla tai vuokratuilla vesillä ei yleensä tarvita ELY-keskuksen lupaa. Vieraslajien tai harvinaisten kalalajien istuttamiseen tarvitaan lupa. Kalastusrasituksen alla olevilla vesillä säännölliset istutukset ovat tarpeellisia kalakantojen ylläpitämiseksi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVKJ ja ProAgria antavat ohjeita kalaistutuksista. Sopimuksessa on syytä sopia, vastustaako kalaistutuksista Vuokranantaja vai Vuokralainen ja kummalla on velvoite pitää vesialue kalastuskelpoisena.

Miten kalastusoikeuden vuokrasopimus kirjataan?

Kalastusoikeuden vuokrasopimusta ei ole pakko rekisteröidä viranomaisrekisteriin, mutta se voidaan kirjata Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin maakaaren (540/1995) 14 luvun nojalla, jos sopimus sisältää oikeuden rakentaa kalastuslaitteita vesialueelle tai muita pysyviä oikeuksia. Kirjaaminen tekee vuokraoikeuden sitovaksi kolmansia osapuolia kohtaan. Rekisteröimätön sopimus on silti pätevä osapuolten välillä. Kirjallinen sopimus riittää useimpiin tarkoituksiin ilman viranomaisrekisteröintiä.

Pitääkö täplärapuja pyytävällä olla erillinen lupa?

Täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on vieraslaji, jota ei saa levittää uusille alueille luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla. Täpläravustus on sallittua vain niillä vesialueilla, joissa täplärapu on jo vakiintunut. ELY-keskus voi myöntää poikkeusluvan täpläravun käsittelyyn tietyillä alueilla. Jokirapua (Astacus astacus) saa pyytää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ohjeistuksen mukaisesti. Rapujen pyyntikausi alkaa yleensä 21. heinäkuuta, ja pyynnissä on noudatettava kalastuslain (379/2015) mukaisia rajoituksia. Vuokrasopimuksessa on mainittava, onko ravustus sallittua ja millä ehdoilla.

Perustuu säädökseen Kalastuslaki (379/2015); maakaari (540/1995); maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006); korkolaki (633/1982) — tekstiä muokattu viimeksi: marraskuu 2026

Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke

Löysitkö virheen? Kerro meille