Kalastusoikeuden vuokrasopimus

Kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jolla vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija eli Vuokranantaja siirtää kalastusoikeuden käyttöön Vuokralaiselle kalastuslain (379/2015) säännösten puitteissa. Suomessa kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle: järvien, jokien ja merenrantavesialueiden omistajia ovat yksityishenkilöt, osakaskunnat tai valtio. Kalastusoikeuden vuokraaminen on yleistä sekä harrastuskalastuksessa että kaupallisessa kalastuksessa.

Kalastuslaki (379/2015) on Suomen kalastuksen keskeinen erityislaki. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2016 ja korvasi vuoden 1982 kalastuslain. Lain 1 §:n tarkoituksena on edistää kalakantojen kestävää käyttöä ja suojelua. Lain 4–7 § säätelee kalastusoikeuden sisältöä: jokamiehenoikeus sallii maksuttoman onkimisen ja pilkkimisen kaikissa vesistöissä; muihin kalastusmuotoihin, kuten verkkokalastukseen ja viehekalastukseen, tarvitaan vesialueen omistajan lupa tai valtion kalastonhoitomaksu (laki kalastonhoitomaksusta 1116/2012). Kalastuslaki (379/2015) 62 §:n mukaan ELY-keskus valvoo kalastuslain noudattamista alueellisesti.

Osakaskunta on Suomessa yleisin vesialueen omistusmuoto. Useimmat Suomen järvistä ja joista ovat yhteisiä vesialueita, joita hallinnoi osakaskunta. Osakaskunta on yhteistä aluetta käyttävien kiinteistönomistajien muodostama yhteisö, jota säätelee laki yhteisalueista (758/1989). Osakaskunnan hoitokunta hallinnoi kalastusoikeuksia ja voi päättää kalastusoikeuden vuokraamisesta Vuokralaiselle. Vuokrasopimuksessa on mainittava, onko Vuokranantajana osakaskunta vai yksityinen maanomistaja.

Kalastuksen sääntely koskee myös vuokralaista. Kalastuslain (379/2015) 64 § säätelee kalastuskiintiöitä, rauhoitusaikoja ja alamittoja. Harjus on rauhoitettu kokonaan 1.4.–31.5. välisenä aikana koko Suomessa. Lohella ja taimenella on vesistökohtaiset kiintiöt ja rauhoitusajat. Hauki on rauhoitettu 1.4.–15.5. välisenä aikana eräillä alueilla. Alamitat vaihtelevat lajeittain: harjuksella 25 cm, haukella 37 cm, sillillä 18 cm. Kalastuslain 65 § säätelee pyydystenmerkkintävelvollisuuden.

Kaupallinen kalastus on erityinen kalastusoikeuden käyttömuoto. Kalastuslain (379/2015) 88 §:n mukaan kaupallinen kalastaja on rekisteröityvä Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin. Kaupallinen kalastaja luokitellaan I- tai II-ryhmään liikevaihdon mukaan. Ryhmä I:n kalastaja voi harjoittaa kaupallista kalastusta taloudellisena päätoiminaan. Ammattikalastajalla on oltava kalastusoikeus vuokrasopimuksen tai oman omistuksen perusteella. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (EY) 1380/2013 säätelee kalakantojen kestävää käyttöä, ja Suomen riistakeskus sekä ELY-keskus valvovat säädösten noudattamista.

Kalaistutukset ovat tärkeä osa kalavesien hoitoa Suomessa. Kalastuslain (379/2015) 71 § säätelee istutustoimintaa. Istutuksiin tarvitaan ELY-keskuksen lupa, jos istutetaan vieraslajeja tai lajeja, joista voi olla haittaa paikallisille kalakannoille. Kotimaisten lajien (hauki, kuha, siika) istuttamiseen ei tarvita lupaa omilla vesillä. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia, vastaavatko kalaistutuksista Vuokranantaja vai Vuokralainen ja kummalla on vastuu vesialueen hoitosuunnitelman toteuttamisesta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVKJ antaa ohjeita kalavesien hoidosta.

Kalastonhoitomaksu on valtion keino hallita kalastusta. Laki kalastonhoitomaksusta (1116/2012) velvoittaa 18–64-vuotiaan kalastajan maksamaan vuosittaisen kalastonhoitomaksun. Maksun saa suorittaa Metsähallituksen verkkopalvelussa tai erikoismyyntipisteissä. Vuokralainen, joka myöntää kolmansille kalastuslupia, on kirjattava selkeästi, mitä oikeuksia lupa kattaa valtion kalastonhoitomaksun lisäksi.

Kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa tarvitaan useissa tilanteissa.

Kalastusseura tai -yhdistys vuokraa järvialueen. Yleisin tilanne on kalastusseura tai -yhdistys, joka vuokraa osakaskunnan vesialueita omille jäsenilleen. Sopimuksessa sovitaan lupamyynnistä, istutuksista ja vesialueen hoidosta.

Ammattikalastaja vuokraa kalastusoikeuden. Ammattikalastaja tai kalatalousyritys vuokraa laajan kalaveden kaupallista kalastusta varten. Sopimuksessa sovitaan sallituista pyyntimenetelmistä, kiintiöistä ja vesialueen hoidosta.

Matkailuyrittäjä vuokraa kalastusluvan myyntiä varten. Luontomatkailuyrittäjä vuokraa järven tai joen kalastusoikeuden ja myy kalastuslupia matkailijaille. Sopimuksessa sovitaan lupamyynnin tuloista ja niiden jakamisesta vesialueen omistajan kanssa.

Opaskalastajapalvelu perustaa toimintansa kalastusalueelle. Opaskalastusyritys vuokraa alueen kalaopaspalveluita varten. Sopimuksessa on sovittava sallittujen asiakkaiden enimmäismäärästä ja kalastusmenetelmistä.

Vapaa-ajan mökin omistaja vuokraa lisävesialueita. Mökinomistaja vuokraa naapurijärven kalastusoikeuden omaan käyttöön tai perheensä kalastusta varten.

Ravustustoiminnan järjestäminen. Täpläravun tai jokiravun pyynti on sallittua tietyillä alueilla. Ravustussopimuksessa sovitaan pyyntimäärästä, menetelmistä ja loma-ajan rajoituksista.

Oikeudellisesti pätevä kalastusoikeuden vuokrasopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiseet osatekijät kalastuslain (379/2015) mukaisesti.

Osapuolten täydellinen yksilöinti. Vuokranantajan täydellinen nimi tai osakaskunnan nimi, Y-tunnus tai henkilötunnus ja postiosoite. Vuokralaisen täydellinen nimi tai toiminimi, tunnus ja postiosoite.

Vesialueen yksilöinti. Järven tai joen nimi, sijaintikunta, osa-alue ja kiinteistötunnus Maanmittauslaitoksen rekisterin mukaisesti. Kalastusalueen nimi ELY-keskuksen mukaisen kalastusaluejaon mukaisesti.

Vuokrattavat kalastusoikeudet. Selkeä erittely, mitä kalastusoikeuksia vuokra kattaa: onkiminen, pilkkiminen, viehekalastus (uistelu, perhokalastus), verkkokalastus, katiskakalastus, nuottakalastus tai kaupallinen kalastus. Kalastuslain (379/2015) mukaiset jokamiehenoikeudet eivät kuulu vuokraan, koska ne ovat kaikille vapaita.

Kalastuslain rajoitukset. Sopimuksessa on mainittava, että Vuokralainen noudattaa kalastuslain (379/2015) 64 §:n mukaisia rauhoitusaikoja, alamittoja ja kiintiöitä. Nämä rajoitukset ovat pakottavia ja menevät sopimusmääräysten edelle.

Vuokra-aika ja maksuehto. Vuokra-ajan alkamis- ja päättymispäivä. Vuotuinen vuokra euroina, maksuajankohta ja maksutili. Pitkissä sopimuksissa indeksiehto on suositeltavaa.

Lupamyynnin ehto. Jos Vuokralainen saa myydä kalastuslupia kolmansille, sopimuksessa on sovittava lupamyynnin enimmäismäärästä ja siitä, miten lupamaksut jaetaan Vuokranantajan ja Vuokralaisen välillä. Forms-legal.com tarjoaa myös muita maatalous- ja kalastussopimuksia.

Kalaistutukset ja vesialueen hoito. Vastuunjako kalaistutuksista ja vesialueen hoidosta. Kalastuslain (379/2015) 71 §:n mukaisten istutuslupavelvollisuuksien noudattaminen.

Kaupallinen kalastus ja rekisteröinti. Kaupallista kalastusta harjoittavan vuokralaisen rekisteröitymisvelvollisuus Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin kalastuslain (379/2015) 88 §:n mukaisesti.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa vesialueen sijaintikunnan tuomiopiirissä oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti.

Kalastusoikeuden vuokrasopimuksen täyttäminen Suomessa edellyttää seuraavia vaiheita.

Vaihe 1 – Tarkista kalastusoikeuden haltijuus. Selvitä, onko vesialueen omistajana yksityinen maanomistaja vai osakaskunta. Osakaskunnan hoitokunnan on hyväksyttävä vuokrasopimus. Kiinteistötunnus on tarkistettavissa Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä.

Vaihe 2 – Täytä osapuolten tiedot. Vuokranantajan ja Vuokralaisen nimet, tunnukset ja osoitteet. Jos Vuokranantajana on osakaskunta, ilmoita osakaskunnan nimi ja Y-tunnus.

Vaihe 3 – Kuvaa vesialue tarkasti. Järven tai joen nimi, sijaintikunta, osa-alue ja kiinteistötunnus. Kalastusalueen nimi ELY-keskuksen mukaisen jaon mukaisesti.

Vaihe 4 – Eritele vuokrattavat kalastusoikeudet. Valitse selkeästi, mitä oikeuksia vuokra kattaa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joita ei tarvitse vuokrata. Verkkokalastus, viehekalastus ja kaupallinen kalastus vaativat vuokrasopimuksen.

Vaihe 5 – Sovi vuokrasta ja maksuajasta. Vuotuinen vuokra, maksuajankohta ja maksutili.

Vaihe 6 – Kirjaa kalastuslain rajoitukset. Mainitse, että Vuokralainen noudattaa kalastuslain (379/2015) 64 §:n mukaisia rauhoitusaikoja, alamittoja ja kiintiöitä. Nämä eivät ole sopimusehtoja vaan pakottavaa lainsäädäntöä.

Vaihe 7 – Sovi lupamyynnistä. Jos Vuokralainen myy kalastuslupia kolmansille, sovi enimmäismäärästä ja tulojen jakamisesta.

Vaihe 8 – Allekirjoita kirjallisesti. Kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin.

Kalastusoikeuden vuokrasopimukseen Suomessa sovelletaan useita lakeja.

Kalastuslaki (379/2015). Kalastuslaki (379/2015) on Suomen kalastuksen keskeinen erityislaki. Lain 4–7 § säätelee kalastusoikeuden sisältöä. Lain 62 § antaa ELY-keskukselle valvontatehtävän. Lain 64 § säätelee kalastusrajoituksia, rauhoitusaikoja ja alamittoja. Lain 71 § koskee kalaistutuksia. Lain 88 § velvoittaa kaupalliset kalastajat rekisteröitymään.

Laki yhteisalueista (758/1989). Osakaskunnan hallintoa säätelee laki yhteisalueista (758/1989). Osakaskunnan hoitokunnan on hyväksyttävä kalastusoikeuden vuokrasopimus, jos sopimuksen arvo tai kesto ylittää tavanomaisen hallintotoimen rajat.

Maakaari (540/1995). Kalastusoikeus on kiinteistön ominaisuus, joka seuraa vesialueen omistusta. Maakaaren (540/1995) säännökset voivat vaikuttaa vesialueen omistusoikeuden siirron yhteydessä.

Laki kalastonhoitomaksusta (1116/2012). Kalastonhoitomaksu on kalastuslain (379/2015) mukainen pakollinen maksu 18–64-vuotiaalle kalastajalle. Vuokralainen ei voi antaa vuokrasopimuksella vapautta kalastonhoitomaksusta.

EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (EY) 1380/2013. EU:n kalastuspolitiikka säätelee erityisesti merikalastusta ja kalakantojen suojelua. Ammattikalastukseen liittyvissä vuokrasopimuksissa on huomioitava EU:n kiintiöjärjestelmä.

Korkolaki (633/1982). Maksun viivästyessä sovelletaan korkolain (633/1982) 4 §:n mukaista viivästyskorkoa.

Eläinsuojelulaki (247/1996). Kalanistutuksiin ja kalan käsittelyyn liittyy eläinsuojeluvelvoitteita, joita ELY-keskus valvoo.

Kalastusoikeuden vuokrasopimuksissa esiintyy toistuvia virheitä Suomessa.

Virhe 1 – Kalastusoikeuden haltijuutta ei tarkisteta. Sopimuksessa vuokranantajana on yksityishenkilö, mutta vesialue on osakaskunnan yhteisomistuksessa. Vain osakaskunta voi vuokrata kalastusoikeuden koko vesialueelta.

Virhe 2 – Kalastuslain rajoituksia ei mainita. Sopimuksessa ei mainita rauhoitusaikoja, alamittoja tai kiintiöitä. Vuokralainen ei tiedä velvoitteistaan, mikä johtaa kalastuslain (379/2015) rikkomuksiin.

Virhe 3 – Kaupallista kalastajaa ei velvoiteta rekisteröitymään. Kaupallinen kalastaja vuokraa vesialueen mutta ei rekisteröidy Ruokaviraston kalastuksenharjoittajarekisteriin, mikä on kalastuslain (379/2015) 88 §:n vastaista.

Virhe 4 – Lupamyynnistä ei sovita. Vuokralainen alkaa myydä kalastuslupia kolmansille ilman vuokranantajan lupaa tai sopimusta tulojen jakamisesta.

Virhe 5 – Kalaistutusvelvoitteista ei sovita. Kalaistutukset ovat vesialueen hoidon keskeinen elementti. Epäselvyys vastuunjaosta johtaa tilanteisiin, joissa istutuksia ei tehdä.

Virhe 6 – Vesialueen kuvaus on liian epämääräinen. Sopimuksessa viitataan vain "järveen" ilman kiinteistötunnusta tai osa-alueen rajausta. Tämä johtaa erimielisyyksiin vuokra-alueen laajuudesta.

Virhe 7 – Kalastonhoitomaksun velvollisuutta ei mainita. Vuokralainen voi olettaa, että vuokrasopimus korvaa kalastonhoitomaksun. Maksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille riippumatta vuokrasopimuksesta.