Retail Space Lease Agreement Finland

Myymälätilan vuokrasopimus Suomessa on kirjallinen sopimus, jolla vähittäiskauppa- tai palvelutoimintaan tarkoitettu myymälätila luovutetaan kauppiaan tai yrittäjän käytettäväksi liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995, LHVL) nojalla. Sopimus säätelee myymälätilaa vuokraavan kauppiaan, jäljempänä ”Vuokralainen”, ja kiinteistönomistajan tai kauppakeskuksen hallinnoijan, jäljempänä ”Vuokranantaja”, välistä oikeussuhdetta Suomessa. Myymälätiloja vuokrataan tyypillisesti kauppakeskuksissa, kuten Kampin ostoskeskuksessa ja Itäkeskuksessa Helsingissä, Ideaparkissa Lempäälässä, katutason liiketiloissa kaupunkikeskustoissa ja lähiökauppakeskuksissa.

Oikeudellinen viitekehys. Liikehuoneiston vuokrauksesta annettu laki (482/1995) muodostaa sopimuksen pääasiallisen oikeudellisen perustan. Laki on suurelta osin tahdonvaltainen, joten kauppakeskusvuokranantajat voivat sisällyttää sopimuksiin erityisiä velvoitteita aukioloajoista, yhteismarkkinoinnista, liikevaihtovuokrasta ja liikekuvauksen noudattamisesta. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki (228/1929) täydentää säännöstöä sopimusehtojen kohtuullistamisen osalta. Arvonlisäverolaki (1501/1993) säätelee vuokran arvonlisäverotusta. Maakaari (540/1995) on taustalla kiinteistöoikeudellisissa kysymyksissä. Korkolaki (633/1982) koskee viivästyskorkoa.

Myymälätilan vuokrasopimus eroaa asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta käyttötarkoituksensa ja tahdonvaltaisuutensa perusteella. Se eroaa myös pop-up-myymälän lyhytaikaisesta vuokrasopimuksesta, jossa vuokra-aika on lyhyt ja ehdot joustavammat. Kauppakeskusvuokrasopimuksissa on usein monimutkaisempia ehtoja kuin katutason liiketilan sopimuksissa: liikevaihtovuokraehto, yhteismarkkinointimaksu, aukioloaikavaatimukset ja liikekuvauksen rajoitteet ovat tyypillisiä kauppakeskussopimusten erityispiirteitä.

Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat merkittävät. Kaupan liitto edustaa suomalaista kauppaa, ja vähittäiskaupan suuret ketjut kuten S-ryhmä, K-ryhmä ja Kesko ovat merkittäviä kauppakeskusvuokraajia. Kansainväliset muotiketjut, kuten H&M ja Zara, vuokraavat pääasiassa kauppakeskusmyymälöitä. Pienten ja keskisuurten yrittäjien myymälätilat sijaitsevat kauppakeskusten lisäksi kaupunkikeskustojen katutasolla ja lähiökaupallisissa tiloissa.

Liikevaihtovuokrarakenne on erityinen myymälätilan vuokrasopimuksissa. Kauppakeskuksissa käytetään usein yhdistelmämallia, jossa on kiinteä perusvuokra ja liikevaihtoon sidottu lisäosa. Perusvuokra on vähimmäisvuokra, joka maksetaan aina, ja sen päälle maksetaan prosenttiosuus liikevaihdosta, kun se ylittää tietyn kynnyksen. Tämä malli tasaa vuokranantajan ja vuokralaisen välillä riskiä: vuokranantaja hyötyy vuokralaisen menestymisestä, ja vuokralainen saa alhaisemman kiinteän kulurasitteen huonompina aikoina.

Aukiolovelvoitteet ovat yleisiä kauppakeskuksissa. Kauppakeskuksen menestys perustuu kaikkien myymälöiden yhteiseen vetovoimaan, joten vuokranantajat edellyttävät usein, että vuokralainen pitää myymälän auki kauppakeskuksen määräämien aukioloaikojen mukaisesti. Aukioloaikojen noudattamatta jättäminen on sopimuksen olennainen rikkomus. Suomen kaupanalalla aukioloaikoja ei enää säännellä lailla, mutta kauppakeskuksen sisäinen sääntely on sitovaa sopimuksen nojalla.

Kauppakeskuksen yhteismarkkinointimaksu on erillinen vuokrasta ja käytetään kauppakeskuksen yhteismarkkinointikampanjoihin, joissa edistetään koko kauppakeskuksen vetovoimaa. Maksu voi olla kiinteä kuukausimaksu tai prosenttiosuus liikevaihdosta. Vuokralaisen on oltava tietoinen tästä lisäkustannuksesta sopimusta solmiessaan.

Vuokralaisen oikeuksiin kuuluvat samat liikehuoneistolain suojat kuin muissakin liiketilasopimuksissa: oikeus vaatia vuokran alennusta puutteesta, oikeus vaatia vuokrasuhteen jatkamista kohtuuttoman irtisanomisen tilanteissa 28 §:n nojalla sekä oikeus siirtää vuokraoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä 39 §:n mukaisesti. Kauppakeskuksissa vuokranantaja kuitenkin valvoo tarkemmin, kuka myymälässä toimii, koska kauppakeskuksen konsepti on koko ketjun etu.

Myymälätilan vuokrasopimus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa kauppias tai yrittäjä vuokraa tilan vähittäiskauppa- tai palvelutoimintaan liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) soveltamisalaan kuuluvalla tavalla.

Kauppakeskukseen sijoittuminen. Kauppakeskuksen myymälätila edellyttää aina kirjallista vuokrasopimusta kauppakeskuksen hallinnoijan tai kiinteistöomistajan kanssa. Kauppakeskusten, kuten Kampin (Helsinki), Forum Oulun (Oulu) tai Lempäälän Ideaparkin, sopimuksissa on erityisiä ehtoja liikevaihtovuokrasta, aukioloajasta, liikekuvauksesta ja yhteismarkkinointimaksusta. Kauppakeskusvuokrauksessa vuokranantajalla on usein vahvempi neuvotteluasema, ja yrittäjän on syytä tutustua ehtoihin huolellisesti.

Katutason myymälätilan vuokraaminen. Kaupunkikeskustojen ja lähiöiden katutason liiketiloissa yksittäinen kauppias voi avata myymälän, kampaamoriskipuodin, kahvilan tai muun palvelutoimipisteen. Katutason myymälätilaan liittyy yleensä yksinkertaisempi sopimus kuin kauppakeskukseen, mutta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) velvoitteet ovat samat. Katutason sijainnissa on huomioitava julkisivuvaatimukset, opasteet ja mahdolliset erityisluvat kuten terassilupa.

Ketjuliikkeen uuden toimipisteen avaaminen. Vähittäiskauppaketjun laajentuminen edellyttää sopimuksia useissa eri kauppakeskuksissa tai kaupungeissa. Ketjuvuokrauksessa käytetään usein vakioehtoisia sopimusmalleja, mutta vuokralaisen on silti tarkistettava kauppakeskuskohtaiset ehdot, kuten yhteismarkkinointimaksut ja liikevaihtovuokrakynnys. Ketjun brändivaatimukset sisustusstandardeista on sovitettava yhteen vuokranantajan asettamien rajoitusten kanssa.

Uuden yrittäjän ensimmäinen myymälä. Aloittava yrittäjä perustaa ensimmäistä myymäläänsä ja vuokraa tilan. Kaupparekisteri-ilmoitus PRH:lle, arvonlisäverorekisteröinti Verohallinnolle ja mahdolliset toimialakohtaiset luvat on hoidettava ennen avaamista. Vuokrasopimus laaditaan hyvissä ajoin ennen toiminnan suunniteltua aloittamista, jotta tilaan voidaan tehdä tarvittavat muutokset.

Elintarvikekaupan tai ruokapalvelun myymälätila. Elintarvikemyymälä, deli tai ruokakauppa tarvitsee myymälätilan, joka soveltuu elintarvikelain (297/2021) mukaiseen elintarvikehygieniaan. Tila on hyväksyttävä elintarvikevalvontaviranomaisen toimesta, ja hyväksynnän saaminen voi edellyttää tilamuutoksia. Sopimuksessa on sovittava käyttötarkoituksesta ja vastuista tilamuutosten osalta.

Palvelumyymälä ja kivijalkapalvelut. Kampaamot, parturit, kauneushoitolat, optikkoliikkeet ja muut kivijalkapalvelut vuokraavat myymälätilaa. Sopimuksessa käyttötarkoituksen tarkka kirjaaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa esimerkiksi kauppakeskuksessa toimivien yritysten välisiin kilpailukieltokysymyksiin; kauppakeskus voi rajoittaa kilpailevien toimijoiden sijoittumista.

Kivijalkakaupan sopeutuminen verkkokaupan aikakaudella. Fyysisten myymälöiden asema on muuttunut verkkokaupan kasvaessa. Lyhyemmät vuokra-ajat, joustavammat ehdot ja toimistoparastusvakuudet ovat yleistyneet. Vuokralainen voi neuvotella laajennusoptiosta tai irtaantumislausekkeesta, jos myymälä ei tuota odotetusti. Näitä ehtoja ei liikehuoneistolaki estä, ja ne voivat olla ratkaisevat yritystoiminnan kannalta.

Oikeudellisesti pätevä myymälätilan vuokrasopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) vaatimusten täyttämiseksi.

Osapuolten täydellinen yksilöinti. Vuokranantajan toiminimi, Y-tunnus muodossa NNNNNNN-N kaupparekisteristä ja rekisteröity osoite. Vuokralaisen osalta vastaavat tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ). Nimenkirjoitusoikeus on tarkistettava kaupparekisteriotteesta osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Kauppakeskusvuokrauksessa allekirjoittajan valtuutus kauppakeskuksen omistajan tai hallinnoijan puolesta on tarkistettava.

Myymälätilan tarkka kuvaus. Täydellinen osoite ja tarkka sijainti (kauppakeskus, kerros, liikenumero). Kiinteistötunnus muodossa NNN-NNN-NNNN-NNNN Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä tai tilatunnus. Pinta-ala neliömetreinä, eriteltyinä myymäläosa, takahuone ja varastotila. Myymälätilan varustelu ja kunto luovutushetkellä on dokumentoitava liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 16 §:n mukaisesti.

Vuokra-aika ja irtisanomisehdot. Selkeästi ilmoitettu sopimuksen tyyppi (määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva), alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä. Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 22 §:n mukainen irtisanomisaika vuokranantajalle on kuusi kuukautta ja vuokralaiselle kolme kuukautta. Kauppakeskuksissa sovitaan usein pidemmistä määräajoista.

Vuokrarakenne: perusvuokra ja liikevaihtovuokra. Kauppakeskuksissa käytetään usein yhdistelmämallia: kiinteä perusvuokra euroina kuukaudessa sekä liikevaihtoon sidottu lisäosa prosentteina liikevaihdosta (tyypillisesti 4–8 %). Perusvuokra on vähimmäisvuokra, jota maksetaan aina. Liikevaihtovuokran laskeminen edellyttää luotettavaa kuukausiliikevaihdon raportointia Vuokranantajalle. Liikevaihto voidaan määritellä sopimuksessa: onko se kassavirtapohjainen vai tilinpäätöspohjainen.

Arvonlisäverokäsittely. Vapaaehtoinen arvonlisäverovelvollisuus kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverolain (1501/1993) 30 §:n nojalla on kauppakeskuksissa yleistä, koska vuokralaiset harjoittavat arvonlisäverollista vähittäiskauppaa. Vuokranantajan hakeutuminen verovelvollisuuteen mahdollistaa investointihankintojen arvonlisäverovähennyksen. Vuokralaiselle arvonlisävero on vähennyskelpoisuutensa vuoksi kustannusneutraali. Käsittely on kirjattava sopimukseen.

Aukioloaikavelvoitteet ja liikekuvaus. Kauppakeskuksissa on tyypillistä sopia, että vuokralainen pitää myymälää auki kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaisesti. Liikekuvaus (esimerkiksi ”naisten muotivaatteiden vähittäismyynti”) rajoittaa toimintaa, mutta suojaa myös vuokralaista kilpailevien myymälöiden sijoittumiselta kauppakeskukseen. Nämä ehdot on kirjattava selkeästi.

Yhteismarkkinointimaksu. Kauppakeskuksissa vuokralaiselta veloitetaan yhteismarkkinointimaksu kauppakeskuksen markkinointiin. Maksu on erillinen vuokrasta ja tyypillisesti kiinteä kuukausimaksu tai prosenttiosuus liikevaihdosta. Maksun käytöstä ja vuosittaisesta tarkistuksesta on sovittava. Vuokralainen voi saada osallistua markkinointikomiteaan. Forms-legal.com tarjoaa täydentävänä mallina yleisen liikehuoneiston vuokrasopimuksen.

Kunnossapitovastuu ja ennallistaminen. Vuokranantaja vastaa myymälätilan rakenteiden ja perusjärjestelmien kunnossapidosta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 17 §:n mukaisesti. Vuokralainen vastaa sisätilan pinnoista ja omien laitteidensa (kuten kassajärjestelmän ja myymäläkalusteiden) kunnossapidosta. Ennallistamisvelvoitteen laajuus on kirjattava: onko myymälätila saatettava alkuperäiseen kuntoon muutostöiden jälkeen.

Vakuus ja sopimusrikkomuksen seuraamukset. Vakuus on tyypillisesti 2–6 kuukauden vuokra liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaisesti. Viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaan. Olennaisen sopimusrikkomuksen, kuten vuokran maksamatta jättämisen tai aukioloaikojen toistuvasta laiminlyönnistä, seuraamukset on kirjattava.

Sähköinen allekirjoitus. Sähköinen allekirjoitus on pätevä eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Nimenkirjoitusoikeus on tarkistettava kaupparekisteristä. Sopimus laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena.

Myymälätilan vuokrasopimuksen täyttäminen Suomessa edellyttää useita vaiheita, erityisesti kauppakeskuksen erityisehtojen osalta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) vaatimusten täyttämiseksi.

Vaihe 1 – Kerää osapuolten tiedot ja tarkista nimenkirjoitusoikeus. Vuokranantajan ja vuokralaisen toiminimet, Y-tunnukset ja rekisteröidyt osoitteet kerätään yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) tai kaupparekisteristä. Tarkista nimenkirjoitusoikeus voimassa olevasta kaupparekisteriotteesta; osakeyhtiölain (624/2006) mukaan allekirjoittajalla on oltava yhtiön nimenkirjoitusoikeus. Kauppakeskuksen edustajan valtuutus on myös tarkistettava.

Vaihe 2 – Kuvaa myymälätila yksityiskohtaisesti. Kirjaa täydellinen osoite, kauppakeskuksen nimi ja liikenumero sekä kerros. Merkitse kiinteistötunnus tai tilatunnus. Mittaa tai tarkista pinta-ala erikseen myymäläosan, takahuoneen ja mahdollisen varaston osalta. Kuvaa varustelu selkeästi: hyllyt, valaistus, sovituskopit, kassapisteet, ilmastointi ja lattiamateriaali. Tämä dokumentointi vastaa liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 16 §:n vaatimusta.

Vaihe 3 – Valitse sopimuksen tyyppi ja sovi vuokra-ajasta. Kauppakeskuksissa määräaikainen sopimus 1–5 vuodeksi on tavallinen; katutasolla on yleisempää toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sovi irtisanomisaika liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 22 §:n pohjalta tai neuvottele kauppakeskuksen kanssa pidemmistä ajoista. Harkitse laajennusoptiota, jos toiminta kasvaa.

Vaihe 4 – Vahvista vuokrarakenne ja arvonlisäverotus. Kirjaa perusvuokra ja mahdollinen liikevaihtovuokraehto: prosenttikynnys ja prosenttimäärä liikevaihdosta. Selvitä, onko vuokranantaja hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi arvonlisäverolain (1501/1993) 30 §:n nojalla; pyydä kirjallinen vahvistus. Kirjaa eräpäivä ja maksutili IBAN-muodossa.

Vaihe 5 – Neuvottele kauppakeskuskohtaisista erityisehdoista. Kauppakeskusvuokrasopimuksissa neuvottele aukioloaikavelvoitteiden joustavuudesta, liikekuvauksen tarkkuudesta, yhteismarkkinointimaksun määrästä ja mahdollisesta kilpailukieltoehdosta. Kauppakeskuksen järjestyssääntö on sopimuksen liite, johon on tutustuttava huolellisesti.

Vaihe 6 – Sovi kunnossapitovastuun jaosta. Laadi liite, jossa on eritelty vastuu rakenteiden, ilmastoinnin, lattian, ikkunoiden ja teknisten järjestelmien osalta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 17 §:n mukaisesti. Sovi myymälän julkisivuun liittyvistä korjauksista ja mainoksista erillisesti.

Vaihe 7 – Sovi ennallistamisvelvoitteesta. Kirjaa, mitä vuokralainen on velvollinen ennallistamaan vuokrasuhteen päättyessä. Myymälän sisustuksen purkaminen ja tilan saattaminen alkuperäiseen kuntoon voi olla kallista; selvyys ehkäisee riitoja. Sovi, jäävätkö kiinteät myymäläkalusteet vuokranantajalle.

Vaihe 8 – Allekirjoita ja arkistoi. Kaksi samansisältöistä kappaletta allekirjoitetaan nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden toimesta. Sähköinen allekirjoitus on pätevä eIDAS-asetuksen (EU) 910/2014 mukaisesti. Sopimus säilytetään koko vuokrakauden ja vähintään kolme vuotta sen päättymisen jälkeen.

Myymälätilan vuokrasopimus Suomessa on usean lain sääntelyn kohteena, joka kattaa vuokralainsäädännön, kauppaoikeuden, verotuksen ja erityistoimialojen sääntelyn.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annettu laki (482/1995). Laki muodostaa myymälätilan vuokrasopimuksen oikeudellisen rungon. Laki on suurelta osin tahdonvaltainen, joten kauppakeskukset voivat sisällyttää sopimuksiin erityisiä velvoitteita aukioloajoista, liikevaihtovuokrasta ja muista kauppakeskuskohtaisista ehdoista. Pakottavia säännöksiä ovat irtisanomisen muotovaatimukset (25 §) ja jatkamissuoja kohtuuttoman irtisanomisen tilanteissa (28 §). Vuokraoikeuden siirtoa säätelee 39 §.

Arvonlisäverolaki (1501/1993). Vapaaehtoinen verovelvollisuus kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta 30 §:n nojalla on kauppakeskuksissa erittäin yleistä. Verovelvollisuuden edellytyksenä on vuokralaisen arvonlisäverollinen toiminta. Liikevaihtovuokran arvonlisäverokohtelu on sama kuin perusvuokran. Verohallinnolle on tehtävä ilmoitus verovelvollisuudesta.

Kuluttajansuojalaki (38/1978) elintarvikekaupassa. Elintarvike- tai kulutustavarakauppaa harjoittavan vuokralaisen on noudatettava kuluttajansuojalakia, joka asettaa vaatimuksia myynti- ja markkinointimenettelyille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kuluttajansuojalain noudattamista.

Elintarvikelaki (297/2021). Elintarvikekaupan tai ravintolan pitäminen myymälätilassa edellyttää elintarvikehuoneiston hyväksymistä kunnalliselta elintarvikevalvontaviranomaiselta tai Ruokavirastolta. Hyväksymishakemus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneiston on täytettävä EU:n elintarvikehygieniasäädösten ((EY) N:o 852/2004) vaatimukset.

Alkoholilaki (1102/2017). Alkoholin myyntiä myymälätilassa säätelee alkoholilaki. Vähittäismyynnin lupa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira). Alkoholin myyntiä saavat harjoittaa vain Alko Oy tai luvan saaneet vähittäiskauppiaat. Anniskelulupa haetaan aluehallintovirastolta (AVI).

Tietosuoja ja kassajärjestelmät. Kanta-asiakasrekisterit, videovalvonta ja kassajärjestelmät käsittelevät henkilötietoja, joten tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) asettavat velvoitteita. Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo noudattamista. Rekisteröinnin tiedonantovelvoite on täytettävä.

Riidanratkaisu. Riidat ratkaistaan myymälätilan sijaintikunnan käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 10 luvun mukaisesti. Kauppakeskussopimuksissa sovitaan usein välimiesmenettelystä välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaisesti. Kuluttajariitoja voi käsitellä myös kuluttajariitalautakunta.

Myymälätilan vuokrasopimusta laadittaessa Suomessa tehdään toistuvia virheitä, jotka aiheuttavat taloudellisia menetyksiä tai oikeudellista epävarmuutta.

Virhe 1 – Liikevaihtovuokralausekkeen epätäsmällisyys. Liikevaihtovuokra on erityinen myymälätilan vuokrasopimuksen piirre, ja sen laskentaperusteen kirjaaminen epätäsmällisesti aiheuttaa toistuvasti riitoja. Liikevaihdon määritelmä (esimerkiksi onko ALV mukana vai ei, sisältyvätkö palautukset vai ei), raportointivelvoitteet ja prosenttiosuuden laskeminen on kirjattava yksityiskohtaisesti.

Virhe 2 – Aukioloaikavelvoitteen aliarvioiminen. Kauppakeskusvuokralainen ei usein ymmärrä täysin aukiolovelvoitteen laajuutta. Kauppakeskus voi edellyttää aukioloa jopa 7 päivää viikossa pitkiin iltaaukioloihin, ja velvoitteen laiminlyönti voi johtaa sopimusrikkomussanktioihin. Aukiolovelvoite on arvioitava henkilöstökustannusten osalta ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Virhe 3 – Liikekuvauksen liian kapea tai liian laaja kirjaaminen. Liian kapea liikekuvaus rajoittaa vuokralaisen mahdollisuuksia laajentaa tuotevalikoimaansa; liian laaja liikekuvaus voi olla kauppakeskusvuokranantajalle liian epämääräinen ja johtaa myöhempiin erimielisyyksiin. Liikekuvauksen tasapaino on neuvoteltava huolellisesti.

Virhe 4 – Yhteismarkkinointimaksun laiminlyönti laskelmissa. Kauppakeskuksessa toimivan yrittäjän kokonaisvuokrakustannus koostuu perusvuokrasta, mahdollisesta liikevaihtovuokrasta, yhteismarkkinointimaksusta ja mahdollisista muista maksuista. Yhteismarkkinointimaksun unohtuessa laskelmista kokonaisrasitus ylittää odotukset.

Virhe 5 – Myymälätilan kunnon dokumentoinnin puutteellisuus. Myymälätilan alkutilanteen kuvauksen puuttuminen tai pintapuolisuus johtaa erimielisyyksiin vuokrasuhteen päättyessä. Yksityiskohtainen kuntotarkastus valokuvineen on tehtävä ennen vuokrakauden alkua ja sen päättyessä.

Virhe 6 – Muutostöiden ja kalusteiden omistuksen epäselvyys. Vuokralainen tekee usein myymäläsisustukseen kalliita investointeja. Kalusteiden ja muutostöiden omistus ja ennallistamisvelvoite on kirjattava selkeästi: poistetaanko ne vuokrasuhteen päättyessä vai jäävätkö ne vuokranantajalle kompensaatiota vastaan tai ilman.

Virhe 7 – Arvonlisäverokäsittelyn epäselvyys. Myymälätilan vuokrauksessa on usein vapaaehtoinen arvonlisäverovelvollisuus arvonlisäverolain (1501/1993) 30 §:n nojalla. Käsittelyn laiminlyönti tai väärä soveltaminen voi johtaa veroseuraamuksiin. Pyydä vuokranantajalta kirjallinen vahvistus arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta.

Virhe 8 – Kilpailukieltolausekkeen huomiotta jättäminen. Kauppakeskusvuokranantajat sisällyttävät usein sopimukseen kilpailukieltolausekkeen, joka rajoittaa vuokralaista avaamasta toista myymälää tietyn välimatkan sisällä. Tällainen lauseke on neuvoteltava sopimuksen tekovaiheessa, koska liiketoiminnan laajentaminen voi muutoin estyä.