Kotitaloustyöntekijän sopimus Suomi

Kotitaloustyöntekijän sopimus Suomessa on työsopimuslain (55/2001) mukainen kirjallinen työsopimus, joka solmitaan yksityisen kotitalouden — työnantajan — ja kotitaloustyöntekijän välillä. Kotitaloustyöntekijä on henkilö, joka tekee kotitaloustyötä yksityishenkilön kotona palkkaa vastaan. Tällaisia töitä ovat siivous, kodinhoito, pyykinpesu ja silittäminen, ruoanlaitto, lastenhoito, vanhusten apu ja hoiva sekä piha- ja puutarhatyöt kotitalouden omaan tarpeeseen.

Kotitaloustyöntekijän työsuhde perustuu työsopimuslakiin (55/2001), joka on yleisin työsuhteita sääntelevä laki Suomessa. Lain 1 luvun 1 §:n mukaan työsopimus syntyy, kun henkilö sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Kotona tapahtuva kotitaloustyö täyttää nämä tunnusmerkit selkeästi. Työsuhteen tunnistaminen on kriittistä, koska se velvoittaa työnantajan hoitamaan useita lakisääteisiä velvoitteita: ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksut, TyEL-eläkevakuutuksen (395/2006) ja tapaturmavakuutuksen.

Kotitaloustyöntekijöihin sovelletaan useimpia työsopimuslain säännöksiä, mutta joitakin poikkeuksia on. Työaikalakia (872/2019) ei sovelleta kotitaloustyöhön, kun työ tehdään työnantajan kotitaloudessa. Tämä tarkoittaa, että ylitöitä ja lepoaikoja ei säänellä samalla tavalla kuin muissa työsuhteissa. Vuosilomalaki (162/2005) sen sijaan koskee myös kotitaloustyöntekijää normaalisti.

Kotitalousvähennys on merkittävä taloudellinen kannustin, joka tekee kotitaloustyöntekijän palkkaamisen edullisemmaksi. Tuloverolain (1535/1992) 127a §:n mukaan kotitaloudessa tehty työ oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennys koskee maksetun palkan työn osuutta. Vähennysoikeus on 40 prosenttia työn kustannuksista, enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöä kohden vuodessa. Edellytyksenä on, että palkka maksetaan asianmukaisesti verokorttia käyttäen ja työnantajavelvoitteet hoidetaan. Verohallinnon OmaVero-palvelussa työnantaja voi ilmoittautua työnantajarekisteriin ja hoitaa kaikki velvoitteet sähköisesti.

Kotitaloustyöntekijän palkkaaminen on yleistynyt huomattavasti Suomessa erityisesti suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta kotona asuville ikääntyneille tarjottavaan apuun, kuten siivoukseen, kauppaostoksiin ja kotitaloustöihin. Samalla kiireinen kaksoisura-perhe tarvitsee apua kodin pyörittämiseen. Kotitaloustyöntekijän sopimus on väline, jolla sekä työnantaja että työntekijä suojataan oikeudellisesti.

Palkan suuruudesta ei ole lakisääteistä minimipalkkalakia Suomessa, mutta palkan on oltava kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Suomen kotitaloustyöntekijäliitto ja alan järjestöt suosittelevat vähintään 12–14 euron tuntipalkkaa. Palkan maksuun liittyvät velvoitteet on hoidettava huolellisesti: työnantajan on toimitettava ennakonpidätys palkanmaksun yhteydessä ja tilitettävä se Verohallinnolle. TyEL-eläkevakuutus on otettava eläkevakuutusyhtiöstä, kuten Varmasta, Ilmarisesta tai Elosta, kun palkka ylittää laissa säädetyn alarajan.

Kirjallinen kotitaloustyöntekijän sopimus on välttämätön asiakirja, joka suojaa molempia osapuolia. Suullinen sopimus on pätevä, mutta se on helposti kiistanalainen. Kirjallinen sopimus dokumentoi työsuhteen ehdot: työn sisällön, työajan, palkan, koeajan, irtisanomisajan, vuosiloman ja muut ehdot. Ilman kirjallista sopimusta on vaikea todistaa, mitä on sovittu esimerkiksi irtisanomistilanteessa tai palkkariidassa.

Työsopimuslaki (55/2001) 2 luvun 4 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä. Tämä selvitys voi olla osa työsopimusta tai erillinen asiakirja. Kotitaloustyöntekijän sopimus täyttää tämän velvoitteen, kun kaikki olennaiset ehdot on kirjattu selkeästi.

Kotitaloustyöntekijöiden oikeuksien kannalta on tärkeää huomata, että vaikka he työskentelevät usein ilman ulkopuolista valvontaa, heillä on samat perusoikeudet kuin muilla työntekijöillä. Oikeus turvalliseen työympäristöön työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti koskee myös kotitalouksissa tehtävää työtä, vaikka tarkastustoiminta on käytännössä harvinaisempaa. Työnantajan on huolehdittava, että työ on turvallista ja ettei siitä aiheudu haittaa työntekijälle.

Kotitaloustyöntekijän sopimus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa yksityinen kotitalous palkkaa henkilön tekemään kotitaloustyötä säännöllisesti tai pidempikestoisesti.

Kokopäiväinen kodinhoitaja. Kun perhe palkkaa henkilön huolehtimaan kodin päivittäisistä toiminnoista kuten siivouksesta, pyykinpesusta, silittämisestä, ruoanlaitosta ja kauppaostoksista, kyseessä on selkeä työsuhde, johon tarvitaan kirjallinen sopimus. Kokopäiväinen kodinhoitaja työskentelee täydet viikkotyötunnit ja on työsuhteessa, johon sovelletaan kaikkia työsopimuslain (55/2001) säännöksiä.

Osa-aikainen siivoustyö tai apu. Vaikka henkilö kävisi siivoamassa vain kerran tai kahdesti viikossa, toistuva korvauksia vastaan tehty työ voi muodostaa työsuhteen. Kirjallinen sopimus selkeyttää osapuolten velvoitteet ja oikeudet sekä helpottaa kotitalousvähennyksen hakemista.

Vanhusten tai vammaisten kotihoito. Ikääntyneen vanhemman tai liikuntarajoitteisen henkilön kotona avustaminen — peseytymisessä, ruoanlaitossa, siistimisessä ja kauppaostoksissa — on kotitaloustyötä. Kun hoitohenkilö ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen vaan yksityishenkilö, kotitaloustyöntekijän sopimus on asianmukainen asiakirja. Huomaa, että laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) asettaa lisävaatimuksia ammatilliselle hoivapalvelulle.

Lastenhoito kotitaloudessa. Kun lapsia hoidetaan kotona ilman erillisiä hoitopaikkoja, hoitajan kanssa tehdään lastenhoitosopimus. Kotitaloustyöntekijän sopimus soveltuu tilanteisiin, joissa hoitaja on kotitaloustyöntekijä eikä varsinainen nanny tai au pair. Katso myös fi-lastenhoitosopimus tarkempaa mallia varten.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen. Kun kotitalous haluaa hyödyntää tuloverolain (1535/1992) 127a §:n mukaisen kotitalousvähennyksen, työn on oltava asianmukaisessa työsuhteessa tehtyä ja palkka on maksettava verokorttia käyttäen. Kotitaloustyöntekijän sopimus ja työnantajavelvoitteiden hoitaminen ovat edellytyksiä vähennykselle. Vähennystä haetaan vuosittain veroilmoituksessa, ja Verohallinto tarkistaa vähennyshakemukset säännöllisesti.

Ulkomaisen kotitaloustyöntekijän palkkaaminen. Kun kotitalous palkkaa ulkomaisen henkilön, on tarkistettava oleskelulupa ja työlupa Maahanmuuttovirastolta Migriltä. Kirjallinen työsopimus on edellytys oleskeluluvan hakemiselle monissa tilanteissa, ja se suojaa sekä työnantajaa että työntekijää. EU-kansalaisilta edellytetään rekisteröitymistä DVV:lle eli Digi- ja väestötietovirastolle, jos he asuvat Suomessa yli kolme kuukautta.

Eroavien vanhempien kotitalousjärjestelyt. Eronneen perheen molemmat kodit voivat tarvita oman kotitaloustyöntekijänsä. Kirjallinen sopimus selkeyttää, missä kodissa työ tehdään ja kuka työnantajana on. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) ei rajoita kummankin vanhemman oikeutta palkata kotitaloustyöntekijä omaan kotiinsa.

Sijaisjärjestelyt. Kun vakituinen kotitaloustyöntekijä on sairaana tai lomalla, työnantaja voi palkata sijaisen. Sijaisen kanssa on tehtävä erillinen, määräaikainen sopimus, jossa ilmoitetaan sijaisuuden syy ja kesto. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sovitun kauden lopussa.

Kotona tapahtuvan hoivatyön ja palkkatyön yhdistäminen. Joissakin perheissä yksityinen henkilö auttaa sekä ikääntynyttä sukulaista hoitavaa omaishoitajaa että vastaa kodinhoidosta. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää selvittää, korvataanko työ omaishoitajan tuen kautta Kelan tukia hyödyntäen vai pelkästään kotitaloustyön palkkana. Molemmille voi olla paikka samassa kotitaloudessa, ja selkeä työsopimus rajaa kotitaloustyöntekijän vastuut omaishoidon tuen velvoitteista erillisiksi.

Oikeudellisesti pätevä kotitaloustyöntekijän sopimus Suomessa sisältää seuraavat olennaiset osat, jotta työsuhde on selkeä ja molemmat osapuolet ovat suojattuja.

Molempien osapuolten täydelliset henkilötiedot. Työnantajan koko nimi, henkilötunnus, osoite — joka on samalla työn suorituspaikka — ja puhelinnumero. Työntekijän koko nimi, henkilötunnus ja puhelinnumero. Henkilötunnukset tarvitaan ennakonpidätystä, TyEL-eläkevakuutusta ja Verohallinnon raportointia varten. Verohallinnon OmaVero-palvelu on kätevä väline työnantajavelvoitteiden hoitamiseen.

Työn sisältö ja tehtävät. Yksityiskohtainen kuvaus kaikista tehtävistä: siivous (kuinka monta huonetta, mitä töitä), pyykinpesu, ruoanlaitto, kauppaostokset, lastenhoito, vanhusten avustaminen jne. Tarkka tehtäväkuvaus on sopimuksen tärkein osa, koska se määrää, mitä sopimukseen kuuluu ja mitä ei. forms-legal.com tarjoaa useita kotitaloustyön sopimusmalleja eri tehtäväprofiileille.

Työaika ja aikataulu. Viikoittaisten työtuntien määrä ja aikataulu: mitkä viikonpäivät, mihin aikaan. Kotitaloustyöhön ei sovelleta työaikalakia (872/2019), mutta selkeä aikataulu estää väärinkäsityksiä. Kirjaa myös, miten ylitöistä tai aikataulun muutoksista sovitaan.

Palkka ja palkanmaksu. Sovittu palkka euroina tuntiperusteisesti tai kuukausipalkaksi, palkanmaksupäivä ja maksutapa. Tilisiirto antaa dokumentaation kummallekin osapuolelle. Mainitse, sisältääkö palkka mahdollisen luontaisedun kuten ruoan tai asumisen.

Työnantajavelvoitteet. Maininta siitä, että työnantaja huolehtii ennakonpidätyksestä, työnantajan sosiaaliturvamaksusta, TyEL-eläkevakuutuksesta (395/2006) ja tapaturmavakuutuksesta. Nämä ovat pakollisia riippumatta siitä, kuinka pieni työsuhde on. Laiminlyönti voi johtaa seuraamusmaksuihin Verohallinnolta.

Koeaika. Mahdollinen koeaika, jonka aikana molemmat voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Koeaika on enintään 6 kuukautta, alle 8 kuukauden työsopimuksessa enintään puolet sopimuksen kestosta. Koeaika on erityisen hyödyllinen uuden kotitaloustyöntekijän kanssa, jotta käytännön yhteensopivuus työnantajaperheen kanssa voidaan varmistaa.

Vuosiloma. Vuosiloman kertyminen vuosilomalain (162/2005) mukaan ja lomansa ajoittaminen. Alle vuoden työsuhteessa 2 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, yli vuoden työsuhteessa 2,5 arkipäivää. Loma maksetaan lomapalkkana. Lomakausi on vuosilomalain (162/2005) mukaan pääsääntöisesti 2.5.–30.9., ja vuosiloma on annettava pääsääntöisesti lomakautena tai työnantajan ja työntekijän sopimuksella muulloin.

Irtisanomisaika. Irtisanomisajat molemmille osapuolille. Työnantajan irtisanomisaika on lakisääteisesti pidempi. Kirjaa myös, onko työsopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Kirjallinen irtisanomisilmoitus suojaa molempia osapuolia erimielisyyksiltä irtisanomisajan laskennan osalta.

Salassapitolauseke. Jos kotitaloustyöntekijä saa tietoonsa perheen yksityisiä asioita, arkaluonteisia henkilötietoja tai muita luottamuksellisia tietoja, salassapitolauseke on suositeltava. Tietosuoja-asetus (EU 2016/679) velvoittaa kotitaloustyöntekijää käsittelemään lasten terveystietoja ja muita arkaluonteisia henkilötietoja luottamuksellisesti.

Kotitalousvähennys. Maininta siitä, hyödynnetäänkö kotitalousvähennystä. Tämä helpottaa verotuksen suunnittelua ja oikeuttaa työnantajan hakemaan vähennetyn veron veroilmoituksessa.

Allekirjoitukset kahtena kappaleena. Molempien allekirjoitukset, paikka ja päiväys. Yksi kappale kummallekin osapuolelle.

Kotitaloustyöntekijän sopimuksen täyttäminen Suomessa oikein edellyttää seuraavien vaiheiden noudattamista ennen työn alkamista.

Vaihe 1 — Selvitä työnantajavelvoitteet ensin. Ennen sopimuksen allekirjoittamista rekisteröidy työnantajaksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa, jos maksat palkkaa säännöllisesti. Työnantajarekisteröinti on pakollinen säännöllisesti palkkaavalle kotitaloudelle. Ota myös selvää TyEL-eläkevakuutuksen ottamisesta eläkevakuutusyhtiöltä ja tapaturmavakuutuksen tarpeesta.

Vaihe 2 — Täytä työnantajan tiedot täsmällisesti. Koko nimi, henkilötunnus (tarvitaan verotuksessa), osoite työn suorituspaikkana ja puhelinnumero. Osoite on myös paikka, jossa työ tehdään, joten sen on oltava oikea.

Vaihe 3 — Kirjaa työntekijän tiedot ja pyydä verokortti. Työntekijän koko nimi, henkilötunnus ja puhelinnumero. Pyydä verokortti ennen ensimmäistä palkanmaksua — ilman verokorttia ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin mukaan.

Vaihe 4 — Kuvaa työn sisältö ja tehtävät yksityiskohtaisesti. Listaa kaikki tehtävät: mitä siivotaan, mitä ruokaa laitetaan, miten lapsia hoidetaan jne. Tarkka kuvaus on sopimuksen tärkein osa ja estää erimielisyydet tehtävien rajauksesta.

Vaihe 5 — Sovi työajasta ja aikataulusta selkeästi. Kirjaa viikonpäivät, kellonajat ja viikoittainen tuntimäärä. Jos aikataulu vaihtelee, sovi periaatteista: miten aikataulun muutoksista ilmoitetaan ja kuinka paljon etukäteen.

Vaihe 6 — Kirjaa palkka ja palkanmaksupäivä. Palkka euroina tunti- tai kuukausipalkkana. Sovi palkanmaksupäivä etukäteen ja maksa palkka aina tilisiirtona, jotta molemmilla on dokumentaatio.

Vaihe 7 — Sovi koeajasta ja irtisanomisajasta. Merkitse koeaika, jos haluat testata yhteistyön toimivuutta. Kirjaa molemminpuoliset irtisanomisajat selkeästi — työnantajan irtisanomisaika on lakisääteisesti pidempi kuin työntekijän.

Vaihe 8 — Mainitse kotitalousvähennyksestä. Jos aiot hyödyntää tuloverolain (1535/1992) 127a §:n mukaista kotitalousvähennystä, merkitse se sopimukseen. Muista säilyttää laskut ja palkkakuitit verotusta varten.

Vaihe 9 — Allekirjoita sopimus kahtena kappaleena. Molemmat osapuolet allekirjoittavat, paikka ja päiväys PP.KK.VVVV-muodossa. Yksi kappale kummallekin. Säilytä oma kappaleesi turvassa.

Vaihe 10 — Sovi liitännäiseduista. Kirjaa sopimukseen mahdolliset luontaisedut: ruoka ja juoma työpäivän aikana, kuljetusten korvaus (esimerkiksi julkisten liikennevälineiden matkakulut tai kilometrikorvaus omalla autolla). Luontaisedut verotaan Verohallinnon vahvistamien luontoisetupäätösten mukaisesti. Työnantajan on ilmoitettava luontaisedut palkkailmoituksessa.

Vaihe 11 — Huomioi tietosuoja. Kotitaloustyöntekijä saa tietoonsa perheen henkilötietoja ja mahdollisesti terveystietoja. Lisää sopimukseen lyhyt vaitiolovelvollisuuslauseke: GDPR (EU 2016/679) edellyttää, että arkaluonteisia henkilötietoja käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta ulkopuolisille. Tämä suojaa erityisesti lasten henkilötietoja.

Kotitaloustyöntekijän sopimus Suomessa perustuu useaan lakiin, jotka määrittävät työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.

Työsopimuslaki (55/2001). Kotitaloustyö on useimmiten työsopimuslain mukainen työsuhde. Lain 1 luvun 1 § määrittelee työsopimuksen tunnusmerkit: työ, vastike ja työnantajan johto ja valvonta. Lain 2 luvun 4 § velvoittaa työnantajan antamaan kirjallisen selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Irtisanomisaikoja sääntelee 6 luku: työnantajan irtisanomisaika on 14 päivää alle vuoden työsuhteessa, 1 kuukausi 1–4 vuoden, 2 kuukautta 4–8 vuoden, 4 kuukautta 8–12 vuoden ja 6 kuukautta yli 12 vuoden työsuhteessa.

Työntekijän eläkelaki TyEL (395/2006). Työnantajan on otettava TyEL-eläkevakuutus, kun työntekijä ansaitsee vähintään 68,57 euroa kuukaudessa (vuoden 2025 alaraja — tarkista ajantasainen raja Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta). Eläkevakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä kuten Varmasta, Ilmarisesta tai Elosta. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat osan eläkemaksusta.

Ennakonpidätyslaki. Työnantajan on toimitettava ennakonpidätys palkanmaksun yhteydessä työntekijän verokortin mukaisesti. Ilman verokorttia pidätysprosentti on 60 prosenttia. Ennakonpidätys tilitetään Verohallinnolle kuukausittain tai neljännesvuosittain palkkasumman mukaan. OmaVero-palvelu helpottaa maksatusta.

Tuloverolaki (1535/1992) 127a § — kotitalousvähennys. Kotona tehty työ oikeuttaa vähennykseen, joka on 40 prosenttia työn osuudesta. Enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöä kohden vuodessa. Edellytyksenä on, että työ on tehty asianmukaisessa työsuhteessa ja palkka on maksettu verokorttia käyttäen. Kotitalousvähennys tehdään veroilmoituksessa.

Tapaturmavakuutuslaki (459/2015). Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus, jos vuotuinen palkkasumma ylittää 1 400 euroa. Tapaturmavakuutus korvaa työtapaturman ja ammattitaudin. Tarkista voimassa oleva raja Tapaturmavakuutuskeskukselta.

Vuosilomalaki (162/2005). Kotitaloustyöntekijälle kertyy vuosilomaa normaalisti. Alle vuoden työsuhteessa 2 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, yli vuoden työsuhteessa 2,5 arkipäivää. Vuosiloma maksetaan lomapalkalla.

Kotitaloustyöntekijän sopimukseen Suomessa liittyy yleisiä virheitä, jotka voivat johtaa veroseuraamuksiin tai työsuhdelakiin liittyviin riitoihin.

Virhe 1 — Työnantajavelvoitteiden laiminlyönti. Yleisin virhe on se, ettei kotitalous tiedä olevansa työnantaja. Pelkkä palkan maksaminen käteisellä ilman ennakonpidätystä, eläkevakuutusta ja työnantajarekisteröintiä on lainvastaista harmaata taloutta. Verohallinto löytää maksetut palkat verotarkastuksessa, ja seuraamukset voivat olla merkittäviä.

Virhe 2 — Verokortin puuttuminen. Ilman verokorttia ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena. Pyydä aina verokortti ennen ensimmäistä palkanmaksua. Verokortti on saatavilla Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Virhe 3 — Tehtävien epäselvä rajaus. Kun tehtävät on kirjattu epämääräisesti, syntyy erimielisyyksiä siitä, mitä työ sisältää. Kuvaile tehtävät yksityiskohtaisesti: mitä siivouspintoja, mitä ruokia, mihin aikoihin. Epäselvyydet tehtävien laajuudesta ovat yleisin riidanaihe kotitaloustyösuhteissa.

Virhe 4 — Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen. Kotitaloudet saattavat irtisanoa työntekijän välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikä on lainvastaista ellei kyseessä ole koeaika tai työsopimuksen purkamiseen oikeuttava vakava rikkomus. Irtisanomisajat on säädettävä työsopimuslain (55/2001) 6 luvun mukaisesti.

Virhe 5 — Kotitalousvähennyksen menetys hallinnollisen virheen vuoksi. Kotitalousvähennys menetetään helposti, jos työnantajavelvoitteita ei ole hoidettu oikein. Tarkista Verohallinnon ohjeet ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Virhe 6 — Vuosiloman huomioimatta jättäminen. Kotitaloudet saattavat unohtaa, että kotitaloustyöntekijälle kertyy vuosilomaa normaalisti. Vuosilomalain (162/2005) nojalla loma on annettava ja se maksetaan lomapalkkana. Laiminlyönti voi johtaa lomakorvausvaateisiin.

Virhe 7 — Suullinen sopimus. Suullinen sopimus on helposti kiistanalainen. Kirjallinen sopimus on paras suoja molemmille osapuolille. Käytä forms-legal.com:in mallia asianmukaiseen sopimukseen.

Virhe 8 — Sairausajan palkkakäytäntöjä ei sovita. Kotitaloustyöntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 §:n mukaisesti. Sopimuksessa on hyvä kirjata, miten sairauspoissaolot käsitellään: maksetaanko täysi palkka, mikä on omavastuuaika, ja miten sijainen järjestetään tarvittaessa. Sairausloman pituuden ylittäessä laissa säädetyn ajan Kelan sairauspäiväraha tulee kuvaan.

Virhe 9 — Palkkatodistusta ei anneta. Jos työsuhde päättyy, työnantajan on annettava palkkatodistus pyydettäessä. Palkkatodistus on tärkeä työntekijälle muun muassa sosiaalietuuksien hakemista varten. Tämä velvoite kannattaa kirjata sopimukseen selkeyden vuoksi.