Vakuutushakemus
Vakuutussopimuslaki (543/1994) 5–22 §; Vakuutusyhtiölaki (521/2008)
VAKUUTUSHAKEMUS
Vakuutussopimuslaki (543/1994) 5–22 §; Vakuutusyhtiölaki (521/2008)
1. Hakijan tiedot
1. HAKIJAN TIEDOT
Nimi / toiminimi: [Hakija Nimi]
Henkilötunnus / Y-tunnus: [Hakija Henkilotunnus]
Osoite: [Hakija Osoite]
Puhelin: [Hakija Puhelin]
Sähköposti: [Hakija Sahkoposti]
Hakijan asema: [Hakija Asiakastyyppi]
2. Haettava vakuutus
2. HAETTAVA VAKUUTUS
Vakuutustyyppi: [Vakuutustyyppi]
Vakuutuskohde: [Vakuutuskohde]
Haettu vakuutussumma / vakuutusarvo: [Vakuutussumma] EUR
Toivottu alkamispäivä: [Vakuutus Alkamis Paiva]
Toivottu omavastuu: [Omavastuu] EUR
3. Riskitiedot (tiedonantovelvollisuus)
3. RISKITIEDOT — TIEDONANTOVELVOLLISUUS (VAKUUTUSSOPIMUSLAKI 22 §)
Aiemmat vahingot: [Aiemmat Vahingot]
Nykyiset / äskettäin päättyneet vakuutukset: [Aiemmat Vakuutukset]
Muut olennaiset lisätiedot: [Lisatiedot]
Hakija vakuuttaa antaneensa kaikki vakuutuksenantajan pyytämät ja muut riskiin vaikuttavat olennaiset tiedot totuudenmukaisesti vakuutussopimuslain (543/1994) 22 §:n mukaisesti. Puutteelliset tai virheelliset tiedot voivat johtaa sopimuksen purkamiseen tai korvauksen alentamiseen lain 24–27 §:n mukaisesti.
4. Maksutiedot
4. VAKUUTUSMAKSUN MAKSUTIEDOT
IBAN-tilinumero: [Maksu I B A N]
Maksuväli: [Maksu Vali]
5. Allekirjoitus
5. ALLEKIRJOITUS
Paikka ja aika: [Hakemuksen Paikka] [Hakemuksen Paiva]
Hakijan allekirjoitus: __________________________
[Hakija Nimi]
Hakija
________________
Signature
Mikä on Vakuutushakemus?
Vakuutushakemus Suomessa on kirjallinen tai sähköinen asiakirja, jolla yksityishenkilö tai yritys hakee uutta vakuutussopimusta vakuutusyhtiöltä vakuutussopimuslain (543/1994) mukaisesti. Hakemus on vakuutussopimusneuvottelujen lähtökohta, ja sen oikea ja täydellinen täyttäminen on edellytys vakuutusturvan alkamiselle ja korvausoikeuden syntymiselle myöhempien vahinkojen varalta.
Oikeudellinen perusta nojaa vakuutussopimuslakiin (543/1994), joka sääntelee kaikkia vapaaehtoisia vakuutuksia Suomessa. Lain 5 § velvoittaa vakuutuksenantajan ennen sopimuksen tekemistä antamaan hakijalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen sisällöstä, kuten vakuutuksen laajuudesta, omavastuusta, vakuutusmaksuista ja mahdollisista rajoituksista. Pakollinen ennakkotieto on EU:n Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukainen vaatimus, jonka Finanssivalvonta (Fiva) valvoo.
Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus on vakuutussopimuslain (543/1994) 22 §:n keskeinen velvoite: hakijan on vastattava totuudenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin riskistä. Tiedonantovelvollisuuden rikkominen oikeuttaa vakuutuksenantajan purkamaan sopimuksen (24–25 §) tai alentamaan korvausta (26–27 §) myöhemmän vahingon sattuessa. Vakuutuksenjärjestelmän perusta on luottamus hakijan rehellisyyteen.
Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutusyhtiö hyväksyy hakemuksen. Vakuutussopimuslain (543/1994) 11 §:n mukaan sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja vakuutuskirja on toimitettava vakuutuksenottajalle. Vakuutuskirja sisältää vakuutuksen yksilöintitiedot, vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedot, vakuutuksen kohteen kuvauksen, vakuutusajan, vakuutussumman, omavastuun ja viittaukset sovellettaviin vakuutusehtoihin.
Kuluttajalle myönnetyssä vakuutuksessa sovelletaan kuluttajansuojalain (38/1978) 12 lukua vakuutuspalveluista. Etämyynnissä — vakuutushakemuksen tekemisessä verkossa tai puhelimitse — kuluttajalla on 14 päivän peruuttamisoikeus sopimuksen tekemisestä kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvun mukaisesti. Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus antaa ennen sopimuksen tekemistä kaikki tarvittavat tiedot vakuutustuotteesta, mukaan lukien tiedot oikeussuojakeinoista.
Suomessa vakuutusyhtiöt ovat jakautuneet kahteen ryhmään: vahinkovakuutusyhtiöihin (kotivakuutus, ajoneuvovakuutus, vastuuvakuutus) ja henkivakuutusyhtiöihin (henkivakuutus, eläkevakuutus, pitkäaikainen sairausvakuutus). Suurimmat toimijat ovat OP Vakuutus Oy, LähiTapiola-ryhmä (LähiTapiola Vahinkovakuutus Oy ja LähiTapiola Henkivakuutus Oy), If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Fennia Vahinkovakuutus Oy, Tryg Forsikring A/S ja Mandatum Life Insurance Baltic SE. Kaikki yhtiöt ovat Finanssivalvonnan myöntämän toimiluvan haltijoita.
Vakuutushakemus eroaa olemassa olevan vakuutuksen muutoshakemuksesta tai irtisanomisesta siinä, että se on uuden sopimuksen perustaminen. Henkivakuutuksessa haetaan tyypillisesti myös pitkäaikaisen sairaus- tai työkyvyttömyysvakuutuksen laajennuksia. Yrityksen vastuuvakuutuksessa hakemuksessa on annettava tarkempia tietoja liiketoiminnasta riskiarvioinnin pohjaksi.
Forms-legal.com tarjoaa tämän vakuutushakemuksen mallin osana Suomen oikeudellisten asiakirjojen kirjastoa. Täydentäviä malleja ovat vakuutuskorvaushakemus vahingon sattuessa sekä vakuutuksen irtisanominen sopimuksen päättämiseksi.
Milloin tarvitset asiakirjan Vakuutushakemus?
Vakuutushakemus Suomessa tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa henkilö tai yritys hakee uutta vakuutussopimusta tai laajentaa olemassa olevaa vakuutusturvaa vakuutussopimuslain (543/1994) mukaisesti.
Uuteen asuntoon muuttaminen tai asunto-osakkeen ostaminen. Kotivakuutus on ehdottomasti otettava uuteen asuntoon. Kotivakuutus kattaa irtaimistovahingot (palo, varkaus, vesi, myrsky), ja rakennusvakuutus on taloyhtiöllä rakennuksen osalta. Asunto-osakkeen ostajalla on myös suositeltavaa olla lainaturvavakuutus asuntolainaa varten. Vakuutushakemus täytetään yleensä verkkopalvelussa tai asiakaspalvelupisteessä.
Ajoneuvon hankinta. Pakollinen liikennevakuutus on otettava jokaiselle rekisteröidylle ajoneuvolle Suomessa liikennevakuutuslain (460/2016) nojalla; sen laiminlyönnistä Liikennevakuutuskeskus (LVK) veloittaa liikennevakuutusmaksun kaksinkertaisena. Vapaaehtoinen kaskovakuutus (täyskaskovakuutus tai osakaskovakuutus) suojelee omaa ajoneuvoa kolhuvaurioilta, varkaudelta ja palovahingoilta. Hakemuksessa ilmoitetaan ajoneuvon rekisterinumero, merkki, malli, vuosimalli ja arvo.
Yritystoiminnan aloittaminen. Osakeyhtiö, avoin yhtiö tai toiminimi tarvitsee tyypillisesti toimintavastuuvakuutuksen, toimitilojensa omaisuusvakuutuksen ja mahdollisesti oikeusturvavakuutuksen. Toimialasta riippuen voidaan tarvita myös tuotevastuuvakuutus tai ammattivastuu. Yritysvakuutushakemuksessa annetaan tietoja liikevaihdon suuruudesta, henkilöstömäärästä ja toiminnan luonteesta.
Henkilövakuutusten täydentäminen. Työnantaja ottaa pakollisen tapaturmavakuutuksen tapaturmavakuutuslain (459/2015) mukaisesti, mutta vapaa-ajan tapaturmavakuutus on oma-aloitteinen. Henkivakuutus suojelee perhettä päämiehen kuoleman yhteydessä. Säästöhenkivakuutus on sijoitusmuoto, jossa vakuutuksenottaja säästää eläkettä tai muuta tarkoitusta varten verotehokkaasti tuloverolain (1535/1992) 35 §:n mukaisesti.
Matkavakuutus. Vuosimatkavakuutus kattaa kaikki matkat vuoden aikana tietyin ehtoin. Hakemus on tarpeen sekä yksityishenkilöille pitkille ulkomaanmatkoille että yrityksille työmatkoja varten. EU-alueella Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin, mutta se kattaa vain hätähoidon; yksityinen matkavakuutus on laajempi.
Vakuutuksen vaihtaminen kilpailuttamalla. Vakuutussopimuslain (543/1994) 14 §:n mukaan vakuutus on voimassa toistaiseksi tai määräajan vakuutuskirjaan merkityn ehdon mukaisesti; toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa ilmoittamalla vakuutusyhtiölle ennen seuraavaa maksupäivää tai vakuutuksen uusimispäivää. Kilpailuttamalla vakuutuksia voidaan saada merkittäviä säästöjä; vakuutushakemus on ensimmäinen askel uuden vakuutusyhtiön valinnassa.
Mitä Vakuutushakemus sisältää
Oikeudellisesti pätevä Vakuutushakemus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät vakuutussopimuslain (543/1994) mukaisen vakuutussopimuksen syntymiseksi.
Täydellinen hakijan yksilöinti. Hakijan täydellinen nimi, henkilötunnus (muodossa DDMMYY-NNNN väestötietojärjestelmästä) tai Y-tunnus (muodossa NNNNNNN-N PRH:n kaupparekisteristä), osoite ja yhteystiedot ovat pakollisia. Hakijan asema — kuluttaja, yritys tai toiminimi — määrittää sovellettavan lainsäädännön. Kuluttajalle myönnetyissä vakuutuksissa sovelletaan kuluttajansuojalain (38/1978) 12 luvun erityissääntelyä, mukaan lukien 14 päivän peruuttamisoikeus etämyynnissä.
Vakuutustyypin ja -kohteen täsmällinen yksilöinti. Vakuutustyyppi (kotivakuutus, ajoneuvovakuutus, henkilövakuutus, yritysvakuutus, oikeusturvavakuutus, matkavakuutus tai muu) on valittava täsmällisesti. Vakuutuskohde on kuvattava riittävän yksityiskohtaisesti: kiinteistöosoite, asuinpinta-ala ja rakennusvuosi kotivakuutuksessa; rekisterinumero, merkki, malli ja vuosimalli ajoneuvovakuutuksessa; vakuutetun henkilön tiedot henkilövakuutuksessa.
Vakuutussumma ja omavastuu. Vakuutussumma on ilmoitettava euroissa (EUR), tuhaterottimena välilyönti ja desimaalierottimena pilkku. Vakuutussumman tulee vastata vakuutuskohteen todellista arvoa; alivakuuttaminen johtaa suhteelliseen korvaukseen (korvaus on sama osuus arvosta kuin vakuutussumma on todellisesta arvosta) vakuutussopimuslain (543/1994) 57–62 §:n mukaisesti. Omavastuu on se osa, jonka vakuutuksenottaja maksaa itse vahingosta; suurempi omavastuu alentaa vakuutusmaksua.
Tiedonantovelvollisuuden täyttäminen. Vakuutussopimuslain (543/1994) 22 § asettaa hakijalle velvollisuuden antaa totuudenmukaiset tiedot kaikista vakuutusriskiin vaikuttavista tekijöistä. Aiemmat vahingot viimeiseltä 5 vuodelta, nykyiset vakuutukset samasta kohteesta ja muut olennaiset lisätiedot on ilmoitettava rehellisesti. Puutteelliset tiedot oikeuttavat vakuutusyhtiön purkamaan sopimuksen (24 §) tai alentamaan korvausta (26 §). Tahallinen harhaanjohtaminen voi täyttää vakuutuspetoksen tunnusmerkistön rikoslain (39/1889) 36 luvun 2 §:n mukaisesti.
Maksutiedot ja maksuväli. IBAN-tilinumero (alkaa FI ja sisältää 18 merkkiä) vakuutusmaksujen veloitusta varten sekä maksuvälin valinta (kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain) ovat hakemuksen käytännölliset elementit. Vuosittainen maksu on yleensä edullisin.
Vakuutuksen alkamispäivä. Toivottu alkamispäivä (muodossa PP.KK.VVVV suomalaisen standardin mukaisesti) varmistaa katkeamattoman vakuutusturvan. Vakuutus astuu voimaan vasta vakuutusyhtiön kirjallisen hyväksynnän jälkeen, ja vakuutuskirja toimitetaan vakuutussopimuslain (543/1994) 11 §:n mukaisesti.
Oikeussuojakeinot hylkäystapauksessa. Jos vakuutusyhtiö hylkää hakemuksen tai tarjoaa epätyydyttäviä ehtoja, FINE (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta) tarjoaa maksuttoman neuvonnan. Kuluttaja voi saattaa riidan kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi maksutta. Kilpailuttaminen muilla vakuutusyhtiöillä on myös vaihtoehto.
Forms-legal.com tarjoaa tämän vakuutushakemuksen mallin osana Suomen oikeudellisten asiakirjojen laajaa kirjastoa.
Näin täytät asiakirjan Vakuutushakemus
Vakuutushakemus Suomessa täytetään oikein noudattamalla seuraavia vaiheita, jotta vakuutussopimus syntyy sujuvasti ja vakuutusturva alkaa sovittuna päivänä.
Vaihe 1 — Kerää tarvittavat asiakirjat etukäteen. Vakuutushakemusta varten tarvitaan: henkilötunnus (DDMMYY-NNNN) tai Y-tunnus (NNNNNNN-N); osoite väestötietojärjestelmän tai kaupparekisterin mukaisesti; tiedot vakuutettavasta kohteesta (asuntoon kiinteistöosoite ja pinta-ala; ajoneuvoille rekisterinumero, merkki ja malli; yritykselle liikevaihto ja henkilöstömäärä); IBAN-tilinumero maksuveloitusta varten; tiedot aiemmista vahingoista ja nykyisistä vakuutuksista.
Vaihe 2 — Täytä hakijan perustiedot täsmällisesti. Ilmoita nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti (etu- ja sukunimi). Henkilötunnus tai Y-tunnus on pakollinen vakuutussopimuslain (543/1994) mukaisen tunnistautumisen vuoksi. Osoite rekisteröidyn osoitteen mukaisesti mahdollistaa vakuutuskirjan ja -ehtojen toimittamisen. Valitse hakijan asema: kuluttaja, yritys tai toiminimi.
Vaihe 3 — Valitse oikea vakuutustyyppi ja kuvaa kohde täsmällisesti. Vakuutustyyppi (kotivakuutus, ajoneuvovakuutus, henkilövakuutus jne.) ohjaa sovellettaviin ehtoihin. Vakuutuskohteen kuvaus on oltava riittävän yksityiskohtainen vakuutussumman oikean asettamisen mahdollistamiseksi. Kotivakuutuksessa ilmoita asunnon osoite, pinta-ala, rakennusvuosi ja rakennetyyppi; tämä vaikuttaa vakuutusmaksuun.
Vaihe 4 — Arvioi vakuutussumma realistisesti. Vakuutussumman on vastattava vakuutuskohteen todellista arvoa alivakuuttamisen välttämiseksi. Irtaimistovakuutuksessa laske kodinkoneet, huonekalut, elektroniikka ja muut esineet. Käyvän arvon voi tarkistaa verkosta tai vakuutusyhtiön tarjoamalla arvonlaskurilla. Alivakuuttaminen johtaa suhteelliseen korvaukseen vakuutussopimuslain (543/1994) 57–62 §:n mukaisesti.
Vaihe 5 — Täytä tiedonantovelvollisuus rehellisesti. Vakuutussopimuslain (543/1994) 22 §:n mukaan kaikki riskiin vaikuttavat olennaiset tiedot on ilmoitettava totuudenmukaisesti. Aiemmat vahingot (vakuutuslaji, vahinkovuosi, korvausmäärä), nykyiset vakuutukset samasta kohteesta ja erityiset riskitekijät on ilmoitettava. Tahallinen tai huolimattomuudesta johtuva tietojen salaaminen voi oikeuttaa vakuutusyhtiön purkamaan sopimuksen (24 §) tai alentamaan korvausta (26 §).
Vaihe 6 — Valitse omavastuu ja maksuväli. Suurempi omavastuu alentaa vakuutusmaksua; vakuutuksenottajan riskinsietokyky ja taloudellinen tilanne vaikuttavat sopivaan omavastuutasoon. Vuosittainen maksuväli on yleensä edullisin (ei osamaksujen käsittelylisää). Veloitus tapahtuu IBAN-tililtä sovitun maksuvälin mukaisesti.
Vaihe 7 — Ilmoita toivottu alkamispäivä. Vakuutuksen alkamispäivä (muodossa PP.KK.VVVV) varmistaa katkeamattoman turvan. Ajoneuvon pakollinen liikennevakuutus on oltava voimassa ennen rekisteröintiä liikennevakuutuslain (460/2016) mukaisesti. Kotivakuutus on voimaansaatettava ennen avainten luovutusta uuteen asuntoon.
Vaihe 8 — Allekirjoita ja lähetä hakemus. Allekirjoita hakemus fyysisellä allekirjoituksella tai pankkitunnistautumisella verkkopalvelussa. Ilmoita täyttöpaikka ja päivä (muodossa PP.KK.VVVV). Toimita hakemus vakuutusyhtiölle verkon kautta, sähköpostilla tai asiakaspalvelupisteessä; pyydä vastaanottokuittaus.
Vaihe 9 — Seuraa vakuutuskirjan saapumista. Vakuutussopimuslain (543/1994) 11 §:n mukaan vakuutuskirja on toimitettava viivytyksettä sopimuksen syntymisen jälkeen. Tarkista vakuutuskirjasta, että kaikki tiedot ovat oikein: nimi, henkilötunnus, vakuutuskohde, vakuutussumma, omavastuu, alkamispäivä ja ehtoviittaukset. Korjaustarve ilmoitetaan vakuutusyhtiölle välittömästi.
Vakuutushakemus – lakisääteiset vaatimukset
Vakuutushakemus Suomessa on vakuutussopimuslain (543/1994) mukaisen prosessin ensimmäinen askel, johon sovelletaan useita pakollisia säädöksiä.
Vakuutussopimuslaki (543/1994) perussäädöksenä. Laki sääntelee kaikkia vapaaehtoisia vakuutussopimuksia Suomessa. Lain 5 § velvoittaa vakuutuksenantajan ennen sopimusta antamaan hakijalle tarpeelliset tiedot vakuutuksesta vakiomuotoisesti (key information document, KID, Solvenssi II -direktiivin mukaisesti). Lain 11 § velvoittaa toimittamaan vakuutuskirjan viivytyksettä. Lain 22 §:n mukainen tiedonantovelvollisuus on hakijalle pakollinen velvoite; rikkomisesta seuraa purkamisoikeus (24–25 §) tai korvauksen alentaminen (26–27 §).
Pakollinen liikennevakuutus (Liikennevakuutuslaki 460/2016). Jokaisen rekisteröidyn ajoneuvon omistajan tai haltijan on otettava pakollinen liikennevakuutus ennen ajoneuvon käyttöä liikenteessä. Liikennevakuutuksen puuttuminen johtaa liikennevakuutusmaksun kaksinkertaiseen veloitukseen Liikennevakuutuskeskuksen toimesta. Liikennevakuutuksesta korvataan liikenneonnettomuudessa kolmannelle aiheutunut henkilö- ja omaisuusvahinko.
Pakollinen tapaturmavakuutus (Tapaturmavakuutuslaki 459/2015). Työnantajalla on velvollisuus ottaa pakollinen tapaturmavakuutus kaikille palkansaajilleen työtapaturmien varalta. Vakuutuksen ottamatta jättämisestä seuraa hallinnollinen lisämaksu ja tapaturmakorvauksen maksaminen tapaturmavakuutuskeskuksen toimesta. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on oma-aloitteinen lisäturva.
Kuluttajansuojalaki (38/1978) kuluttajahakemuksissa. Kuluttajalle tarjottavissa vakuutuksissa sovelletaan kuluttajansuojalain 12 lukua. Etämyynnissä — verkossa tai puhelimitse — kuluttajalla on 14 päivän peruuttamisoikeus vakuutussopimuksesta kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvun mukaisesti. Vakuutusyhtiön on toimitettava kuluttajalle kaikki tiedot vakuutustuotteesta ennen sopimuksen tekemistä vakuutusjakelulaki (234/2018) mukaisesti.
Vakuutusjakelulaki (234/2018) EU:n IDD-direktiivin täytäntöönpanona. Vakuutusyritysten ja -välittäjien on noudatettava vakuutusjakelulakia, joka panee täytäntöön EU:n vakuutusjakeluliiketoimintadirektiivin (IDD, 2016/97/EU). Lain mukaan asiakkaalle on annettava asianmukainen tieto tuotteesta (product information document) ennen sopimuksen tekemistä; vakuutusvälittäjällä on tiedonantovelvollisuus laajemmin kuin suoraan myyvällä vakuutusyhtiöllä.
Vakuutusyhtiölaki (521/2008) Finanssivalvonnan valvontana. Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden on oltava Finanssivalvonnan myöntämän toimiluvan haltijoita. Finanssivalvonta valvoo vakavaraisuutta, toimintaa ja kuluttajansuojaa; toimiluvattoman vakuutustoiminnan harjoittaminen on rikoslain (39/1889) 30 luvun mukainen rikos.
Tuloverolaki (1535/1992) henkivakuutuksessa. Säästöhenkivakuutuksen vakuutussäästöt kasvavat verovapaasti vakuutuksen sisällä; verotus tapahtuu vasta nostojen yhteydessä pääomatulona. Työnantajan ottaman ryhmähenkivakuutuksen maksu on työnantajalle vähennyskelpoinen meno elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) mukaisesti.
Yleisimmät virheet: Vakuutushakemus
Tavanomaiset virheet Vakuutushakemus Suomessa laadinnassa voivat johtaa vakuutusturvan aukkoon, liian pieneen korvaukseen tai sopimuksen purkamiseen.
Virhe 1 — Alivakuuttaminen. Vakuutussumman asettaminen liian pieneksi johtaa alivakuuttamiseen, jolloin korvaus on suhteutettua vakuutussopimuslain (543/1994) 57–62 §:n mukaisesti. Jos irtaimisto on arvioitu 20 000 euroksi mutta todellinen arvo on 40 000 euroa, korvaus on vain 50 prosenttia vahinkosummasta. Ratkaisu: arvioi vakuutuskohteen arvo huolellisesti nykyarvoilla (uushankinta-arvo tai päivänarvovakuutus).
Virhe 2 — Tiedonantovelvollisuuden rikkominen. Aiempien vahinkojen tai muiden riskitekijöiden salaaminen rikkoo vakuutussopimuslain (543/1994) 22 §:ää. Tämä voi oikeuttaa vakuutusyhtiön purkamaan sopimuksen vahingon sattuessa (24–25 §) tai alentamaan korvausta (26–27 §). Ratkaisu: ilmoita kaikki aiemmat vahingot ja riskitekijät totuudenmukaisesti.
Virhe 3 — Pakollisen liikennevakuutuksen laiminlyönti. Ajoneuvoa rekisteröidessä tai siirrettäessä liikennevakuutus on oltava voimassa liikennevakuutuslain (460/2016) mukaisesti. Laiminlyönti johtaa kaksinkertaiseen liikennevakuutusmaksuun. Ratkaisu: ota liikennevakuutus ennen ajoneuvon rekisteröintiä tai käyttöä.
Virhe 4 — Väärä vakuutuskohde. Kotivakuutuksessa ilmoitetun osoitteen on vastattava vakuutettua asuntoa; ajoneuvovakuutuksessa rekisterinumeron on täsmättävä. Väärä kohde voi johtaa siihen, että vahinko ei kuulu vakuutuksen piiriin. Ratkaisu: tarkista osoite, rekisterinumero ja muut tunnistetiedot vakuutusasiakirjoista.
Virhe 5 — Hakemuksen lähettäminen ilman todennettu vastaanotto. Verkon kautta tai postitse lähetettyyn hakemukseen on pyydettävä vastaanottokuittaus. Ilman dokumentoitua vastaanottoa hakija ei pysty todistamaan hakemuksen toimittamispäivää, mikä voi vaikuttaa vakuutuksen alkamispäivään. Ratkaisu: pyydä aina kirjallinen tai sähköinen vastaanottokuittaus hakemuksen toimittamisesta.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Vakuutushakemus (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/insurance/vakuutushakemus
"Vakuutushakemus (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/insurance/vakuutushakemus.
@misc{formslegal-vakuutushakemus,
author = {{Forms Legal}},
title = {Vakuutushakemus (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/financial/insurance/vakuutushakemus}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
Vakuutushakemuksessa on annettava vakuutussopimuslain (543/1994) 22 §:n nojalla totuudenmukaisesti kaikki vakuutuksenantajan pyytämät ja muut riskiin olennaisesti vaikuttavat tiedot. Pakollisia tietoja ovat hakijan nimi ja henkilötunnus (DDMMYY-NNNN) tai Y-tunnus (NNNNNNN-N), osoite, vakuutettavan kohteen kuvaus (kiinteistöosoite, rekisterinumero tai muu yksilöintitieto), arvioitu vakuutussumma ja aiemmat vahingot viimeisen viiden vuoden ajalta. Tiedonantovelvollisuuden rikkominen oikeuttaa vakuutusyhtiön purkamaan sopimuksen (24 §) tai alentamaan korvausta (26 §). Kuluttajalle myönnetyssä etämyynnissä (verkkopalvelu) on lisäksi sovelletaan kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvun mukaista 14 päivän peruuttamisoikeutta.
Vakuutus astuu voimaan vakuutusyhtiön hyväksynnän jälkeen sovittuna päivänä, joka ilmoitetaan vakuutuskirjassa vakuutussopimuslain (543/1994) 11 §:n mukaisesti. Hakijalle toimitettavassa vakuutuskirjassa ilmoitetaan vakuutuksen alkamis- ja päättymispäivä sekä kaikki sopimuksen ehdot. Pakollisessa liikennevakuutuksessa vakuutus on oltava voimassa ennen rekisteröintiä tai ajoneuvon käyttöä liikenteessä liikennevakuutuslain (460/2016) mukaisesti; useimmat vakuutusyhtiöt myöntävät liikennevakuutuksen välittömästi verkkopalvelussa. Kotivakuutuksessa toivottuna alkamispäivänä tulisi olla avainten luovutuspäivä tai muuttopäivä, jotta katkeamaton turva on taattu. Jos hakemuksessa ja vakuutuskirjassa alkamispäivä poikkeaa toisistaan, hakijan on tarkistettava virhe välittömästi.
Etämyynnissä — kun vakuutushakemus tehdään verkossa tai puhelimitse — kuluttajalla on 14 päivän peruuttamisoikeus sopimuksen tekemisestä kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvun mukaisesti. Peruuttamisilmoitus on tehtävä kirjallisesti vakuutusyhtiölle määräajan kuluessa, ja vakuutusmaksu palautetaan käytettyjä päiviä vastaavaa osuutta lukuun ottamatta. Toistaiseksi voimassa oleva vakuutus, joka on tehty asiakaspalvelupisteessä tai muutoin kuin etämyynnissä, voidaan irtisanoa vakuutussopimuslain (543/1994) 14 §:n mukaisesti kirjallisella ilmoituksella vakuutusyhtiölle ennen seuraavaa maksupäivää tai vakuutuksen uusimispäivää. Irtisanominen on mahdollista ilman erityistä perustelua.
Tiedonantovelvollisuus vakuutushakemuksessa tarkoittaa vakuutussopimuslain (543/1994) 22 §:n mukaista velvoitetta antaa totuudenmukaisesti kaikki vakuutuksenantajan pyytämät ja muut riskiin olennaisesti vaikuttavat tiedot. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi aiempien vahinkojen, turvatoimenpiteiden puuttumisen tai erityisten riskitekijöiden ilmoittamista. Tiedonantovelvollisuuden rikkominen voi johtaa vakuutuksen purkamiseen (24 §: tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella annetut väärät tiedot; 25 §: tuottamuksellinen rikkominen) tai korvauksen alentamiseen (26–27 §). Vakuutusyhtiö selvittää vahingon sattuessa, onko tiedonantovelvollisuus täytetty; jos selvityksessä paljastuu riskiin vaikuttavia tietoja, joita ei ole ilmoitettu, yhtiöllä on oikeus alentaa korvausta suhteellisesti tai evätä se kokonaan tahallisessa rikkomisessa.
Omavastuun suuruus on henkilökohtainen päätös, joka riippuu vakuutuksenottajan taloudellisesta tilanteesta ja riskinsietokyvystä. Pieni omavastuu (esimerkiksi 150 EUR) tarkoittaa korkeampaa vakuutusmaksua mutta pienempää omavastuuosuutta vahingon sattuessa; tämä sopii henkilöille, joilla on pieni käteisvaranto. Suuri omavastuu (esimerkiksi 1 000 EUR) tarkoittaa matalampaa vakuutusmaksua mutta suurempaa omavastuuosuutta; tämä sopii henkilöille, joilla on riittävä säästöpuskuri pienempien vahinkojen kattamiseen. Vakuutusasiantuntijoiden yleinen ohje on valita omavastuu, joka vastaa kolmen kuukauden bruttopalkalle jaettua kuukausisäästöä. Useimmissa kotivakuutuksissa perusomavastuu on 300–500 euroa. Ajoneuvovakuutuksessa omavastuu vaihtelee yleensä 150–1 000 euron välillä. Omavastuuta voidaan tyypillisesti muuttaa sopimusvuosittain.
Vakuutussopimuslain (543/1994) mukaan nämä käsitteet eroavat toisistaan. Vakuutuksenottaja on se, joka on solminut vakuutussopimuksen vakuutusyhtiön kanssa ja maksaa vakuutusmaksut. Vakuutettu on se, jonka hyväksi vakuutus on otettu — esimerkiksi kotivakuutuksessa kaikki taloudessa asuvat perheenjäsenet tai henkilövakuutuksessa nimetty henkilö. Edunsaaja on se, jolla on oikeus saada vakuutuskorvaus vakuutustapahtuman sattuessa; henkivakuutuksessa edunsaaja on tyypillisesti puoliso tai lapset. Vakuutuksenottaja, vakuutettu ja edunsaaja voivat olla sama henkilö tai eri henkilöitä. Henkivakuutuksessa ja pitkäaikaisessa henkilövakuutuksessa edunsaajan nimeäminen on erityisen tärkeää, jotta korvaus ohjautuu oikealle henkilölle ilman perintöriitoja.
Kyllä, vakuutusyhtiöllä on oikeus hylätä vakuutushakemus tai tarjota vakuutusta rajoitetuin ehdoin. Yleisimmät hylkäysperusteet ovat poikkeuksellisen suuri riski (esimerkiksi uusiutuva vahinkosarja kotivakuutuksessa), hakijan luottotietojen puutteet tai toimialan erityiset riskitekijät yritysvakuutuksessa. Pakollisessa liikennevakuutuksessa vakuutusyhtiöllä on kuitenkin liikennevakuutuslain (460/2016) mukaisesti velvollisuus myöntää vakuutus kaikille hakijoille; yhtiö voi kuitenkin soveltaa poikkeuksellista maksua korkeampiriskisille asiakkaille. FINE (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta) tarjoaa maksuttoman neuvonnan tilanteessa, jossa hakija kokee hylkäyksen epäasianmukaiseksi. Kilpailuttaminen muilla vakuutusyhtiöillä on myös mahdollinen ratkaisu.
Suomessa vakuutusyhtiöitä valvoo Finanssivalvonta (Fiva), joka on itsenäinen viranomainen Suomen Pankin yhteydessä. Finanssivalvonta myöntää toimiluvat, valvoo vakavaraisuutta (Solvenssi II -direktiivin 2009/138/EY mukaisesti), kuluttajansuojaa ja rahanpesun torjuntaa vakuutusyhtiöiden osalta. Pakollisten liikennevakuutusten erityisvalvonnasta vastaa osittain Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom). FINE (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta) on erillinen neuvonta- ja riitojenratkaisuelin yksittäisiin riitoihin vakuutuksenottajien ja vakuutusyhtiöiden välillä; FINEn suositukset eivät ole lainvoimaisia mutta vakuutusyhtiöt noudattavat niitä yleensä. Finanssialan Keskusliitto (FK) edustaa toimialaa, ylläpitää liikennevakuutusrekisteriä ja koordinoi vakuutusyhtiöiden yhteisiä palveluja.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Vakuutuskorvaushakemus
Kirjallinen vakuutuskorvaushakemus vakuutuksenottajalta vakuutusyhtiölle vakuutussopimuslain (543/1994) 69–73 §:n mukaisesti. Kattaa kotivakuutus-, ajoneuvovakuutus- ja henkilövakuutusvahingot sekä oikeusturvavakuutuksen.
Vakuutuksen irtisanomisilmoitus
Kirjallinen vakuutuksen irtisanomisilmoitus vakuutuksenottajalta vakuutusyhtiölle vakuutussopimuslain (543/1994) 12–17 §:n mukaisesti. Soveltuu kotivakuutuksen, ajoneuvovakuutuksen, henkilövakuutuksen ja muiden vakuutusten irtisanomiseen.