Osingonjakopäätös Suomi

Osingonjakopäätös Suomessa on muodollinen päätös, jolla suomalainen osakeyhtiö (Oy) jakaa voittoa osakkeenomistajilleen, ja siitä säädetään osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvussa, joka koskee varojen jakamista. Osingonjakopäätös dokumentoi jaettavan osingon määrän osakkeelta ja yhteensä, täsmäytys- ja maksupäivän sekä maksukyvyn arvioinnin, ja se on yhtiön varojenjaon ensisijainen näyttö.

Varojenjaon oikeudellinen perusta sisältyy osakeyhtiölain (624/2006) 13 lukuun. Osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:ssä luetellaan sallitut varojenjaon tavat, joihin kuuluvat voitonjako eli osinko ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentaminen, omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä yhtiön purkaminen ja poistaminen rekisteristä. Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Osingonjaosta päättää yhtiökokous osakeyhtiölain 13 luvun 6 §:n mukaan, jollei se ole valtuuttanut hallitusta päättämään jaosta.

Jakokelpoiset varat määräävät osingon enimmäismäärän. Yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat, osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 5 §:n mukaan. Vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat tilikauden ja edellisten tilikausien voitto sekä muut vapaan oman pääoman rahastot, kuten sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. Sidottua omaa pääomaa, kuten osakepääomaa, ei saa jakaa osinkona. Jako perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen osakeyhtiölain 13 luvun 3 §:n mukaan, ja jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu.

Maksukykytesti on osingonjaon ehdoton edellytys. Osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 2 §:n mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tämä maksukykytesti täydentää tasetestiä eli jakokelpoisen vapaan oman pääoman rajoitusta. Hallituksen on arvioitava, kykeneekö yhtiö suoriutumaan velvoitteistaan myös osingonjaon jälkeen, ottaen huomioon kassavarat, erääntyvät velat ja ennakoitavissa oleva rahoitustilanne. Maksukyvyn arviointi on syytä dokumentoida päätöksessä.

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on jaon perusperiaate. Osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 7 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osinko jaetaan siten osakeomistuksen suhteessa, jollei yhtiössä ole eri osakelajeja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. Yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Vähemmistöosinko suojaa vähemmistöä. Osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 7 §:n mukaan osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat varsinaisessa yhtiökokouksessa vaatia osinkona jaettavaksi vähintään puolet tilikauden voitosta vähennettynä eräillä erillä, kuitenkin enintään kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Tämä vähemmistöosinkosäännös suojaa vähemmistöosakkaita tilanteissa, joissa enemmistö pidättäytyy jakamasta voittoa. Forms-legal.com-kirjasto tarjoaa täydentäviä malleja suomalaisen yhtiön hallinnointiin, mukaan lukien yhtiökokouksen pöytäkirja ja hallituksen kokouspöytäkirja.

Osingonjakopäätös Suomessa tarvitaan aina, kun osakeyhtiö jakaa voittoa osakkeenomistajilleen osinkona. Varojenjaon on tapahduttava osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun mukaisin tavoin ja edellytyksin, ja päätös on dokumentoitava asianmukaisesti.

Varsinaisen yhtiökokouksen osinkopäätös. Yleisin tilanne on osingonjako varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 3 §:n mukaan. Tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen yhtiökokous päättää taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja siitä, jaetaanko osinkoa. Päätös perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen osakeyhtiölain 13 luvun 3 §:n mukaan, ja se pöytäkirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan.

Välitilinpäätökseen perustuva osinko. Jos yhtiö haluaa jakaa osinkoa kesken tilikauden tai uusimman vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen kertyneestä voitosta, on laadittava välitilinpäätös, joka osoittaa jakokelpoiset varat. Osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 3 §:n mukaan jako voi perustua myös välitilinpäätökseen, joka on laadittu ja tilintarkastettu samoin kuin varsinainen tilinpäätös, jos yhtiöllä on velvollisuus valita tilintarkastaja. Tämä on tarpeen esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä.

Ylimääräinen osingonjako. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa voidaan päättää osingosta varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen, jos jakokelpoisia varoja on ja maksukykytesti täyttyy. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 4 §:n mukaan, ja osinkopäätös tehdään samoin edellytyksin kuin varsinaisessa kokouksessa.

Hallituksen päätös valtuutuksen nojalla. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 6 §:n mukaan. Valtuutuksessa määritellään jaettavien varojen enimmäismäärä. Hallitus tekee tällöin osingonjakopäätöksen valtuutuksen rajoissa ja vastaa siitä, että maksukykytesti ja jakokelpoisten varojen rajoitus täyttyvät. Hallituksen päätös pöytäkirjataan hallituksen kokouspöytäkirjaan.

Vähemmistöosingon vaatiminen. Osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat varsinaisessa yhtiökokouksessa vaatia vähemmistöosinkoa osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 7 §:n mukaan. Tällöin on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta laissa määritellyin vähennyksin, enintään kahdeksan prosenttia omasta pääomasta. Vaatimus ja sen perusteella tehty päätös pöytäkirjataan.

Varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta. Osinkoa muistuttava varojenjako voidaan tehdä myös sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 1 §:n mukaan. Tällainen pääomanpalautus käsitellään verotuksessa eri tavoin kuin voitonjako, mutta menettely ja maksukykytestin vaatimus ovat samat. Päätös tehdään yhtiökokouksessa ja dokumentoidaan.

Konsernitilanteet ja verosuunnittelu. Osingonjakoa käytetään konsernirakenteissa varojen siirtämiseen tytäryhtiöstä emoyhtiölle. Osinko emoyhtiölle voi olla verovapaata elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) mukaan tietyin edellytyksin. Osingonjakopäätös on tarpeen myös tässä tilanteessa, ja maksukykytestin sekä jakokelpoisten varojen rajoituksen on täytyttävä tytäryhtiössä.

Oikeudellisesti pätevä osingonjakopäätös Suomessa sisältää seuraavat keskeiset osatekijät osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun mukaisesti.

Yhtiön yksilöinti ja päätöksen tekijä. Yhtiön toiminimi Oy-tunnuksineen ja Y-tunnus (muodossa NNNNNNN-N kaupparekisteristä) merkitään päätöksen alkuun. Päätöksestä ilmenee, onko jaosta päättänyt varsinainen yhtiökokous, ylimääräinen yhtiökokous vai hallitus yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 6 §:n mukaan.

Jaon perusta ja tilinpäätös. Päätöksestä ilmenee tilikausi, jonka vahvistettuun tilinpäätökseen jako perustuu osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 3 §:n mukaan. Jos yhtiöllä on velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Välitilinpäätökseen perustuvassa jaossa ilmoitetaan välitilinpäätöksen päivämäärä.

Jakokelpoiset varat. Päätöksessä ilmoitetaan jakokelpoinen vapaa oma pääoma, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 5 §:n mukaan. Jaettava määrä ei saa ylittää jakokelpoisia varoja. Sidottua omaa pääomaa, kuten osakepääomaa, ei saa jakaa osinkona.

Osingon määrä osakkeelta ja yhteensä. Päätöksessä ilmoitetaan kullekin osakkeelle maksettava osinko euroina ja jaettavan osingon kokonaismäärä. Osakkeenomistajilla on yhtäläinen oikeus osinkoon osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan, jollei yhtiöjärjestyksessä ole eri osakelajeja. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Nähdäksesi täydellisen työkalupakin suomalaisen yhtiön hallinnointiin, vieraile osoitteessa forms-legal.com.

Täsmäytyspäivä ja maksupäivä. Päätöksessä ilmoitetaan täsmäytyspäivä, jonka mukaan määräytyy, kenellä on oikeus osinkoon, sekä osingon maksupäivä. Osinkoon on oikeutettu se, joka on merkitty yhtiön osakasluetteloon täsmäytyspäivänä. Päivämäärät ilmoitetaan suomalaisessa muodossa PP.KK.VVVV.

Maksukyvyn arviointi. Päätökseen liitetään arvio siitä, että osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 2 §:n mukaan. Arvio ottaa huomioon yhtiön kassavarat, erääntyvät velvoitteet ja ennakoitavissa olevan rahoitustilanteen. Dokumentoitu maksukykyarvio suojaa hallituksen jäseniä vahingonkorvausvastuulta.

Vähemmistöosingon huomioon ottaminen. Jos vähemmistöosakkaat, joilla on vähintään kymmenesosa osakkeista, vaativat vähemmistöosinkoa osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 7 §:n mukaan, päätöksessä otetaan huomioon vähintään puolet tilikauden voitosta laissa määritellyin vähennyksin, enintään kahdeksan prosenttia omasta pääomasta. Vaatimus ja sen käsittely kirjataan.

Allekirjoitus ja päivämäärä. Päätös allekirjoitetaan ja päivätään. Yhtiökokouksen tekemä osinkopäätös sisältyy yhtiökokouksen pöytäkirjaan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjantarkastajat. Hallituksen valtuutuksen nojalla tekemä päätös sisältyy hallituksen kokouspöytäkirjaan. Päivämäärä ilmoitetaan muodossa PP.KK.VVVV.

Osingonjakopäätös Suomessa täytetään järjestelmällisesti seuraavin vaihein, jotta päätös täyttää osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun vaatimukset ja jako on laillinen.

Vaihe 1 — Täytä yhtiön tiedot. Ilmoita yhtiön täydellinen toiminimi Oy-tunnuksineen ja Y-tunnus (muodossa NNNNNNN-N PRH:n kaupparekisteristä). Ilmoita tilikausi, jonka vahvistettuun tilinpäätökseen jako perustuu, muodossa PP.KK.VVVV–PP.KK.VVVV.

Vaihe 2 — Valitse päätöksen tekijä. Valitse, päättääkö osingonjaosta varsinainen yhtiökokous, ylimääräinen yhtiökokous vai hallitus yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 6 §:n mukaan. Jos hallitus päättää valtuutuksen nojalla, tarkista, että jaettava määrä on valtuutuksen rajoissa.

Vaihe 3 — Selvitä jakokelpoiset varat. Ilmoita jakokelpoinen vapaa oma pääoma euroina vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Vähennä yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat. Tarkista, että jaettava osinko ei ylitä tätä määrää osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 5 §:n mukaan. Ilmoita myös osakkeiden lukumäärä.

Vaihe 4 — Määritä osingon määrä. Ilmoita kullekin osakkeelle maksettava osinko euroina ja jaettavan osingon kokonaismäärä euroina. Tarkista, että kokonaismäärä on osinko osakkeelta kerrottuna ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Vaihe 5 — Aseta täsmäytys- ja maksupäivä. Ilmoita täsmäytyspäivä, jonka mukaan osinko-oikeus määräytyy, ja osingon maksupäivä muodossa PP.KK.VVVV. Osinkoon on oikeutettu se, joka on merkitty osakasluetteloon täsmäytyspäivänä. Maksupäivä on tavallisesti pian täsmäytyspäivän jälkeen.

Vaihe 6 — Dokumentoi maksukyvyn arviointi. Kuvaa lyhyesti, miksi osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 2 §:n mukaan. Ota huomioon kassavarat, erääntyvät velat ja ennakoitavissa oleva rahoitustilanne. Tämä dokumentointi on tärkeä hallituksen jäsenten vastuunrajauksen kannalta.

Vaihe 7 — Allekirjoita ja päivää päätös. Ilmoita allekirjoituspaikka ja päivämäärä sekä allekirjoittavan henkilön nimi ja rooli (esimerkiksi yhtiökokouksen puheenjohtaja). Yhtiökokouksen tekemä osinkopäätös sisällytetään yhtiökokouksen pöytäkirjaan ja hallituksen päätös hallituksen kokouspöytäkirjaan.

Vaihe 8 — Pane jako täytäntöön ja huolehdi verotuksesta. Maksa osinko ilmoitetun maksupäivän mukaan. Yhtiön on toimitettava osingosta ennakonpidätys luonnollisille henkilöille ja annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus maksetuista osingoista. Tarkista ennen maksua vielä, että yhtiön maksukyky ei ole jaon ja maksupäivän välillä heikentynyt siten, että jako olisi osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 2 §:n vastainen.

Osingonjakopäätös Suomessa on yksityiskohtaisen sääntelyn alainen osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvussa ja verolainsäädännössä.

Sallitut varojenjaon tavat osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 1 §:n mukaan. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain laissa säädetyin tavoin: voitonjakona eli osinkona ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääomaa alentamalla, omia osakkeita hankkimalla ja lunastamalla sekä yhtiötä purettaessa. Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa, joka on osakeyhtiölain 13 luvun 4 §:n mukaan palautettava.

Jakokelpoiset varat osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 5 §:n mukaan. Yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrät, jotka on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan siirrettävä sidottuun omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa, kuten osakepääomaa, ei saa jakaa. Jaettava määrä ei saa ylittää viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisia jakokelpoisia varoja, ja jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset.

Tasetesti ja tilinpäätös osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 3 §:n mukaan. Jako perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, jaon perusteena olevan tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Jako voi perustua myös välitilinpäätökseen, joka on laadittu ja tarvittaessa tilintarkastettu samoin edellytyksin.

Maksukykytesti osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 2 §:n mukaan. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tämä maksukykytesti on pakottava ja täydentää tasetestiä. Hallituksen on arvioitava yhtiön kykyä suoriutua velvoitteistaan myös jaon jälkeen, ottaen huomioon kassavarat, erääntyvät velat ja rahoitustilanteen. Maksukyvyttömänä tehty jako on osakeyhtiölain 13 luvun 4 §:n mukaan palautettava.

Päätösvalta osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 6 §:n mukaan. Varojen jakamisesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on siihen velvollinen vähemmistöosingon perusteella tai yhtiöjärjestyksen mukaan. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta. Valtuutus on voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.

Vähemmistöosinko osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 7 §:n mukaan. Osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat varsinaisessa yhtiökokouksessa vaatia, että osinkona jaetaan vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät. Jaettavaa määrää rajoittaa kuitenkin se, että osinko saa olla enintään kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta, eikä jako saa vaarantaa maksukykyä.

Yhdenvertaisuusperiaate osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 7 §:n mukaan. Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä eri osakelajeista. Osinko on jaettava osakeomistuksen suhteessa. Yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan epäoikeutettua etua osakkeenomistajalle tai muulle yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Verotus ja ilmoitusvelvollisuus. Osingosta on toimitettava ennakonpidätys luonnollisille henkilöille maksetuista osingoista ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan, ja yhtiön on annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus maksetuista osingoista. Listaamattoman yhtiön luonnolliselle henkilölle maksaman osingon verotuksesta säädetään tuloverolaissa (1535/1992), jossa osinko jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin yhtiön nettovarallisuuden perusteella.

Yleiset virheet osingonjakopäätöksen tekemisessä Suomessa voivat johtaa laittomaan varojenjakoon ja palautusvelvollisuuteen tai hallituksen vahingonkorvausvastuuseen.

Virhe 1 — Jaetaan enemmän kuin jakokelpoisia varoja. Jos osinkoa jaetaan yli vapaan oman pääoman tai sidotusta omasta pääomasta, kyseessä on laiton varojenjako osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 5 §:n vastaisesti, ja varat on palautettava 13 luvun 4 §:n mukaan. Ratkaisu: laske jakokelpoinen vapaa oma pääoma viimeksi vahvistetusta tilinpäätöksestä ja varmista, ettei jaettava osinko ylitä sitä.

Virhe 2 — Maksukykytesti laiminlyödään. Jos osinkoa jaetaan, vaikka yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden, jako on osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 2 §:n vastainen ja palautettava. Hallitus voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Ratkaisu: dokumentoi maksukyvyn arviointi, jossa otetaan huomioon kassavarat, erääntyvät velat ja rahoitustilanne, ennen jakopäätöstä ja vielä ennen maksupäivää.

Virhe 3 — Jako perustuu vanhentuneeseen tai vahvistamattomaan tilinpäätökseen. Jos jako tehdään ilman viimeksi vahvistettua tai tilintarkastettua tilinpäätöstä, se on osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 3 §:n vastainen. Ratkaisu: perusta jako viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen tai laadi ja tarvittaessa tilintarkastuta välitilinpäätös, jos jako tehdään uudemmasta voitosta.

Virhe 4 — Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaus. Jos osinko jaetaan epätasaisesti osakkeenomistajille ilman yhtiöjärjestyksen mukaista osakelajijakoa, päätös loukkaa osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta ja on moitteenalainen. Ratkaisu: jaa osinko osakeomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty eri osakelajien oikeuksista.

Virhe 5 — Vähemmistöosinkoa ei oteta huomioon. Jos vähemmistöosakkaat vaativat vähemmistöosinkoa osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 7 §:n mukaan eikä vaatimusta noudateta, päätös on lainvastainen. Ratkaisu: ota vähemmistöosinkovaatimus huomioon varsinaisessa yhtiökokouksessa ja jaa vähintään laissa edellytetty määrä, jos kymmenesosan omistavat osakkaat sitä vaativat.

Virhe 6 — Päätösvallan ylittäminen valtuutuksessa. Jos hallitus jakaa osinkoa yli yhtiökokouksen valtuutuksen rajojen osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 6 §:n vastaisesti, päätös on pätemätön. Ratkaisu: tarkista valtuutuksen enimmäismäärä ja voimassaoloaika ennen hallituksen osinkopäätöstä ja pysy valtuutuksen rajoissa.

Virhe 7 — Verotuksen ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti. Jos yhtiö jättää toimittamatta ennakonpidätyksen tai antamatta vuosi-ilmoituksen maksetuista osingoista, seurauksena voi olla veronkorotus. Ratkaisu: toimita ennakonpidätys luonnollisille henkilöille maksetuista osingoista ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan ja anna Verohallinnolle vuosi-ilmoitus maksupäivän jälkeen.