Tuontisopimus Suomi

Tuontisopimus Suomessa on kansainvälinen hankintasopimus, jonka suomalainen ostaja eli tuoja solmii ulkomaisen myyjän kanssa tavaroiden ostamisesta ja toimittamisesta Suomeen. Tuontisopimus on kirjallinen perusta koko toimitusketjulle. Se sitoo myyjän toimittamaan sovitun tavaran sovituilla ehdoilla ja ostajan maksamaan sovitun hinnan sekä noudattamaan tuontiselvitysvelvoitteitaan.

Tuontisopimus eroaa kotimaisesta hankintasopimuksesta merkittävästi usealla tasolla. Ensinnäkin sovellettava laki on monitasoinen: kauppalaki 355/1987 säätelee Suomessa tavaran kauppaa, YK:n kansainvälistä tavaran kauppaa koskeva yleissopimus CISG laki 796/1988 soveltuu useiden jäsenmaiden kanssa tehtävässä kaupassa automaattisesti, ja EU:n unionin tullikoodi UCC asetus 952/2013 yhdessä tullilain 304/2016 kanssa säätelee tavaroiden tuontia EU:n tullialueelle. Toiseksi riski ei siirry välittömästi, vaan Incoterms 2020 -toimituslauseke määrittää tarkan siirtymishetken toimitusketjussa. Kolmanneksi ALV-kohtelu poikkeaa kotimaisesta: tuonti EU:n ulkopuolelta on ALV:llinen tuontiALV:n osalta 25,5 prosenttia Suomessa, vaikka myyjä ei veloita sitä, ja ostaja tilittää sen tulliselvityksen yhteydessä tai lykätyn ALV-järjestelyn kautta.

Suomalaisten yritysten tuonti on taloudellisesti merkittävää. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaratuonnin arvo on noin 75–80 miljardia euroa vuodessa. Suurimmat tuontimaat ovat Saksa, Ruotsi, Kiina ja Alankomaat. Toimialoja ovat elektroniikka, energia, metalli- ja koneenrakennus, tekstiili ja muoti sekä elintarvikkeet. Erityisesti Kiinan merkittävyys elektroniikan ja kulutustavaroiden osalta korostaa tuontisopimuksen laatu- ja tarkastuslausekkeiden tärkeyttä, sillä pitkä toimitusketju merirahti Shanghaista Suomeen kestää noin 35–45 päivää.

Tuontisopimuksen laajuus vaihtelee yksittäisestä kertaostosta eli spot purchase -tilauksesta pitkäaikaiseen kehysostosopimusjärjestelyyn kuten blanket purchase order tai framework agreement. Pitkäaikaisessa järjestelyssä tuontisopimus kattaa yleisehdot, kun taas yksittäiset tilaukset vahvistetaan erikseen tilauksilla eli purchase order -asiakirjoilla. Kertaostoissa koko sopimus tehdään kerralla yhdeksi asiakirjaksi, joka kattaa kaikki kaupan ehdot yhdessä kokonaisuudessa.

Tuontisopimus Suomessa tarvitaan aina, kun suomalainen yritys hankkii tavaroita ulkomailta ensimmäistä kertaa tai uudelta toimittajalta merkittävillä summilla.

Elektroniikka- ja komponenttituonti Aasiasta. Suomalainen elektroniikkavalmistaja tai maahantuoja, joka ostaa piirilevyjä, koostettuja moduuleja tai valmislaitteita Kiinan, Taiwanin tai Etelä-Korean toimittajilta, tarvitsee kirjallisen tuontisopimuksen laatu- ja CE-merkintävaatimusten varmistamiseksi EU 2019/1020 mukaan. Pre-shipment-tarkastus SGS:n tai Bureau Veritaksen toimesta ennen lastausta on standardikäytäntö pitkissä toimitusketjuissa.

Teollisuuskoneiden ja laitteiden hankinta. Suomalainen teollisuusyritys, joka hankkii CNC-koneistuskeskuksia tai puristimia saksalaiselta tai italialaiselta valmistajalta, tarvitsee tuontisopimuksen jossa on CE-merkintäviittaus konedirektiiviin 2006/42/EY, takuuehdot sekä varaosien saatavuusvelvoite. EU:n sisäisessä kaupassa tulliselvitystä ei tarvita, mutta CISG-soveltuvuus ja kauppasopimuksen laajuus on silti sovittava kirjallisesti riita-tilanteiden varalle.

Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hankinta. Suomalainen elinkeinonharjoittaja, joka tuo kahvia, kaakaota, viljaa tai mausteita Afrikasta, Etelä-Amerikasta tai Aasiasta, tarvitsee tuontisopimuksen jossa viitataan elintarvikelakiin 23/2006, EU:n yleiseen elintarvikeasetukseen 178/2002 sekä mahdollisiin fytosanitaari- ja terveysvaatimuksiin. Kasvisten tuonti edellyttää Ruokaviraston kasvinterveystarkastusta.

Tekstiilin ja kulutustavaroiden tuonti. Verkkokauppias tai vähittäismyyjä, joka tuo vaatteita, huonekaluja tai kodintavaroita EU:n ulkopuolelta, tarvitsee tuontisopimuksen jossa on selvitetty tekstiilituotteiden merkintäasetus EU 1007/2011, REACH-asetus kemikaalivastuu EU 1907/2006 ja tuoteturvallisuusdirektiivin EU 2023/988 vaatimukset. Nämä vaatimukset vaihtelevat tuoteryhmittäin.

Raaka-aineiden strateginen hankinta. Prosessiteollisuus kuten kemianteollisuus tai metallurgiayhtiö, joka hankkii prosessiraaka-aineita pitkäaikaisilla sopimuksilla, tarvitsee tuontisopimuksen jossa on toimitusmäärät, hinnankorjausmekanismi ja ylivoimaista estettä koskevat ehdot.

Tuontisopimus Suomessa sisältää seuraavat elementit kauppalain 355/1987, CISG:n laki 796/1988 ja tullilain 304/2016 mukaisen pätevyyden varmistamiseksi.

Osapuolten identifiointi. Ostajan virallinen toiminimi, Y-tunnus PRH:sta, kotipaikka. Myyjän nimi rekisterimaassaan, yhtiömuoto, rekisterinumero sekä maa. Kiinan osalta tarvitaan tilinumero yritysrekisterissä eli Unified Social Credit Code -tunnus.

Tavarakuvaus, HS-koodi ja määrä. Yksityiskohtainen kuvaus, CN- tai HS-tullitariffikoodi kahdeksannumeroisena EU:n yhdistettyyn nimikkeistöön, määrä, paino, mitat ja pakkaus. HS-koodi on kriittinen tieto, sillä se määrää tulliprosentin ja mahdollisen antidumping-maksun.

Incoterms 2020 -lauseke ja nimetty paikka. Lauseke kirjataan täsmällisesti nimettynä paikkoineen. Tuonnissa FCA eli Free Carrier nimettyä paikkaa myyjän maassa käytettäessä tai CIF eli Cost, Insurance and Freight Turun tai Helsingin satamaan ovat tavallisimpia. Lausekkeen on sisällettävä selkeä nimetty paikka.

Laatuvaatimukset ja tarkastus. CE-merkintävaatimus, ISO-sertifikaatti, viittaus hyväksyttyihin näytteisiin tai prototyypistandardiin. Pre-shipment-tarkastuksen käytäntö: ostaja, myyjä tai riippumaton tarkastuslaitos kuten SGS, Bureau Veritas, TÜV Rheinland tai Intertek. Hylkäys- ja reklamaatiomenettely virhetilanteessa kirjataan selkeästi sopimukseen.

Maksuehto ja maksuvarmistus. Maksuvarmistustyyppi remburssi, dokumenttiperintä, T/T tai avotili, maksuaikataulu ja valuutta. Remburssi UCP 600 on turvallisin tuontimaksuvarmistus Suomen ja kolmansien maiden välillä. forms-legal.com tarjoaa myös tukidokumenttipohjia tuontiselvitykseen.

Tulliasiakirjat. Luettelo myyjän toimittamista asiakirjoista: kauppalasku, pakkauslista, alkuperätodistus EUR.1 tai Form A eli GSP-todistus kehitysmaista, konossementti tai CMR-rahtikirja tai AWB-lentorahtikirja sekä CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus tarvittaessa.

Sovellettava laki ja riidanratkaisu. CISG:n soveltuvuus tai nimenomainen poissulkeminen kirjataan. Riidanratkaisufoorumi sovitaan etukäteen, yleensä Finland Arbitration Institute FAI tai ICC, jotta riita voidaan ratkaista tehokkaasti.

Varaston palautusehto ja omistuksenpidätys. Omistuksenpidätysehto suojaa myyjää, jos ostaja ei maksa ennen tavaran saapumista. Varaston palautusehto on tärkeä erityisesti yksinmaahantuojasopimuksen yhteydessä, jotta sopimuksen päättyessä myymätön varasto voidaan palauttaa.

Tuontisopimus Suomessa laaditaan ennen tilauksen vahvistamista uudelta ulkomaiselta toimittajalta.

Vaihe 1 – Toimittajan taustatarkistus. Tarkista toimittajan rekisteristatus kansallisesta kaupparekisteristä. Kiinan osalta käytä National Enterprise Credit Information Publicity System -palvelua osoitteessa gsxt.gov.cn tai Dun & Bradstreet. Pyydä yritysrekisteriote ja kopio voimassa olevista ISO-sertifikaateista. Tarkista, onko toimittaja EU:n pakotelistalla ennen sopimuksen solmimista.

Vaihe 2 – HS-koodin varmistus ja tullimaksun laskenta. Selvitä tavaran CN- tai HS-koodi Tullin TARIC-tietokannasta. Laske tulliprosentti joko MFN-tariffilla, GSP-etuudella kehitysmaista tai EU:n vapaakauppasopimuksen perusteella kohdemaasta riippuen. Tarkista myös mahdollinen antidumping-maksu eli ADD tai tasausmaksu eli CVD, erityisesti kiinalaisille teräs-, alumiini- ja elektroniikkatuotteille.

Vaihe 3 – Valitse sopiva Incoterms-lauseke. Tuonnin näkökulmasta CIF eli Cost, Insurance and Freight tai CIP siirtää kuljetusvastuun myyjälle ja on usein paras valinta ensikertalaisen tuojan kannalta, koska myyjä järjestää kuljetuksen ja vakuutuksen. Kokenut tuoja voi käyttää FCA:ta, jolloin hän kilpailuttaa rahdinkuljettajan itse ja voi saada paremman hinnan omilla sopimuksillaan.

Vaihe 4 – Laadun kirjaaminen sopimukseen. Kirjaa konkreettiset laatu- ja standardivaatimukset sopimukseen. Epämääräinen hyvä laatu ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Liitteenä hyväksytty näyte tai prototyyppistandardi on vahvin todiste vaatimustasosta riitatilanteiden varalta.

Vaihe 5 – Pre-shipment-tarkastuksen tilaus. Tilaa riippumaton pre-shipment-tarkastus eli PSI ennen lastausta. Kustannus on tyypillisesti 200–500 euroa kohteesta riippuen. Tarkastusraportti on reklamaatiotilanteessa avaintodisteena. Suurissa tilauksissa myös tuotantoprosessin tarkastus eli factory audit on suositeltava.

Vaihe 6 – Allekirjoita ja järjestä maksuvarmistus. Jos käytetään remburssia, avaa LC kotipankissasi hyvissä ajoin ennen lastauksen aloittamista. Toimita LC-ehdot myyjälle tarkistettavaksi ennen avaamista. Useimmat LC-ongelmat johtuvat asiakirjavaatimusten epäselvyydestä tai virheistä dokumenteissa.

Tuontisopimus Suomessa on kattavan kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön alainen.

CISG ja kauppalaki. CISG laki 796/1988 soveltuu automaattisesti useimpien tavarakauppaa käyvien maiden kanssa. Kauppalaki 355/1987 täydentää CISG:ä Suomessa. Reklamaatiovelvollisuus on tiukka molemmissa: tavara on tarkastettava mahdollisimman pian ja reklamaatio tehtävä kohtuullisessa ajassa CISG 38 ja 39 artiklojen nojalla.

EU:n tullikoodi ja tullilaki. Unionin tullikoodi UCC asetus 952/2013 ja tullilaki 304/2016 säätelevät tuontitullauksen menettelyt. Tuonti-ilmoitus H1- tai H4-lomakkeella tehdään Tullin sähköisessä järjestelmässä. Tullausarvo lasketaan WTO:n tullausarvosopimuksen CVA mukaisesti. Lykkäysjärjestelyssä ostaja voi saada ALV:n maksuun 30 päivän lykkäyksen.

Tuote-erityislainsäädäntö. Konedirektiivi 2006/42/EY koskee CE-merkintää teollisuuskoneille. Pienjännitedirektiivi 2014/35/EU koskee sähkölaitteita. Leluturvallisuusdirektiivi 2009/48/EY koskee leluja. REACH-asetus EU 1907/2006 kattaa kemikaalikäytön. Elintarvikelaki 23/2006 ja EU:n elintarvikeasetus 178/2002 koskevat elintarvikkeita. Tekstiilimerkintäasetus EU 1007/2011 koskee vaatteita.

ALV ja tuontiALV. Tuonti EU:n ulkopuolelta on verollinen tapahtuma ja tuontiALV on 25,5 prosenttia Suomessa. ALV-rekisteröidyt yritykset voivat hakea tuontiALV:n vähennyksenä verotuksessa. Lykätyssä menettelyssä tuontiALV ilmoitetaan ALV-ilmoituksella Verohallinnolle kuukausittain.

Anti-dumping ja kauppasuojatoimenpiteet. EU voi määrätä antidumping-maksuja eli ADD tietyille tuontitavaroille tietyistä maista. Nämä maksut ovat tuontitullin lisäksi. Suomalaisen tuojan on tarkistettava ADD-tilanne TARIC-tietokannasta ennen hankintasopimuksen solmimista, jotta hinnoittelu on oikea.

Tuontisopimus Suomessa heikkenee seuraavien yleisten virheiden vuoksi.

Virhe 1 – Tullausarvon aliarviointi. Tuoja kirjaa kauppalaskulle alemman hinnan kuin todellinen kauppahinta tullimaksujen pienentämiseksi. Tämä on tullirikos tullilain 304/2016 nojalla. Tullilain valvova viranomainen Suomessa on Tulli, ja seuraamuksena on sakko, korotettu tullimaksu ja tapauksen vakavuudesta riippuen rikossyyte.

Virhe 2 – CE-merkinnän puuttuminen EU:n markkinoille tuotavilta tuotteilta. Tuoja tuo elektroniikkaa tai koneita, joissa ei ole vaadittavaa CE-merkintää. EU:n markkinavalvontaviranomainen Tukes tai Traficom voi keskeyttää myynnin ja määrätä tavaroiden viennin pois markkinoilta, mikä aiheuttaa merkittävät taloudelliset menetykset.

Virhe 3 – Puuttuva pre-shipment-tarkastus suurissa tilauksissa. Ostaja luottaa myyjän vakuutuksiin laadusta ilman riippumatonta tarkastusta. Virheelliset tavarat saapuvat Suomeen, ja korjaustoimenpiteet palautus, uusintatoimitus tai hyvitysneuvottelu ovat hitaita ja kalliita.

Virhe 4 – HS-koodin virhe antidumping-tuotteiden tuonnissa. Ostaja käyttää väärää HS-koodia välttääkseen antidumping-maksun. Tämä on tullipetos. Tulli tarkistaa koodaukset ja ristiin viittaa vientimaan vientitilastoihin epäselvissä tapauksissa.

Virhe 5 – Reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönti. CISG 38 ja 39 artiklan mukaan ostajan on tarkastettava tavara mahdollisimman nopeasti toimituksen jälkeen ja reklamoitava kohtuullisessa ajassa. Myöhästynyt reklamaatio menettää virheoikeuden kokonaan, jolloin ostaja on ilman oikeussuojaa virheellisiä tavaroita vastaan.