Tulliasioinnin valtakirja Suomi
TULLIASIOINNIN VALTAKIRJA
Laadittu tullilain (304/2016) 18 §:n ja EU:n unionin tullikoodin (UCC, asetus 952/2013) 18 artiklan mukaisesti.
Valtuuttaja
VALTUUTTAJA:
[Valtuuttaja Nimi], osoite [Valtuuttaja Osoite], Y-tunnus / EORI [Valtuuttaja Ytunnus], edustajana [Valtuuttaja Edustaja], jäljempänä ”Valtuuttaja”;
Tulliasiamies
TULLIASIAMIES (HUOLITSIJA):
[Tulliasiamieh Nimi], osoite [Tulliasiamieh Osoite], Y-tunnus [Tulliasiamieh Ytunnus], jäljempänä ”Tulliasiamies”;
Valtuutus
VALTUUTUS:
Valtuuttaja valtuuttaa Tulliasiamiehen hoitamaan Valtuuttajan puolesta seuraavat tulliasioinnin toimenpiteet Tullin kanssa: [Valtuuksien Laajuus].
Erityinen toimenpide (jos sovellettavissa): [Erityinen Toimenpide].
Edustuksen muoto tullissa: [Edustusmuoto] (UCC 18 artikla). Suorassa edustuksessa Tulliasiamies toimii Valtuuttajan nimissä ja laskuun; velvollisuudet kuuluvat Valtuuttajalle. Epäsuorassa edustuksessa Tulliasiamies toimii omissa nimissään Valtuuttajan laskuun; molemmat ovat yhteisvastuullisia tullivelasta.
Tulliasiamies on oikeutettu: (a) antamaan tuonti- ja vienti-ilmoituksia Valtuuttajan EORI-numerolla; (b) maksamaan Valtuuttajan puolesta tullit, verot ja muut maksut; (c) vastaanottamaan Valtuuttajalle osoitettuja tullipäätöksiä; (d) tekemään oikaisuvaatimuksia Valtuuttajan puolesta Tullille.
Voimassaolo: [Voimassaolo]. Valtuutus on peruutettavissa kirjallisesti milloin tahansa.
ALLEKIRJOITUS
Allekirjoitettu [Allekirjoitus Paikka] [Allekirjoitus Paiva].
Valtuuttaja: __________________________
[Valtuuttaja Edustaja], [Valtuuttaja Nimi]
Valtuuttaja
________________
Signature
Mikä on Tulliasioinnin valtakirja Suomi?
Tulliasioinnin valtakirja Suomessa on oikeudellinen asiakirja, jolla tuoja tai viejä eli valtuuttaja antaa tulliasiamiehenä toimivalle huolitsijalle tai tulliasioinnin erikoisliikkeelle oikeuden hoitaa tulliselvityksiä valtuuttajan puolesta. Tulliasioinnin valtakirja on käytännön edellytys kaikelle ammattimaiselle huolinta- ja tulliasiamiestoiminnalle Suomessa.
Oikeudellinen perusta rakentuu EU:n unionin tullikoodiin UCC asetus 952/2013 ja kansalliseen tullilakiin 304/2016. UCC:n 18 artikla säätelee tullin edustajaa eli customs representative: kuka voi toimia tulliedustajana ja millä ehdoilla. Suomessa tulliedustajan ei tarvitse olla Tullin erikseen hyväksymä asiamies samalla tavoin kuin joissain muissa EU-maissa, mutta tulliedustajan on pystyttävä osoittamaan kirjallinen valtuutus, jos Tulli sitä tarkastuksessa pyytää.
Tulliasioinnin valtakirjan kaksi päätyyppiä eroavat vastuunjaoltaan. Suorassa edustuksessa eli direct representation UCC 18 artikla 1 kohta b mukaan tulliasiamies toimii valtuuttajan nimissä ja laskuun. Tullivelka ja muut velvoitteet kuuluvat valtuuttajalle eikä tulliasiamiehelle. Epäsuorassa edustuksessa eli indirect representation UCC 18 artikla 1 kohta a mukaan tulliasiamies toimii omissa nimissään mutta valtuuttajan laskuun, ja molemmat ovat yhteisvastuullisia tullivelasta. Suomessa suora edustus on yleisempi, koska se suojaa huolitsijaa tullivelka-yhteisvastuulta ja on selkeämpi vastuunjaon kannalta.
Käytännön tulliasioinnin valtakirjat Suomessa ovat vakiintuneita. Suuret huolintaliikkeet kuten DHL Global Forwarding Oy, DB Schenker Oy, Kuehne+Nagel Oy ja DSV Solutions Oy hoitavat asiakkaiden tulliselvitykset yleisen tulliasioinnin valtakirjan perusteella. Asiakasyritys allekirjoittaa huolitsijalle valtakirjan kerran, ja sen jälkeen huolitsija voi hoitaa kaikki tuonti- ja vientiselvitykset ilman erillistä toimeksiantoa jokaista lähetystä varten.
EORI-numero eli Economic Operator Registration and Identification on edellytys kaikelle tullitoiminnalle EU:ssa. Sekä valtuuttajalla että tulliasiamiehellä on oltava voimassa oleva EORI-numero. Suomessa EORI haetaan Tullilta sähköisesti. ALV-rekisteröidylle yritykselle EORI myönnetään automaattisesti Y-tunnuksen perusteella muodossa FI plus Y-tunnus ilman väliviivaa esimerkiksi FI12345678.
Milloin tarvitset asiakirjan Tulliasioinnin valtakirja Suomi?
Tulliasioinnin valtakirja Suomessa tarvitaan aina, kun tuoja tai viejä käyttää ulkopuolista huolitsijaa tai tulliasiamiestä tulliselvityksiä varten.
Säännöllinen tuonti EU:n ulkopuolelta. Suomalainen elintarvike- tai elektroniikkatuojan käyttää DB Schenkerin huolintapalveluja kaikkien tuontilähetysten tulliselvityksiin. Sen sijaan, että jokainen lähetys vaatisi erillisen valtuutuksen, yleinen tulliasioinnin valtakirja kattaa kaikki tuontiselvitykset toistaiseksi. Tämä helpottaa operatiivista toimintaa merkittävästi.
Satunnainen vienti EU:n ulkopuolelle. Pienyritys, joka vie teollisuustuotteita muutaman kerran vuodessa Norjaan tai Sveitsiin, tarvitsee tulliasioinnin valtakirjan huolitsijalle vientiselvityksen hoitamiseksi. Vientiselvitys AES-järjestelmässä on pakollinen tavaroiden poistuessa EU:n tullialueelta tullilain 304/2016 nojalla.
Projektitoimitukset. Suomalainen rakennusyhtiö, joka vie projektilaitteita Lähi-itään tai Aasiaan, antaa huolitsijalle projektikohtaisen erityisvaltakirjan, joka kattaa vain kyseisen projektin lähetykset. Erityisvaltakirja on selkeämpi kuin yleinen valtakirja kun projektiin liittyvä vastuu halutaan rajata tarkasti.
Multimodaaliset kuljetukset. Meri-, ilma- tai rautatiekuljetuksessa eri kuljetusyhtiöt voivat hoitaa eri vaiheita. Useampaa kuljetusmuotoa käytettäessä sama huolitsija koordinoi koko ketjua. Yleinen valtakirja helpottaa huolitsijan toimintaa kaikissa tullipisteissä kuten Helsingin satamassa, Vaalimaalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Nuijamaalla.
Konsernien sisäiset järjestelyt. Konsernirakenne, jossa emoyhtiö hoitaa tytäryhtiön tulliselvitykset, vaatii tulliasioinnin valtakirjan vaikka kyse on samasta konsernista. Valtakirja on aina laadittava kirjallisena, sillä suullinen valtuutus ei riitä tullissa.
Mitä Tulliasioinnin valtakirja Suomi sisältää
Tulliasioinnin valtakirja Suomessa sisältää tullilain 304/2016 ja UCC:n asetus 952/2013 mukaisen pätevyyden varmistamiseksi seuraavat elementit.
Valtuuttajan täydelliset tiedot. Virallinen toiminimi, osoite, Y-tunnus ja EORI-numero ovat kaikki pakollisia. EORI on erityisen tärkeä: ilman EORI-numeroa tulliedustus ei onnistu. Suomessa EORI on muotoa FI plus Y-tunnus kahdeksan numeroa, esimerkiksi FI12345678.
Tulliasiamiehen tiedot. Huolitsijan virallinen toiminimi, toimipaikka ja Y-tunnus. Tulliasiamies tarvitsee myös oman EORI-numeron, jolla se voidaan tunnistaa EU:n tullitietojärjestelmissä.
Valtuuksien laajuus. Yleinen valtakirja kattaa kaikki tulliasioinnit ja on paras valinta jatkuvaan toimintaan. Erityisvaltakirja kattaa vain yksittäisen lähetyksen tai toimenpiteen. Valtuuksiin sisältyy tuonti, vienti tai molemmat sekä mahdolliset AEO-luvat jos voimassa.
Edustuksen muoto. Suora edustus UCC 18 artikla 1 b tai epäsuora edustus UCC 18 artikla 1 a kirjataan selkeästi. Vastuunjaon vaikutus kirjataan sopimukseen. Suorassa edustuksessa tulliasiamiehellä ei ole tullivelka-yhteisvastuuta.
Voimassaoloaika. Toistaiseksi voimassa oleva on peruutettavissa kirjallisesti milloin tahansa ja sopii parhaiten jatkuvaan toimintaan. Määräaikainen yksi tai kaksi vuotta sopii projektitoimituksiin tai tilanteeseen jossa yhteistyö on kokeellista.
ALV-numero ja lykätty ALV-menettely. Tuonnissa huolitsija käyttää valtuuttajan ALV-numeroa tuontiALV:n ilmoittamiseen lykätyssä ALV-menettelyssä Verohallinnolle. Valtakirjassa on viitattava tähän oikeuteen nimenomaisesti, muuten huolitsijalla ei ole pääsyä valtuuttajan ALV-tileille. forms-legal.com tarjoaa myös muita kansainvälisen kaupan asiakirjamalleja.
Peruutusoikeus. Valtuuttajan oikeus peruuttaa valtakirja milloin tahansa kirjallisella ilmoituksella on kirjattava sopimukseen. Jo jätettyihin ilmoituksiin peruutus ei vaikuta taannehtivasti.
Näin täytät asiakirjan Tulliasioinnin valtakirja Suomi
Tulliasioinnin valtakirja Suomessa laaditaan ennen ensimmäisen lähetyksen tulliselvitystä.
Vaihe 1 – EORI-numeron hankinta. Varmista, että valtuuttajalla on voimassa oleva EORI-numero. Suomessa EORI haetaan Tullin sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa tulli.fi. ALV-rekisteröityneelle yritykselle EORI muodostuu automaattisesti. Muille se haetaan erikseen, ja käsittelyaika on enintään 1–2 arkipäivää. EORI-numero on muotoa FI plus kahdeksan numeroa eli Y-tunnus ilman väliviivaa.
Vaihe 2 – Huolitsijan valinta. Valitse huolitsija, jonka tulliosaaminen vastaa tavaratyyppiä ja -reittiä. Suurilla huolintaliikkeillä on laajin kattavuus kansainvälisesti. Erikoistuneilla tulliasiamiehillä voi olla parempaa asiantuntemusta erityistavaroissa kuten lääkkeissä, aseissa tai kaksikäyttötuotteissa. AEO-sertifioitu tulliasiamies tarjoaa lisäetuja.
Vaihe 3 – Valitse edustusmuoto. Suora edustus on suositeltava, koska valtuuttaja kantaa tullivelkavastuun, mutta huolitsija ei ota omaa riskiasemaa. Epäsuorassa edustuksessa huolitsijan omat luottolimitit voivat tulla kyseeseen, mikä johtaa korkeampiin palvelumaksuihin.
Vaihe 4 – Määritä valtuuksien laajuus. Yleinen valtakirja kattaa kaikki tuonti- ja vientiselvitykset ja on käytännöllisin jatkuvassa toiminnassa. Erityisvaltakirja sopii kertaluonteisiin toimituksiin tai kun halutaan rajata vastuu tarkasti yksittäiseen projektiin.
Vaihe 5 – Allekirjoita ja toimita huolitsijalle. Valtakirja allekirjoitetaan valtuuttajan nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön toimesta. Huolitsija säilyttää alkuperäisen tai skannatun kopion arkistossaan. Tullin tarkastuksessa huolitsijan on esitettävä valtakirja kymmenen arkipäivän kuluessa pyydettäessä UCC 18 artikla 3 kohta mukaan.
Vaihe 6 – Päivitä valtakirja muutostilanteissa. Jos valtuuttajan Y-tunnus muuttuu sulautumisen tai nimen vaihdon seurauksena, valtakirja on uusittava. Yhteyshenkilön vaihtuessa kannattaa myös päivittää valtakirja ajan tasalle selkeyden vuoksi.
Tulliasioinnin valtakirja Suomi – lakisääteiset vaatimukset
Tulliasioinnin valtakirja Suomessa on EU:n tullilainsäädännön mukainen toimintaedellytys tulliasiamiestoiminnalle.
EU:n unionin tullikoodi UCC asetus 952/2013. UCC:n 18 artikla säätelee tullin edustajan toimintaa. Tulliedustajalla on oltava kirjallinen valtuutus, jonka valtuuttaja on allekirjoittanut. Valtakirja on esitettävä Tullin tarkastuksessa pyydettäessä. UCC:n 77 artikla koskee tuontivelkaa ja 88 artikla vientivelkaa, jotka säätelevät tullivelkavastuun jakautumista suorassa ja epäsuorassa edustuksessa.
Tullilaki 304/2016. Tullilain 18 § velvoittaa tulliasiamiehen säilyttämään valtakirjat. Tullilain 69 § koskee tullitarkastuksia ja asiakirjojen esittämisvelvollisuutta tarkastuksissa.
AEO-luokitus Authorised Economic Operator UCC 38–40 artiklat. AEO-sertifioitu tulliasiamies tai valtuuttaja saa etuja kuten nopeutetut tullitarkastukset, vähennetty dokumentointivaatimus ja etuasema yksinkertaistetuissa menettelyissä. Suomessa AEO-luvan myöntää Tulli.
Lykkätty ALV-menettely arvonlisäverolaki 1501/1993, 86 a §. Tuonnissa tulliasiamiehen on valtakirjassa oltava nimenomainen oikeus ilmoittaa valtuuttajan ALV-numero tuontiALV:n lykättyä maksua varten. Ilman tätä valtuutusta tulliasiamiehellä ei ole pääsyä valtuuttajan ALV-tileille Verohallinnon järjestelmässä.
Tietosuoja ja EORI. EORI-numero tallennetaan Tullin tietokantaan eli EORI-rekisteriin, jossa Tulli on rekisterinpitäjä. Henkilötietoja käsitellään GDPR:n EU 2016/679 mukaisesti.
Oikeustoimilaki 228/1929. Valtakirja on OikTL:n mukainen oikeustoimi. Peruutusoikeus on valtuuttajalla OikTL 12 §:n nojalla milloin tahansa. Huolitsija ei voi laajentaa valtuuksiaan sopimatta siitä erikseen valtuuttajan kanssa.
Yleisimmät virheet: Tulliasioinnin valtakirja Suomi
Tulliasioinnin valtakirja Suomessa heikkenee seuraavien yleisten virheiden vuoksi.
Virhe 1 – EORI-numeron puuttuminen tai vanhentuminen. Valtakirjassa on EORI-numero, mutta se on vanhentunut esimerkiksi yritys on muuttanut nimeä tai sulautunut toiseen yritykseen. Tulli hylkää tulliselvityksen, mikä aiheuttaa lähetyksen viivästymisen. Ratkaisu on tarkistaa EORI:n voimassaolo EORI Validation Service -palvelusta osoitteessa ec.europa.eu.
Virhe 2 – Väärä edustusmuoto kirjattuna. Sopimuksessa on mainittu suora edustus, mutta käytännössä huolitsija tekee ilmoitukset omalla EORI-numerollaan eli epäsuoran edustuksen mukaisesti. Tullivelkavastuun jakautuminen eroaa merkittävästi edustusmuodon mukaan, ja väärä kirjaus voi johtaa odottamattomaan yhteisvastuuseen.
Virhe 3 – Lykkätyn ALV-menettelyn valtuutus puuttuu. Valtakirja ei sisällä nimenomaista valtuutusta ALV-numeron käyttöön tuontiALV:n ilmoittamisessa. Tulos on, että tuontiALV maksetaan heti tulliselvityksessä sen sijaan, että se ilmoitettaisiin kuukausittain ALV-ilmoituksella, mikä heikentää kassavirtaa.
Virhe 4 – Erityisvaltakirjan käyttö yleisten toimitusten sijaan. Yritys antaa erillisen valtakirjan jokaiselle lähetykselle. Operatiivinen tehokkuus kärsii, koska jokainen yksittäinen valtakirja vaatii allekirjoitusprosessin. Yleinen valtakirja on käytännöllisempi ja riittävä jatkuvaan toimintaan.
Virhe 5 – Valtakirjan peruutuksen laiminlyönti huolitsijasuhteen päättyessä. Yritys vaihtaa huolitsijaa, mutta ei peruuta entisen huolitsijan valtakirjaa kirjallisesti. Entisellä huolitsijalla on teknisesti edelleen valtuutus tehdä tulliselvityksiä yrityksen nimissä, mikä aiheuttaa tietoturva- ja vastuuriskin.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). Tulliasioinnin valtakirja Suomi (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/tulliasioinnin-valtakirja
"Tulliasioinnin valtakirja Suomi (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/tulliasioinnin-valtakirja.
@misc{formslegal-tulliasioinnin-valtakirja,
author = {{Forms Legal}},
title = {Tulliasioinnin valtakirja Suomi (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/tulliasioinnin-valtakirja}},
note = {Free legal document template}
}Usein kysytyt kysymykset
EORI eli Economic Operator Registration and Identification on EU:n laajuinen tunniste, jota käytetään kaikessa tullitoiminnassa EU:ssa. Kaikilla yrityksillä ja henkilöillä, jotka tekevät tulli-ilmoituksia tai osallistuvat tulliasioihin EU:n alueella, on oltava EORI-numero. Suomessa EORI-numero muodostuu automaattisesti Y-tunnuksesta muodossa FI plus Y-tunnus ilman väliviivaa, joten Y-tunnus 1234567-8 tuottaa EORI-numeron FI12345678. ALV-rekisteröityneelle suomalaiselle yritykselle EORI myönnetään automaattisesti kun yritys rekisteröidään Tullin asiakasrekisteriin ensimmäisen kerran. Jos EORI-numeroa ei ole, hakemus tehdään Tullin sähköisessä asiointipalvelussa tulli.fi -osoitteessa. Hakemuksen käsittelyaika on tyypillisesti 1–2 arkipäivää. EORI-numeron voimassaolo voidaan tarkistaa EU:n EORI Validation -palvelusta. EORI on yrityskohtainen eikä henkilökohtainen, joten se ei muutu vaikka yrityksen edustaja vaihtuisi.
Suora ja epäsuora edustus eroavat tullivelkavastuun jakautumisessa merkittävästi. Suorassa edustuksessa UCC 18 artikla 1 kohta b mukaan tulliasiamies toimii valtuuttajan nimissä ja laskuun. Tullivelka syntyy valtuuttajalle eikä tulliasiamiehelle. Valtuuttaja on velvollinen maksamaan tullit, verot ja muut maksut, ja huolitsija on vain toimeenpanija. Epäsuorassa edustuksessa UCC 18 artikla 1 kohta a mukaan tulliasiamies toimii omissa nimissään valtuuttajan laskuun. Sekä tulliasiamies että valtuuttaja ovat yhteisvastuullisia tullivelasta. Jos valtuuttaja ei maksa tullia, Tulli voi periä sen suoraan huolitsijalta. Käytännön vaikutus on selkeä: suora edustus on markkinoilla yleisempi Suomessa, koska se suojaa huolitsijaa taloudelliselta yhteisvastuulta. Epäsuora edustus voi tulla kyseeseen jos valtuuttajalla ei ole EORI-numeroa tai erityistilanteissa. Aina kannattaa kirjata valtuuksien laajuuteen täsmällisesti, kummasta edustusmuodosta on kyse, jotta vastuunjako on selkeä kaikissa tilanteissa.
Tulliasioinnin valtakirja tarvitaan aina kun tulliselvitys tehdään toisen henkilön tai yrityksen nimissä tai laskuun. Käytännön tilanteita ovat muun muassa seuraavat: huolitsija tekee tuontiselvityksen yrityksen EORI-numerolla suoran edustuksen mukaisesti, jolloin valtakirja tarvitaan. Tulliasiamiessegmentti tekee vientiselvityksen AES-järjestelmässä, jolloin valtakirja tarvitaan. Konserni, jossa emoyhtiö hoitaa tytäryhtiön tulliselvitykset, tarvitsee valtakirjan vaikka kyse on samasta konsernista. Valtakirjaa ei sen sijaan tarvita kun yritys tekee itse omat tuonti- tai vientiselvityksensä omalla EORI-numerollaan, sillä itselleen ei tarvita valtakirjaa. Tulli ei aina vaadi valtakirjaa automaattisesti tulliselvityksen yhteydessä, mutta valtakirja on esitettävä kymmenen arkipäivän kuluessa jos Tulli sitä tarkastuksessa pyytää UCC 18 artikla 3 kohta mukaan. Ilman valtakirjaa Tulli voi hylätä tulliselvityksen.
AEO eli Authorised Economic Operator on EU:n tullikoodauksen mukainen sertifioitu taloudellinen toimija, joka on osoittanut noudattavansa tullilainsäädäntöä ja turvallisuusvaatimuksia erityisen hyvin. Suomessa AEO-luvan myöntää Tulli hakemuksen perusteella. AEO-luokituksia on kolme: AEOC eli Customs Simplifications antaa yksinkertaistetut tullimenettelyt. AEOS eli Security and Safety antaa turvallisuusetuja. AEOC/S tarjoaa molemmat edellä mainitut. AEO:n hyödyt tulliasioinnin valtakirjan kannalta ovat konkreettiset: nopeutetut tullitarkastukset ja vähemmän satunnaisotantoja, oikeus käyttää yksinkertaistettuja tullimenettelyjä kuten myöhäisempi ilmoitusajankohta, vähennetty vakuusvaatimus eli tullivelan vakuudeksi vaaditaan pienempi summa. Jos valtuuttajalla on AEO-luokitus, se mainitaan valtakirjassa, koska huolitsijan on otettava se huomioon tullimenettelyä valitessaan. AEO-luokituksen hakuprosessissa hakemus toimitetaan Tullille ja se tarkastetaan 120 päivässä. Edellytyksenä on dokumentoitu tullisäädöstenmukaisuus, kirjanpidon luotettavuus, taloudellinen vakavaraisuus ja turvallisuustoimenpiteet.
Lykkätty ALV-menettely arvonlisäverolaki 1501/1993, 86 a §, voimaan 1.1.2017, on käytäntö jossa tuonnin ALV eli 25,5 prosenttia Suomessa ei peritä tulliselvityksen yhteydessä vaan se ilmoitetaan kausiveroilmoituksella kuukausittain Verohallinnolle. Tämä parantaa merkittävästi ALV-rekisteröityneen yrityksen kassavirtaa, koska ALV-vähennys ja ALV-maksuvelvollisuus kohtaavat samalla verokaudella. Edellytykset lykkätyn ALV-menettelyn käyttöön ovat, että valtuuttajan on oltava ALV-rekisteröity Suomessa Verohallinnon rekisterissä, ja tulliasioinnin valtakirjassa on oltava nimenomainen valtuutus ALV-numeron käyttöön. Huolitsija ilmoittaa Tullin tulliselvityksessä, että noudatetaan lykättyä ALV-menettelyä. Operatiivinen prosessi etenee siten, että Tulli hyväksyy tuonnin ja tuontiALV kirjautuu valtuuttajan ALV-velaksi kausiveroilmoitukselle. Samalla se on vähennyskelpoinen ostoihin sisältyvä ALV, joten nettovaikutus on nolla ALV-rekisteröidylle yritykselle. Huolitsija toimii suoran edustuksen periaatteella käyttäessään asiakkaan EORI-numeroa ja ALV-numeroa.
Tullivelka syntyy kun tavara otetaan luvatta pois tullivalvonnasta UCC 79 artiklan mukaan tai tullimenettelyssä on velvoitelaiminlyönti. Virheellinen tulliselvitys voi aiheuttaa jälkikantopäätöksen tullilaki 304/2016, 47 §:n nojalla, jossa Tulli perii lisätullin, ALV:n ja mahdolliset sakot jälkikäteen. Vastuun jakautuminen riippuu edustusmuodosta. Suoran edustuksen valtakirjassa vastuullinen on valtuuttaja eikä huolitsija. Epäsuorassa edustuksessa molemmat ovat yhteisvastuullisia. Huolitsija voi hakea regressiä valtuuttajalta, jos huolitsija on joutunut maksamaan tullivelkaa virheellisen tiedon perusteella jonka valtuuttaja on antanut. Tullin jälkikantopäätöstä voidaan hakea muutosta kolmen vuoden kuluessa tullivelan syntyhetkestä UCC 103 artiklan mukaan. Suositellaan kirjaamaan tulliasioinnin valtakirjaan ehto, joka velvoittaa valtuuttajan korvaamaan huolitsijalle virheellisen tiedon aiheuttamat seuraamukset.
Tulliasioinnin valtakirjaa ei tarvitse rekisteröidä PRH:n kaupparekisterissä eikä missään muussa julkisessa rekisterissä Suomessa. Valtakirja on huolitsijan ja valtuuttajan välinen yksityinen asiakirja, jonka alkuperäinen tai skannattu kopio säilytetään huolitsijan arkistossa. Tulli voi pyytää valtakirjaa tarkastuksessa UCC 18 artikla 3 kohdan mukaan, jolloin huolitsijalla on kymmenen arkipäivää toimittaa se. Arkistointiaika tulliasioihin liittyville asiakirjoille on EU:n UCC 51 artiklan nojalla vähintään neljä vuotta tulliselvityspäivästä, mutta käytännössä suositellaan kymmenen vuotta mahdollisten jälkikanto- tai veroasioiden varalta. Digitaalinen valtakirja on hyväksyttävä jos allekirjoitustaso täyttää Tullin vaatimukset EU:n eIDAS-asetuksen 910/2014 mukainen hyväksytty sähköinen allekirjoitus. Suomessa Tullilla on ohjeet hyväksytyistä sähköisistä allekirjoitusmenetelmistä kuten Signicat ja DocuSign qualified -tason allekirjoituksista.
Termejä tulliasiamies ja huolitsija käytetään usein sekaisin, mutta niillä on eri merkitys käytännön työssä. Tulliasiamies eli customs agent tai customs broker on erikoistunut henkilö tai yritys, joka suorittaa tulliselvityksiä EU:n tullikoodin mukaisesti. Pääasiallinen tehtävä on tuonti- ja vienti-ilmoitusten tekeminen Tullin järjestelmissä kuten AES ja järjestelmä. Tulliasiamies ei välttämättä järjestä kuljetuksia. Huolitsija eli freight forwarder järjestää tavaroiden kuljetukset kansainvälisesti sisältäen laivarahdin, lentorahdin ja maantierahdin. Huolitsija usein tarjoaa myös tulliasiamiehen palvelut osana kokonaispalvelua. Suurimmilla huolintaliikkeillä Suomessa kuten DHL, DB Schenker, Kuehne+Nagel ja DSV on omat tulliosastot. Pienet tulliasiamiesfirmat erikoistuvat pelkästään tulliselvityksiin. Tulliasioinnin valtakirja koskee molempia: se annetaan sille taholle, joka tekee tulliselvityksen eli ilmoittaa tavaroista Tullin järjestelmissä riippumatta siitä, järjestääkö sama taho myös kuljetuksen.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
Vientisopimus Suomi
Kansainvälinen tavarankauppasopimus suomalaisen viejän ja ulkomaisen ostajan välillä. Kattaa Incoterms 2020 -toimituslausekkeet, CISG-sovellettavuuden, tulliselvitysvelvoitteet ja vientirajoitustarkistukset tullilain (304/2016) ja kauppalain (355/1987) mukaisesti.
Tuontisopimus Suomi
Kansainvälinen tuontisopimus suomalaisen ostajan ja ulkomaisen toimittajan välillä. Kattaa Incoterms 2020 -toimituslausekkeet, CISG-sovellettavuuden, tuontiselvitysvelvoitteet, laatu- ja tarkastusvaatimukset kauppalain (355/1987) ja tullilain (304/2016) mukaisesti.
Yksinmaahantuojasopimus Suomi
Yksinmaahantuojasopimus ulkomaisen valmistajan ja suomalaisen yksinmaahantuojan välillä. Kattaa yksinoikeuden, minimiostovelvoitteen, CE-merkintävastuut ja kilpailulain (948/2011) sekä VBER 2022/720 vaatimukset Suomessa.
Proformalasku Suomi
Proformalasku kansainväliseen tulliselvitykseen, näytelähetyksiin ja ennakkolaskutukseen Suomessa. Kattaa HS-koodit, Incoterms 2020 -arvon, alkuperämaan ja EU:n tullausarvolaskennan tullilain (304/2016) ja UCC:n (952/2013) mukaisesti.