Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomi

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomessa on yritysten välinen kirjallinen sopimus, joka yhdistää kaksi erillisten sopimustyyppien toiminnot: salassapitovelvoitteen (NDA, non-disclosure agreement) ja kilpailukiellon (non-compete agreement). Molemminpuolinen sopimus tarkoittaa, että kumpikin yritys sitoutuu sekä pitämään toisen liikesalaisuudet salassa että pidättäytymään kilpailevasta toiminnasta ja asiakkaiden tai avainhenkilöiden kaappauksesta. Sopimusta säätelevät liikesalaisuuslaki (595/2018), oikeustoimilaki (228/1929) ja kilpailulaki (948/2011).

Liikesalaisuuslaki (595/2018) on Suomen keskeinen liikesalaisuuksien suojasäännöstö, joka panee täytäntöön EU:n direktiivin 2016/943 kaupallisesti arvokkaan, salaisen ja kohtuullisin toimenpitein suojatun tiedon suojaamisesta. Liikesalaisuuslaki antaa automaattisen suojan liiketoiminnallisesti tärkeälle salaiselle tiedolle, mutta kirjallinen salassapitosopimus vahvistaa suojaa, selkeyttää velvollisuuksia ja helpottaa vahingonkorvauksen vaatimista rikkomistilanteessa.

Yritysten välistä salassapito- ja kilpailukieltosopimusta käytetään tilanteissa, joissa kaksi yritystä on yhteistyösuhteessa, jossa vaihdetaan arkaluonteisia liiketoimintatietoja ja jossa kilpailukielto on tarpeen asiakkaiden kaappauksen tai liiketoiminnan siirtymisen estämiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi alihankinnan tai kumppanuusneuvottelujen alkuvaihe, teknologiansiirtosopimusten liitteenä ja franchising- tai jakelusopimuksissa.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus eroaa yksipuolisesta salassapitosopimuksesta siinä, että se on molemminpuolinen: kumpikaan yritys ei saa käyttää toisen luottamuksellisia tietoja hyödykseen eikä kilpailla suoraan toista vastaan sovitulla tavalla. Yksipuolinen NDA on tyypillinen, kun vain toinen osapuoli paljastaa arkaluonteisia tietoja, kuten teknologian lisensointi tai rekrytointi-NDA.

Sopimuksen kilpailukieltoehto on yritysten välisessä sopimuksessa erilainen kuin työsuhteessa: yritysten väliseen kilpailukieltoon sovelletaan oikeustoimilakia (228/1929) ja kilpailulakia (948/2011), ei työsopimuslain (55/2001) erityissäännöksiä. Kilpailulaki (948/2011) asettaa rajoitteensa: kilpailunvastaiset sopimukset kilpailijoiden välillä ovat kiellettyjä kilpailulain 5 paragrafin ja SEUT:n 101 artiklan nojalla. Sopimus ei saa olla peitelty kilpailunrajoitus, jota voidaan käyttää markkina-aseman väärinkäyttöön tai markkinoiden sulkemiseen kilpailijoilta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kilpailunrajoitusten noudattamista Suomessa, ja EU-tasolla Euroopan komissio soveltaa SEUT:n 101 ja 102 artikloja. Suomessa on myös kilpailulain ryhmäpoikkeussäännöksiä, jotka sallivat tietyt kilpailunrajoitukset pystysuuntaisissa sopimuksissa (toimittaja-jakelija) EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen (330/2010) mukaan.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomessa on tarpeen kaikissa yritysten välisissä yhteistyötilanteissa, joissa jaetaan arkaluonteisia tietoja ja joissa kilpailukielto on liiketoiminnan suojelemiseksi tarpeen liikesalaisuuslain (595/2018) puitteissa.

Alihankinnan käynnistäminen. Kun yritys ottaa alihankkijan hoitamaan osan toiminnoistaan, alihankkijalle luovutetaan usein tuotespesifikaatiot, asiakastiedot, hinnoittelumallit ja muut liikesalaisuudet. Salassapito- ja kilpailukieltosopimus estää alihankkijaa käyttämästä näitä tietoja kilpailutarkoitukseen tai siirtymästä suoraan pääasiakkaiden kanssa asiointiin. Sopimus on tehtävä ennen alihankintatoiminnan aloittamista, koska tietojen luovuttamisen jälkeen sopimuksen solmiminen on myöhäistä.

Jakelusopimukset ja myyntiagentit. Jakelusopimuksessa jakelupartneri saa pääsyn toimittajan tuoteportfolioon, hinnoitteluun ja asiakastietokantaan. Salassapitosopimus estää tietojen vuotamisen kilpailijoille, ja kilpailukielto estää jakelijan myymästä kilpailevia tuotteita sopimuksen keston ajan ja tietyn ajan sen jälkeen. Kauppaedustajalaki (417/1992) säätelee myyntiagentin oikeudellista asemaa Suomessa, ja sopimuksen on oltava yhteensopiva lain kanssa.

Teknologiansiirto ja lisensointi. Teknologiansiirtosopimuksessa lisenssinottaja saa pääsyn lisensoijan teknologiaan, patentteihin ja know-how:hun. Salassapitosopimus suojaa teknologian luottamuksellisuuden patenttilain (550/1967) ja tekijänoikeuslain (404/1961) antaman suojan lisäksi. Kilpailukielto estää lisenssinottajaa kehittämästä kilpailevaa teknologiaa siirretyn tietotaidon pohjalta.

Franchising-sopimukset. Franchisinganttori luovuttaa franchising-ottajalle brändin, liiketoimintamallin, toimintaohjeet ja liikesalaisuudet. Salassapito- ja kilpailukieltosopimus on olennainen osa franchisingsopimusten sisältöä ja suojaa franchisingin arvoa. Franchisingsopimus on EU:n vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen (330/2010) piirissä, mikä mahdollistaa tietyt kilpailunrajoitukset pystysuuntaisissa sopimuksissa.

Tuotekehitysyhteistyö. Kahden yrityksen yhteisessä tuotekehitysprojektissa vaihdetaan teknistä tietoa, tutkimustuloksia ja kehitysideoita. Salassapitosopimus estää toista osapuolta hyödyntämästä yhteistä kehitystyötä yksipuolisesti. On tärkeää sopia lisäksi, kenelle tuotekehityksessä syntyvät immateriaalioikeudet kuuluvat: tämä on usein unohdettu sopimaton kohta, josta voi syntyä vakavia kiistoja projektin päätyttyä.

Neuvottelu- ja aiesopimustilanteet. Yrityskauppa- tai muissa suurissa liikeneuvotteluissa NDA-komponentti on aina tarpeen ennen due diligencen aloittamista. Kilpailukielto estää neuvottelukumppania hyödyntämästä neuvotteluissa saatuja tietoja kilpailuetunaan, jos neuvottelut kariutuvat. Aiesopimuksen salassapitoehto ja kilpailukieltosopimus toimivat usein yhdessä.

Yhteistyö rahoituslaitosten kanssa. Rahoituslaitosten ja fintech-yritysten yhteistyösopimuksissa salassapito- ja kilpailukieltosopimus suojaa asiakastietoja ja liiketoimintamalleja. Finanssivalvonta (FIN-FSA) valvoo rahoituslaitosten tietosuojaa, minkä lisäksi yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa velvollisuuksia. Maksupalvelujen tarjoajat ja pankit noudattavat erityisesti maksupalvelulain (290/2010) tietoturvasäännöksiä.

Rekrytointikumppanit ja henkilöstövuokraus. Henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritykset saavat pääsyn asiakkaan avainhenkilöiden tietoihin ja organisaatiorakenteeseen. Salassapito- ja non-solicitation-sopimus estää rekrytointiyritystä suoraan houkuttelemasta asiakkaan avainhenkilöitä muihin tehtäviin sopimuskautena ja tietyn ajan sen jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää, kun rekrytointikumppanilla on pääsy yhtiön koko henkilöstölistaan ja organisaatiokaavioon.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomessa sisältää seuraavat keskeiset elementit liikesalaisuuslain (595/2018), oikeustoimilain (228/1929) ja kilpailulain (948/2011) mukaan.

Osapuolten yksilöinti. Kummankin yrityksen täydellinen toiminimi, Y-tunnus (NNNNNNN-N PRH:n kaupparekisteristä), kotipaikka ja allekirjoittajan nimi sekä toimivaltaperuste. Molemminpuolinen rakenne: kumpikin yritys on sekä luovuttaja (disclosing party) että vastaanottaja (receiving party).

Luottamuksellisen tiedon määritelmä. Selkeä kuvaus siitä, mitä tietoja salassapitovelvoite kattaa: kaikki liiketoimintaa, tuotteita, teknologiaa, asiakkaita, hinnoittelua, taloudellisia tietoja ja strategiaa koskevat tiedot, jotka on merkitty luottamuksellisiksi tai joiden luottamuksellisuus on muuten ilmeistä. Liikesalaisuuslaki (595/2018) 4 paragrafissa määritellään liikesalaisuus: kaupallisesti arvokas, salainen ja kohtuullisin keinoin suojattu tieto.

Salassapitovelvoitteen kesto. Tyypillisesti 3-5 vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta tai yhteistyösuhteen päättymisestä. Liikesalaisuudet suojataan lain nojalla toistaiseksi, mutta sopimuksen aikarajaus helpottaa velvoitteiden hallintaa. Keston pitää olla kohtuullinen; liian pitkä aika voi olla oikeustoimilain (228/1929) 36 paragrafin mukaisen sovittelun kohde.

Tiedon käyttörajoitukset. Luottamuksellista tietoa saa käyttää vain sovittuun yhteistyöhön tai projektiin eikä muuhun tarkoitukseen. Tietoa ei saa kopioida tai jakaa kolmansille osapuolille ilman luovuttavan osapuolen kirjallista suostumusta. Tiedon on palautettava tai hävitettävä salassapitovelvoitteen päättyessä tai pyynnöstä.

Poikkeukset salassapitovelvoitteesta. Velvoite ei koske tietoja, jotka ovat tai tulevat yleisesti tunnetuiksi ilman sopimuksen rikkomista; jotka vastaanottajalla oli hallussaan ennen niiden vastaanottamista; jotka on saatu riippumattomalta kolmannelta taholta; tai jotka on velvollisuus paljastaa viranomaismääräyksen tai lain nojalla.

Kilpailukielto ja non-solicitation. Kilpailukiellon sisältö: kumpikin yritys sitoutuu olemaan kontaktoimatta toisen asiakkaita tai avainhenkilöitä suoraan ja olemaan harjoittamatta määriteltyä kilpailevaa toimintaa. Kesto: esimerkiksi 24 kuukautta yhteistyösuhteen päättymisestä. Maantieteellinen laajuus: Suomi, Pohjoismaat tai määritelty alue. Kohtuullisuusvaatimus: liian laajaa kilpailukieltoa voidaan sovitella oikeustoimilain (228/1929) 36 paragrafin nojalla.

Sopimussakko ja seuraamukset. Sopimussakko salassapidon tai kilpailukiellon rikkomisesta toimii pelotteena ja helpottaa todistustaakkaa. Korvausoikeus täysimääräisenä sopimussakkoon nähden. Kieltomääräyksen hakeminen käräjäoikeudelta välittömästi rikkomisuhan ilmetessä. forms-legal.com suosittelee kirjaamaan myös omaisuuden palauttamis- tai tuhoamisvelvollisuuden sopimuksen päättyessä.

Riitojen ratkaisu. Välimiesmenettelylain (967/1992) mukainen välimiesmenettely luottamuksellisuuden säilyttämiseksi tai Helsingin käräjäoikeuden toimivalta. Sovellettava laki on Suomen laki.

Sopimuksen voimassaolo ja uusiminen. Salassapito- ja kilpailukieltosopimus on tyypillisesti voimassa yhteistyösopimuksen keston ja tietyn ajan sen jälkeen. Sopimukseen on syytä sisällyttää automaattinen uusimislauseke tai selkeä irtisanomismenettely. Jos yhteistyö jatkuu, salassapitovelvoitteen päättyminen voi jättää luottamukselliset tiedot ilman sopimussuojaa. Liikesalaisuuslain (595/2018) automaattinen suoja jatkuu lain nojalla, mutta sopimuksellinen selkeys on aina parempi vaihtoehto riitojen välttämiseksi.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden kautta, jotka varmistavat juridisen pätevyyden liikesalaisuuslain (595/2018) ja oikeustoimilain (228/1929) puitteissa.

Vaihe 1 - Yksilöi yritykset. Kirjaa kummankin yrityksen täydellinen toiminimi, Y-tunnus (NNNNNNN-N), kotipaikka ja allekirjoittajan nimi sekä toimivaltaperuste. Varmista, että Y-tunnukset ovat oikein PRH:n kaupparekisteristä.

Vaihe 2 - Määritä luottamuksellinen tieto. Kirjaa selkeä ja riittävän laaja määritelmä: kaikki liiketoimintaa, tuotteita, asiakkaita, hinnoittelua, teknologiaa ja strategiaa koskevat tiedot, jotka on merkitty luottamuksellisiksi tai joiden luottamuksellisuus on ilmeistä. Liian lavea määritelmä voi kattaa jopa julkista tietoa; liian kapea jättää aukkoja suojaan.

Vaihe 3 - Sovi salassapitovelvoitteen kestosta. Kirjaa kesto: 3-5 vuotta yhteistyösuhteen alkamisesta tai päättymisestä on yleinen. Varmista kohtuullisuus: liian pitkä kesto on oikeustoimilain (228/1929) sovittelun riski.

Vaihe 4 - Kirjaa käyttörajoitukset. Täsmennä, mitä tietoa saa käyttää (vain sovittuun yhteistyöhön), kuka sen saa vastaanottaa (vain nimetyt henkilöt) ja mitä sille pitää tehdä sopimuksen päättyessä (palautus tai tuhoaminen). Kirjaa velvollisuus ilmoittaa vahingossa tapahtuvasta tietovuodosta välittömästi.

Vaihe 5 - Määritä kilpailukiellon sisältö. Kirjaa täsmällisesti kielletty toiminta: toisen osapuolen asiakkaiden tai avainhenkilöiden kontaktointi, kilpailevan tuotteen tai palvelun tarjoaminen samalle asiakaskunnalle. Erota non-compete (kilpaileva toiminta) ja non-solicitation (asiakkaiden kaappaus) selkeästi.

Vaihe 6 - Sovi kilpailukiellon kestosta ja laajuudesta. Kirjaa kesto (esimerkiksi 24 kuukautta) ja maantieteellinen alue. Kilpailulaki (948/2011) edellyttää, että kilpailunrajoitukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia; laajat tai pitkäkestoiset kilpailukiellot kilpailijoiden välillä voivat olla kiellettyjä.

Vaihe 7 - Kirjaa sopimussakko. Sovi sopimussakon määrästä (riittävän pelottava mutta kohtuullinen). Kirjaa oikeus täysimääräiseen vahingonkorvaukseen sopimussakkoon lisäksi. Sovi kieltomääräyksen hakemisesta rikkomistilanteessa käräjäoikeudelta turvaamistoimimenettelyn kautta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisesti.

Vaihe 8 - Määritä riitojen ratkaisu. Kirjaa riidanratkaisulauseke: välimiesmenettely välimiesmenettelylain (967/1992) mukaan luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, tai käräjäoikeus. Allekirjoita kaksi samansisältöistä kappaletta. Sopimus on voimassa sähköiselläkin allekirjoituksella eIDAS-asetuksen (910/2014) mukaisesti.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomessa kuuluu liikesalaisuusoikeuden, sopimusoikeuden ja kilpailuoikeuden sääntelyn piiriin.

Liikesalaisuuslaki (595/2018). Laki suojaa kaupallisesti arvokasta, salaista ja kohtuullisin keinoin suojattua tietoa automaattisesti. 4 §:ssä kielletään liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen, käyttäminen ja ilmaiseminen. 11 §:n mukainen vahingonkorvaus ja 12 §:n mukainen kielto ovat käytettävissä rikkomistilanteessa. Tahallisesta liikesalaisuuden loukkauksesta voi seurata myös rikosvastuuta rikoslain (39/1889) 30 luvun mukaan. Laki panee täytäntöön EU:n direktiivin 2016/943.

Oikeustoimilaki (228/1929). Sopimus on oikeustoimilain mukainen; 36 §:n mukainen kohtuuttomuussovittelu koskee erityisesti kilpailukieltoa ja sopimussakkoa. Liian laaja kilpailukielto tai kohtuuton sopimussakko voidaan sovitella. Sopimuksen rikkominen oikeuttaa vahingonkorvaukseen. Salassapitoehdon rikkominen voi olla sekä sopimusrikkomus (vahingonkorvaus) että liikesalaisuuslain mukainen loukkaus (kielto + korvaus).

Kilpailulaki (948/2011) ja EU-kilpailuoikeus. Kilpailijoiden välinen kilpailunrajoitussopimus, joka esimerkiksi jakaa markkinoita tai asiakkaita, on kielletty kilpailulain 5 §:n ja SEUT:n 101 artiklan nojalla. Salassapito- ja kilpailukieltosopimukset ovat sallittuja, kunhan ne suojaavat yhteistyösuhteen kannalta välttämätöntä tietoa eivätkä rajoita kilpailua laajemmin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kilpailunrajoituksia Suomessa. Erityisesti horisontaalinen kilpailu (kilpailijoiden välinen) on tiukemman tarkastelun kohteena kuin vertikaalinen (toimittajan ja jakelijan välinen).

Tietosuoja (GDPR, EU 2016/679 ja tietosuojalaki 1050/2018). Yhteistyösuhteessa vaihdetut henkilötiedot on käsiteltävä tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tietosuojasopimus (Data Processing Agreement, DPA) voi olla tarpeen, jos luottamuksellinen tieto sisältää henkilötietoja. Finanssivalvonta (FIN-FSA) valvoo rahoituslaitosten tietosuojaa erityissäännösten mukaan.

Non-solicitation-kiellon erityispiirteet. Non-solicitation (asiakkaiden tai avainhenkilöiden kaappauksen kielto) on salassapitosopimusta täydentävä elementti. Asiakkaiden suoran kontaktoinnin kieltäminen on sallittu liitännäisrajoitus yhteistyösopimuksissa kilpailulain puitteissa, mutta yleinen kielto rekrytoida mitä tahansa henkilöstöä voi olla liian laaja. Rajaa non-solicitation koskemaan nimenomaan toisen osapuolen avainhenkilöitä, jotka ovat olleet projektissa mukana.

Sähköinen viestintä ja tietomurtoriskit. Luottamuksellisia tietoja ei tule lähettää suojaamattoman sähköpostin tai sosiaalisen median kautta. Tietosuoja-asetus (GDPR, EU 2016/679) edellyttää riittävää teknistä tietoturvaa. Tietomurto tai luvaton pääsy luottamuksellisiin tietoihin on ilmoitettava Tietosuojavaltuutetulle (TSV) 72 tunnin kuluessa, jos se koskee henkilötietoja. Yritysten välinen sopimus voi sisältää velvollisuuden ilmoittaa vahingossa tapahtuvista tietovuodoista välittömästi.

Kansainvälinen näkökulma. Jos yritysten välinen salassapito- ja kilpailukieltosopimus kattaa kansainvälisiä markkinoita, on huomioitava, että kilpailukiellon oikeudellinen arviointi vaihtelee maittain. EU:n sisämarkkinoilla kilpailulaki harmonisoi perusperiaatteet, mutta kansalliset erityispiirteet voivat vaikuttaa soveltamiseen. Kansainvälisissä sopimuksissa on suositeltavaa sopia nimenomaisesti sovellettavasta laista ja toimivaltaisesta tuomioistuimesta tai välimiesmenettelystä.

Kilpailunvastaisen tietojenvaihdon raja. Kilpailijoiden välisissä yhteistyösopimuksissa on erityinen riski kilpailunvastaisen tietojenvaihdon suhteen. Kilpailulain (948/2011) 5 paragrafin ja SEUT:n 101 artiklan mukaan kilpailijoiden välinen hintatietojen, kapasiteettitietojen tai asiakasstrategiatietojen vaihto on kiellettyä kilpailunrajoituksena. Salassapitosopimus ei oikeuta jakamaan kilpailuoikeudellisesti arkaluonteisia tietoja: sopimus ei syrjäytä kilpailulainsäädäntöä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on antanut ohjeistuksia kilpailijoiden välisestä tietojenvaihdosta.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimus Suomessa epäonnistuu usein seuraavien virheiden vuoksi.

Virhe 1 – Luottamuksellisen tiedon epämääräinen määritelmä. Liian lavea määritelmä kattaa jopa julkista tietoa, mikä tekee sopimuksesta käytännössä täytäntöönpanokelvottoman; liian kapea jättää aukkoja suojaan. Suositus: kirjaa selkeä ja konkreettinen määritelmä, mainitse tietoluokat (taloudellinen tieto, asiakasdata, teknologia, hinnoittelu) ja kriteerit (merkitty luottamukselliseksi tai luottamuksellisuus ilmeinen).

Virhe 2 – Kilpailukiellon liian laaja laajuus. Liian laaja kilpailukielto, joka kattaa koko toimialan tai on ylipitkä, voidaan sovitella oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n nojalla tai se voi olla kilpailulain (948/2011) vastainen kilpailijoiden välillä. Suositus: rajaa kilpailukielto kohtuulliseen kestoon (24 kuukautta), maantieteelliseen alueeseen (tosiasiallinen toimintamarkkina) ja toiminnalliseen laajuuteen (vain suoraan kilpailevan toiminnan harjoittaminen).

Virhe 3 – Sopimussakon kohtuuttomuus. Liian korkea sopimussakko (esimerkiksi 1 000 000 euroa pienelle salassapitorikkomukselle) on oikeustoimilain (228/1929) 36 §:n mukaan soviteltavissa, ja se voi antaa rikkovalle osapuolelle perusteen hakea sovittelua oikeudessa. Suositus: mitoita sopimussakko suhteessa todennäköiseen vahinkoon ja osapuolten liikevaihtoon.

Virhe 4 – Kilpailulain vaatimusten laiminlyönti. Erityisesti kilpailevien yritysten väliset kilpailunrajoitusehdot voivat olla kilpailulain (948/2011) vastaisia. Suositus: pyydä kilpailuoikeudellinen arvio ennen sopimuksen allekirjoittamista, jos osapuolet ovat kilpailijoita samalla markkinalla.

Virhe 5 – Tietosuojanäkökohtien laiminlyönti. Jos luottamuksellinen tieto sisältää henkilötietoja, on noudatettava GDPR:ää ja tietosuojalakia (1050/2018). Suositus: lisää tietosuojaehto tai erillinen DPA-sopimus, jos henkilötietoja käsitellään yhteistyön puitteissa.

Virhe 6 – Poikkeusluettelon puuttuminen. Ilman selkeää luetteloa salassapitovelvoitteen poikkeuksista syntyy riita yleiseksi tulleiden tai kolmansilta saatujen tietojen salassapidosta. Suositus: kirjaa nimenomainen poikkeusluettelo: julkinen tieto, aiemmin hallittu tieto, kolmannelta saatu, viranomaisvelvoite.

Virhe 7 - Tietosuoja-aspektin laiminlyönti. Jos luottamuksellinen tieto sisältää henkilötietoja (asiakkaiden nimiä, yhteystietoja tai muita henkilötietoja), GDPR:n (EU 2016/679) vaatimukset on täytettävä. Ilman asianmukaista tietosuojakäsittelyä sopimus voi johtaa tietosuojarikkomukseen. Suositus: lisää tietosuojaehto tai erillinen DPA-sopimus henkilötietoja sisältävissä yhteistyösopimuksissa. Tietosuojavaltuutettu (TSV) voi määrätä sakkoja GDPR:n rikkomuksista.

Virhe 8 - Sopimuksen uusimatta jättäminen. Kilpailukiellon kesto on rajoitettu, ja sopimuksen päättyessä kilpailusuoja katoaa. Jos yhteistyö jatkuu pitkään, sopimusta on uusittava tai sen kestoa on pidennettävä. Suositus: kirjaa sopimukseen automaattinen uusimislauseke tai muistutusehto ennen päättymistä.

Virhe 9 - Sopimuksen tekeminen vain yhdelle henkilölle. Kun tieto kulkee monien henkilöiden kautta molemmissa yrityksissä, yksittäinen allekirjoitettu sopimus ei välttämättä sido kaikkia henkilöitä henkilökohtaisesti. Suositus: harkitse henkilökohtaisten salassapitosopimusten pyytämistä avainhenkilöiltä sekä yritystason sopimuksen lisäksi, erityisesti kun kyseessä on pitkäkestoinen kumppanuus tai erityisen arkaluonteisten tietojen vaihto.

Virhe 10 - Sopimuksen voimaantulon viivästyminen. Jotkut yritykset solmivat sopimuksen vasta kun yhteistyö on jo alkanut ja arkaluonteisia tietoja on jo jaettu ilman kirjallista sopimusta. Suositus: allekirjoita salassapito- ja kilpailukieltosopimus ENNEN yhteistyön alkamista ja ENNEN luottamuksellisten tietojen jakamista. Liikesalaisuuslain (595/2018) automaattinen suoja on olemassa, mutta kirjallinen sopimus helpottaa näyttötaakkaa riitojenratkaisussa merkittävästi.