Korttimaksusopimus kauppias Suomi

Korttimaksusopimus kauppiaalle Suomessa on oikeudellisesti sitova sopimus, jonka kauppias solmii hankkijapankin tai korttihankkijana toimivan maksulaitoksen kanssa vastaanottaakseen korttimaksuja omassa myyntipisteessään tai verkkokaupassa. Sopimus oikeuttaa kauppiaan vastaanottamaan Visa-, Mastercard- ja muiden korttiverkkojen kortteja ja määrittelee kauppiaan Merchant ID -tunnisteen, hyväksyttävät korttityypit, hinnoittelumallin, tilitysaikataulun ja chargeback-menettelyn.

Korttimaksujärjestelmä toimii Suomessa neliosaapuolimallin mukaisesti. Kortinhaltija esittää maksun. Liikkeeseenlaskijapankki on kortin myöntänyt kuluttajan oma pankki, joka tarkistaa katteen ja hyväksyy tai hylkää tapahtuman. Hankkijapankki on kauppiaan sopimuskumppani, joka käsittelee maksutapahtumat kauppiaan puolesta ja tilittää myyntitulot. Korttiverkko kuten Visa tai Mastercard toimii järjestelmän ylläpitäjänä ja asettaa säännöt kaikille osapuolille.

EU:n IFR-asetus (2015/751) rajoittaa kuluttajakorttien interchange-maksuja: debit-kortti enintään 0,20 %, credit-kortti enintään 0,30 % transaktiosta. Yrityskorttien interchange ei ole IFR-rajoitteinen, minkä vuoksi yrityskorteilla tehdyt maksut voivat olla merkittävästi kalliimpia kauppiaalle. IFR-asetus takaa kauppiaille läpinäkyvyyden interchange-rakenteeseen.

PCI DSS eli Payment Card Industry Data Security Standard on korttiverkkojen yhteinen tietoturvastandardisto, jota kaikkien korttimaksuja vastaanottavien kauppiaiden on noudatettava. Vaatimustaso riippuu korttitapahtumien volyymistä ja jakautuu SAQ-luokkiin: SAQ A on keveimmillään pienille verkkokauppiaille, QSA-auditointi vaaditaan suurille kauppiaille yli 6 miljoonan tapahtuman vuosivolyymillä.

Suomessa korttihankkijatoimintaa harjoittavat OP, Nordea, Danske Bank sekä erikoistuneet hankkijapalvelut kuten Nets, Bambora, Adyen, Stripe ja Checkout.fi. Jokainen edellyttää kirjallista korttimaksusopimusta, jossa kaikki ehdot määritellään selkeästi. MPOS-ratkaisut kuten SumUp ja iZettle käyttävät yksinkertaisempaa blended-hinnoittelumallia.

Korttihankkijatoiminta on Finanssivalvonnan valvomaa toimintaa Suomessa. Maksulaitoslain (297/2010) 1 §:n mukainen korttimaksujen hankkijatoiminta edellyttää hankkijapankilta maksulaitostoimilupaa. Kauppias, joka solmii sopimuksen toimiluvattoman osapuolen kanssa, altistuu sille, ettei kykene vastaanottamaan korttimaksuja laillisesti. Lisäksi Visa Rules ja Mastercard Operating Regulations asettavat kauppiaalle yksityisoikeudelliset velvoitteet, jotka tulevat sopimuksen liitteiksi. Erityisen tärkeä on PCI DSS -standardi, jonka mukainen tietoturvataso on sopimusvakio.

Suomen korttimaksumarkkina on kehittynyt nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Lähimaksut NFC-tekniikalla ovat syrjäyttäneet suuren osan siru-PIN-maksuista alle 50 euron ostoissa. Vuonna 2023 yli 60 prosenttia fyysisistä korttimaksuista tehtiin lähimaksuna. Samalla verkkokaupan kasvu on lisännyt CNP-maksujen osuutta, mikä on korostanut 3DS2-protokollan merkitystä petostentorjunnassa. Kauppiaalle sopimuksen tekninen ympäristö on yhtä tärkeää kuin oikeudelliset ehdot.

Korttimaksujärjestelmän kehitys Suomessa on ollut nopeaa. Lähimaksu NFC-teknologialla yleistyi 2015–2020 niin, että enemmistö fyysisistä pienistä ostoksista tehdään nykyään lähimaksuna. Samalla mobiilimaksaminen älypuhelimella Apple Pay, Google Pay tai Samsung Pay -sovelluksilla on kasvanut nopeasti. Nämä lompakkopalvelut käyttävät korttimaksuinfrastruktuuria taustalla, minkä vuoksi kauppiaan korttimaksusopimus kattaa automaattisesti myös nämä maksutavat, kun hankkijapankki ja lompakkopalveluntarjoaja ovat solmineet keskinäiset sopimuksensa. Kauppiaan ei tarvitse tehdä erillissopimusta Apple Payn tai Google Payn kanssa.

Korttimaksusopimuksen suhde verotukseen on yksinkertainen: Suomessa korttimaksuista ei peritä erillistä veroa kuluttajalta. Kauppiaan maksamat palvelumaksut (MSC) ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) mukaisia vähennyskelpoisia liikekuluja. Arvonlisäverolain (1501/1993) näkökulmasta palvelumaksu on ALV 25,5 %:n alainen hankinta kauppiaalle, jonka hän voi vähentää arvonlisäveroilmoituksellaan normaaliin tapaan.

Korttimaksusopimus kauppiaalle Suomessa on tarpeen aina, kun yritys haluaa vastaanottaa korttimaksuja asiakkailtaan.

Fyysinen kauppa tai ravintola tarvitsee sopimuksen aktivoidakseen maksupäätteen. Lähimaksu NFC on vakiintunut alle 50 EUR maksuihin ilman PIN-koodia. Hankkijapankki aktivoi Merchant ID:n ja toimittaa sopimuksen mukaisen päätteen.

Verkkokauppa tarvitsee sopimuksen verkkomaksugateway-palveluntarjoajan kanssa. PSD2:n mukainen 3DS2-protokollan vahva tunnistautuminen on pakollinen yli 30 euron verkkokorttimaksuissa. Gateway-valinnassa on varmistettava 3DS2-tuki.

Mobiilimyynti pop-up-myymälöissä ja tapahtumissa vaatii mPOS-ratkaisun. SumUp tai iZettle mahdollistaa korttiMaximum myös ilman kiinteää toimipistettä.

Hotelli- ja matkailutoiminta tarvitsee Card Not Present -toiminnallisuuden varausmaksuille ja MOTO-maksuille, joissa korttia ei ole fyysisesti läsnä.

Korttimaksusopimuksen tarve koskee käytännössä kaikkia yrityksiä riippumatta toimialasta tai koosta, jos ne haluavat tarjota asiakkailleen mahdollisimman laajan maksutapavalikoiman. KorttiMaximum on Suomessa yleisin ei-käteinen maksuväline, ja asiakkaat odottavat sen hyväksymistä lähes kaikissa ostotilanteissa.

Terveydenhuolto ja hyvinvointipalvelut ovat kasvava korttimaksujen käyttöalue. Lääkärikeskukset, hammaslääkärit, optikot ja hyvinvointipalvelut ottavat vastaan usein suuria summia, joissa korttimaksu on luonnollisin vaihtoehto. Palveluntarjoajalle on tärkeää, että sopimus kattaa sekä fyysiset vastaanotot että mahdolliset verkkomaksut etäajanvarauksissa.

Vähittäiskauppa ja erikoisliikkeet ovat korttimaksusopimuksen ydinkäyttäjiä. Vaateliike, elektroniikkakauppa tai urheilu­tarvikeliike kerää tyypillisesti 70–90 prosenttia myynnistään korttimaksuina. Eri ikäryhmät suosivat eri maksutapoja: nuoremmat asiakkaat käyttävät mobiilimaksuja, vanhemmat sirukorttia. Korttimaksusopimuksen on katettava kaikki nämä variantit saman terminaaliratkaisun kautta.

Hyvinvointipalvelut ja terveydenhuolto ovat kasvava korttimaksujen käyttäjäryhmä. Lääkärikeskukset, hammaslääkärit, optikot, fysioterapeutit ja hyvinvointikeskukset vastaanottavat usein suuria summia korttimaksuina. Maksutapahtumien koko vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta satoihin euroihin. Erityistä huomiota vaatii terveydenhuollon toimijoiden tarvitsema MOTO-maksun käsittely puhelinvarauksia varten.

Kausimyynti ja sesonkihuiput vaativat etukäteisvalmistelua. Kauppias, jonka myynnistä suuri osa ajoittuu joululomaan tai kesäsesonkiin, on voinut tarvita isompaa terminaalimäärää tai korkeampaa transaktiorajaa sesonkiaikana. Nämä kapasiteettimuutokset on sovittava hankkijapankin kanssa etukäteen, sillä äkillinen volyymin kasvu voi laukaista petostentunnistusalgoritmin ja estää maksutapahtumia.

Korttimaksusopimus kauppiaalle Suomessa sisältää seuraavat pääelementit maksupalvelulain (290/2010), IFR-asetuksen (2015/751) ja korttiverkkojen sääntöjen mukaisesti.

Merchant ID ja toimialakoodi ovat tekniset peruselementit. Hankkijapankki myöntää yksilöllisen Merchant ID:n. MCC-koodi on nelinumeroinen toimialakoodi, joka vaikuttaa interchange-tasoon: esimerkiksi 5411 ruokakaupoille, 7011 hotelleille.

Hyväksyttävät korttityypit sovitaan sopimuksessa. IFR-asetus artikkeli 16 antaa oikeuden valita korttiverkot mutta kieltää saman korttiverkon sisäisen diskriminoinnin.

Hinnoittelumalli: IC++ on läpinäkyvin suurille kauppiaille; kauppias näkee interchange-osuuden, skema-maksun ja hankkijapankin katteen erikseen. Blended-malli on yksinkertaisin pienille kauppiaille. Interchange+ on kompromissi.

Tilitysaikataulu T+1 tai T+2 sekä mahdollinen rolling reserve uusille kauppiaille. Chargeback-maksu 15–25 EUR per riitauttaminen on kirjattava selkeästi.

PCI DSS -vaatimustenmukaisuus: SAQ-lomake täytetään vuosittain ja toimitetaan hankkijapankille. Laiminlyönti johtaa kuukausittaiseen lisämaksuun. forms-legal.com tarjoaa mallin PCI DSS -vaatimustenmukaisuuden tarkistuslistaksi.

Sopimuksen kesto tyypillisesti 12–36 kuukautta automaattisella uusiutumisella; irtisanomisaika 30–90 päivää. Early Termination Fee on neuvoteltava enintään yhden kuukauden palvelumaksuun.

Korttiverkon maksimi- ja minimiostossäännöt on sovittava sopimuksessa. EU-lainsäädäntö kieltää minimiostossumman asettamisen korttimaksuille kuluttajakaupassa: kauppias ei saa vaatia, että asiakas ostaa vähintään tietyn summan käyttääkseen korttiaan maksuvälineenä. Tämä on Euroopan parlamentin asetuksen (EY) N:o 924/2009 mukainen vaatimus.

Tekninen integraatio ja terminaalimalli ovat käytännön kannalta keskeisiä. Kiinteä pääte soveltuu kiinteille myyntipisteille, langaton pääte liikkuvaan myyntiin, mPOS-liite älypuhelimeen kevyeen kenttämyyntiin. Terminaalimalli vaikuttaa myös PCI DSS -tasoon: sertifioitu pääte, jossa ei tallenneta korttidataa, on yleensä vaatimustasoltaan kevyempi kuin järjestelmä, jossa data kulkee kauppiaan omien palvelinten kautta.

Tilityksen täsmäyttäminen on käytännön kassanhallinnan kannalta tärkeä asia. Hankkijapankki tilittää myyntitapahtumat kauppiaan IBAN-tilille tilitysaikataulun mukaisesti, tyypillisesti T+1 tai T+2 arkipäivää. Tilityksen mukana toimitetaan tilitysraportti, joka erittelee jokaisen maksutapahtuman, veloitetut palvelumaksut ja mahdolliset chargeback-pidätykset. Kauppiaan kirjanpidossa on tärkeää täsmäyttää nämä tilitykset myyntijärjestelmän kanssa päivittäin. Sopimuksessa on kirjattava, missä formaatissa tilitysraportti toimitetaan ja mihin sähköiseen järjestelmään se voidaan tuoda suoraan.

Kauppiaiden yhteenliittymien alennukset ovat yleisiä suuremmilla toimialoilla. Kaupan alan järjestöt kuten Kaupan liitto ovat neuvotelleet jäsenilleen ryhmäsopimuksia hankkijapankkien kanssa. Näiden sopimusten hinnat voivat olla merkittävästi alhaisemmat kuin yksittäiselle kauppiaalle tarjottavat hinnat. Tarkista oman toimialajärjestösi kautta, onko tällaisia järjestelyjä saatavilla ennen yksittäissopimuksen tekemistä.

Dynaamisesta valuutanvaihdosta eli DCC:stä (Dynamic Currency Conversion) on sovittava erikseen. DCC mahdollistaa ulkomaiselle kortinhaltijalle maksaa omassa valuutassaan kauppiaan terminaalissa. Tämä tuottaa kauppiaalle lisätuloa (tyypillisesti 1–3 % valuutanvaihtomargiaali), mutta EU:n PSD2-direktiivi artikkeli 59 edellyttää, että kortinhaltijalle ilmoitetaan vaihtokurssi ja DCC:n kokonaishinta ennen maksun hyväksymistä.

Kauppiaiden riskiprofilointi on osa hankkijapankin prosessia. Ennen sopimuksen aktivointia hankkijapankki arvioi kauppiaan liiketoimintariskin: toimiala, liikevaihtoennuste, aiempi chargeback-historia, omistusrakenne ja AML-tarkistukset. Korkean riskin toimialat kuten matkailupalvelut, digitaaliset tuotteet tai tilauspalvelut saattavat vaatia korkeampaa rolling reserve -prosenttia tai erillisiä lisäehtoja sopimukseen.

Terminaalin sertifiointivaatimukset ovat tekninen edellytys käyttöönotolle. Jokaisen maksupäätteen on oltava EMV-sertifioitu (Europay, Mastercard, Visa) sekä PCI PTS -hyväksytty. Sertifioitu pääte tukee siru- ja PIN-maksuja, lähimaksua NFC:llä sekä tarvittaessa mobiililompakoiden NFC-maksuja. Sertifioinnin tarkistaminen on hankkijapankin vastuulla, mutta kauppiaan on varmistettava, ettei päätteen ohjelmisto ole vanhentunut.

Korttimaksusopimus kauppiaalle Suomessa laaditaan seuraavilla vaiheilla.

Vaihe 1 – Arvioi korttitapahtumien volyymi. Alle 20 000 tapahtumaa vuodessa: SAQ A ja blended-hinnoittelu. Yli miljoona tapahtumaa: IC++ on edullisempi.

Vaihe 2 – Vertaile hankkijapankkeja. Pyydä vähintään kolme tarjousta. Vertaa interchange, kuukausimaksu, terminaalivuokra, tilitysaikataulu, chargeback-maksu, sopimuspituus ja irtisanomisehto.

Vaihe 3 – Täydennä kauppiaan tiedot. Toiminimi, Y-tunnus, kaupparekisteriote, MCC-koodi, osoite ja IBAN. UBO rahanpesun estämislain (444/2017) KYC-prosessiin.

Vaihe 4 – Sovi hinnoittelu. IC++-mallissa pyydä erittely eri korttiverkkojen interchange-tasoista. Blended-mallissa varmista yhtenäinen prosentti kaikille korteille.

Vaihe 5 – Tarkista chargeback-käytännöt. Mitä aineistoa hankkija vaatii riitauttamiseen? Onko rolling reserve sopimuksessa ja millä ehdoilla se vapautetaan?

Vaihe 6 – Aktivoi PCI DSS. Täytä SAQ-lomake pcisecuritystandards.org -sivustolta ja toimita hankkijapankille vuosittain allekirjoittamisen jälkeen.

Vastuunjako virhetapahtumissa on kirjattava sopimukseen. Jos asiakas reklamoi maksusta, hankkijapankki käynnistää selvitysprosessin: chargeback-vaatimus esitetään 120 päivän kuluessa kauppiaalle. Kauppias voi riitauttaa vaatimuksen toimittamalla kuittia, lähetystietoja tai muita todisteita 10 arkipäivässä. Ilman riittäviä todisteita chargeback veloitetaan kauppiaan tililtä automaattisesti.

Hintojen julkinen ilmoittaminen on EU-asetuksen mukainen oikeus. PSD2-direktiivi artikkeli 62 ja maksupalvelulaki kieltävät kauppiaalta ylimääräisen maksun perimisen kuluttajilta kortinkäytöstä. Kauppias voi kuitenkin tarjota alennusta muille maksutavoille kuten käteiselle tai verkkopankkimaksulle, kunhan tämä ei tarkoita syrjintää korttiverkkojen välillä.

Vaihe 7 – Seuraa chargeback-astetta aktiivisesti käyttöönottovaiheessa. Uusi kauppias on usein hankkijapankin tehostetun seurannan kohteena ensimmäisten kuukausien ajan. Pidä chargeback-aste selvästi alle yhden prosentin toteuttamalla hyvät asiakaspalveluprosessit, selkeät tuotekuvaukset ja joustavat palautuskäytännöt. Tämä luo hyvät lähtökohdat pitkäaikaiselle asiakassuhteelle hankkijapankin kanssa ja mahdollistaa rolling reserve -vapautuksen nopeammin.

Vaihe 8 – Hanki ymmärrys maksupäätteen omistuksesta vs. vuokrauksesta. Maksupääte voidaan joko ostaa omaksi tai vuokrata hankkijapankilta. Osto tarkoittaa suurempaa etukäteissijoitusta mutta alhaisempaa kuukausikustannusta pitkällä aikavälillä. Vuokraus on pienempi etukäteiskustannus mutta suurempi kokonaiskustannus. Lisäksi vuokrasopimukseen sisältyy yleensä tuki- ja huoltopalvelu, mikä voi olla arvokasta pienelle kauppiaalle.

Vaihe 9 – Neuvottele chargeback-käsittelymaksun enimmäismäärästä. Joillakin hankkijapankeilla on rajoittamaton oikeus veloittaa chargeback-maksu jokaisesta kiistanalaisesta tapahtumasta riippumatta siitä, onko kauppias syyllinen. Pyydä sopimukseen kirjaukseksi enimmäismäärä chargeback-maksuille kuukaudessa, jotta ennalta arvaamaton piikki palautusvaatimuksissa ei tyhjennä kassaa.

Korttimaksusopimus kauppiaalle Suomessa on usean eri sääntelytason piirissä.

IFR-asetus (2015/751) rajoittaa kuluttajakorttien interchange-maksuja: debit enintään 0,20 %, credit enintään 0,30 %. Kiellettyä on RPM eli pakollinen vähimmäishinta. Kauppiaan oikeudet artikkeli 12: oikeus kieltäytyä korkean interchange-yrityskorteista ja oikeus tilityksen läpinäkyvyyteen.

PSD2-direktiivi (2015/2366) velvoittaa SCA-tunnistautumiseen yli 30 EUR verkkomaksuissa. Merchant Liability Shift: ilman 3DS2-tukea petosriski siirtyy kauppiaalle.

Maksupalvelulaki (290/2010) säätelee vastuun luvattomissa maksuissa. EMV-siru fyysisessä myynnissä on pakollinen Liability Shift -suojaksi.

Kuluttajansuojalaki (38/1978) ja PSD2 artikkeli 62 kieltävät surcharge-maksujen perimisen kuluttajilta kortinkäytöstä.

Rahanpesun estämislaki (444/2017) velvoittaa hankkijapankin KYC-prosessiin kauppiaita kohtaan ennen sopimuksen aktivointia. MCC-koodin oikea luokittelu on tärkeä osa riskiarviointia.

Korttiverkkojen omat säännöt täydentävät lakisääteistä kehystä. Visa Rules ja Mastercard Operating Regulations ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, jotka sitovat kaikkia osapuolia korttiverkon sisällä. Säännöt päivittyvät säännöllisesti, ja hankkijapankki välittää kauppiaalle muutostiedot. Merkittävimmät säädökset koskevat chargeback-kynnysarvoja, PCI DSS -vaatimustenmukaisuutta, kiellettyä toimialaa (prohibited merchants) ja kauppiaalle sallittuja markkinointimenetelmiä.

Korttiverkkojen säännöt päivittyvät säännöllisesti. Visa ja Mastercard julkaisevat vuotuiset sääntöpäivitykset, jotka tulevat osaksi kauppiaan sopimusta automaattisesti hankkijapankin välityksellä. Kauppiaan on velvoittavaa seurata näitä muutoksia, sillä uudet vaatimukset voivat vaikuttaa PCI DSS -tasoon, chargeback-prosessiin tai lähimaksun PIN-rajaan. Hankkijapankki lähettää muutostiedot asiakastiedotteina.

Maksukorttitietojen tallentaminen on tiukasti rajoitettua. PCI DSS -standardi kieltää luottokorttinumeron (PAN), CVV-koodin ja PIN-koodin tallentamisen ilman erityislupaa ja tiukkoja turvatoimia. Kauppias ei saa tallentaa korttitietoja edes tilapäisesti omille palvelimilleen ilman PCI DSS Level 1 -sertifiointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korttidata pitää tokenoida tai ulkoistaa kokonaan hankkijapankin tai sertifioidun gatewayn hallintaan.

Viranomaisvalvonta korttiverkostoissa perustuu EU-tasoisiin sääntelyihin. Euroopan maksuneuvosto (EPC) koordinoi SEPA-maksuinfrastruktuuria ja julkaisee vuosittain päivitetyn SEPA Credit Transfer Scheme Rulebook -dokumentin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) valvoo maksupalveluntarjoajien vakavaraisuutta ja julkaisee ohjeita. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa näiden EU-tason säädösten toimeenpanoa Suomessa.

Kauppiaiden tasa-arvoinen kohtelu korttiverkoissa on EU:n IFR-asetuksen (2015/751) periaate. Korttiverkot eivät saa diskriminoida kauppiaita toimialan, koon tai maantieteellisen sijainnin perusteella. Kauppiaalla on oikeus hakea hankkijapankilta sopimusta kaikista EU-maista: esimerkiksi suuremman volyymin kauppias voi solmia sopimuksen edullisemman interchangerakenteen tarjoavan EU-maan hankkijapankin kanssa. Rajat ylittävässä hankinnassa noudatetaan kuitenkin sen maan lakia, jonka alueella hankkijapankki on rekisteröity.

Korttimaksusopimus kauppiaalle Suomessa heikkenee seuraavien virheiden vuoksi.

Virhe 1 – MCC-koodin virheellinen luokittelu alentaakseen interchange-kustannusta. Korttiverkot voivat sulkea Merchant ID:n väärästä MCC:stä.

Virhe 2 – PCI DSS -vaatimusten laiminlyönti. SAQ-lomakkeen täyttämättä jättäminen johtaa non-compliance-lisämaksuun 25–100 EUR kuukaudessa.

Virhe 3 – Chargeback-kynnysarvon ylittäminen ilman seurantaa. Yli 1 % aste johtaa Visa Dispute Monitoring Programme -valvontaan ja pahimmillaan MATCH-listalle.

Virhe 4 – Rolling Reserve -ehdon huomioimatta jättäminen. Sopimuksessa oleva 10 %:n pidätysrahasto supistaa yllättäen käyttöpääomaa.

Virhe 5 – SCA-yhteensopimaton gateway verkkokaupassa. 3DS2-puute siirtää petosvastuun kauppiaalle Liability Shift -sääntöjen nojalla.

Virhe 6 – Sopimuksen automaattinen uusiutuminen huomaamatta. Sopimus uusiutuu automaattisesti seuraavalle 12 tai 24 kuukaudelle, jos irtisanomista ei tehdä sopimuksessa määrätyssä ajassa. Kauppias on sitonut itsensä seuraavalle sopimuskaudelle ja joutuu maksamaan Early Termination Fee:n, jos haluaa vaihtaa palveluntarjoajaa välittömästi.

Virhe 7 – Maksupäätteen ohjelmisto vanhentuu. Korttimaksupäätteen ohjelmisto on päivitettävä säännöllisesti hankkijapankin tai laitevalmistajan toimesta. Vanhentuneen ohjelmiston käyttäminen on PCI DSS -vaatimusten vastaista ja voi johtaa turvallisuusaukkoon, joka altistaa korttidataa laittomalle kopioinnille. Varmista, että hankkijapankki tai laitevalmistaja päivittää ohjelmiston automaattisesti.

Virhe 8 – Terminaalivuokran sitova sopimuskausi. Kauppias vuokraa maksupäätteen viiden vuoden sopimuksella, mutta sulkee liiketoimintansa kahden vuoden jälkeen. Vuokrasopimuksessa on usein ennenaikainen irtisanomissanktio, joka voi olla kolmesta kuuteen kuukauden vuokraa. Varmista terminaalivuokrasopimuksen irtisanomisehdot ennen allekirjoitusta.

Virhe 9 – Kauppiaan nimen kirjoittaminen päätteellä väärin. Korttiverkon säännöissä kauppiaan nimi näkyy kortinhaltijan tiliotteella. Jos nimi on epäselvä tai lyhennetty tunnistamattomaksi, kortinhaltijat riitauttavat maksun, koska eivät tunnista veloitusta. Tämä nostaa chargeback-astetta tarpeettomasti. Varmista ennen käyttöönottoa, että kauppiaan nimi näkyy tiliotteella tunnistettavasti ja selkeästi.