Maksumuistutus

Maksumuistutus Suomessa on kirjallinen ilmoitus, jolla velkoja muistuttaa velallista erääntyneen laskun tai saatavan maksamisesta ennen varsinaisten perintätoimien aloittamista. Maksumuistutusta sääntelee ensisijaisesti laki saatavien perinnästä (513/1999), joka on keskeinen suomalainen perintälaki. Lain 5 §:n mukaan ennen varsinaisen maksuvaatimuksen lähettämistä velkojan tulee lähettää velalliselle vähintään yksi maksumuistutus kohtuullisessa ajassa alkuperäisestä eräpäivästä. Maksumuistutus on edellytys perintäkulujen perimiselle: ilman maksumuistutusta velkoja ei voi periä perintäkuluja velalliselta lain (513/1999) 10 b §:n mukaisesti.

Maksumuistutuksen oikeudellinen merkitys on monivaiheinen. Ensinnäkin se dokumentoi velkojan yrityksen periä saatava vapaaehtoisesti ennen oikeudellisia toimia; tämä on hyvän perintätavan mukaista lain (513/1999) 4 §:n mukaisesti. Toiseksi se antaa velalliselle mahdollisuuden korjata maksulaiminlyönti ilman, että asia etenee käräjäoikeuteen tai ulosottoon. Kolmanneksi se katkaisee saatavan vanhentumisen velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisesti osaltaan, vaikka tehokkaampi katkaisutoimi on velallisen kirjallinen tunnustus tai oikeudellinen toimenpide.

Kuluttajasaatavissa (saatava kuluttajalta yksityishenkilöltä elinkeinotoimintaan liittymättömässä asiassa) maksumuistutuksen oikeudelliset vaatimukset ovat erityisen tarkat. Lain saatavien perinnästä (513/1999) 10 b §:n mukaan kuluttajalta voidaan periä enintään 5 EUR maksumuistutuksesta; tämä on lakisääteinen enimmäismäärä. Lisäksi maksumuistutuksen lähettämisessä on noudatettava kohtuullista viivettä: liian nopea muistutus (esimerkiksi yhden päivän viivästyksen jälkeen) voi olla kohtuuton. Suomen perintälain (513/1999) mukaan muistutusten lukumäärää ei ole rajoitettu, mutta käytännössä yksi tai kaksi muistutusta ennen maksuvaatimusta on hyvän perintätavan mukaista.

Viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti on tärkeä osa maksumuistutusta. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä; Suomen Pankki julkaisee viitekoron puolivuosittain. Viivästyskorko alkaa kertyä alkuperäisestä eräpäivästä maksupäivään asti automaattisesti ilman erillistä sopimusta lain nojalla. Maksumuistutus sisältää tyypillisesti lasketun viivästyskoron muistutuspäivään asti osoittaakseen velalliselle täsmällisesti maksettavan summan.

Maksumuistutuksen jälkeen, jos velallinen ei maksa, perintäprosessi etenee maksuvaatimukseen (perintäkirje). Maksuvaatimus on virallisempi asiakirja, jossa ilmoitetaan kaikki perintäkulut ja uhka oikeudellisista toimista. Oikeudellinen perintä käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti tai ulosottohakemus ulosottokaaren (705/2007) mukaisesti voi seurata, jos velallinen ei vastaa maksuvaatimukseen. Täydentäviä perintäasiakirjoja löytyy forms-legal.com -kirjastosta, muun muassa perintäkirje ja maksusuunnitelma.

Maksumuistutus Suomessa tarvitaan aina, kun lasku tai saatava on erääntynyt maksamattomana ja velkoja haluaa aloittaa perintäprosessin lain saatavien perinnästä (513/1999) mukaisesti.

Yritysten välinen (B2B) myyntisaatavien perintä. Yritys, jolla on maksamattomat laskut asiakkaaltaan, lähettää maksumuistutuksen osana perintäprosessia. B2B-saatavissa perintäkulut ovat vapaammin sovittavissa kuin kuluttajasaatavissa, mutta maksumuistutus on silti hyvän perintätavan mukainen ensimmäinen toimenpide. Kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti velkojayrityksellä on velvollisuus kirjata saatavat asianmukaisesti ja seurata niiden tilaa.

Kuluttajasaatavien perintä. Yritykset, jotka myyvät kuluttajille (B2C), ovat erityisesti lain saatavien perinnästä (513/1999) ja kuluttajansuojalain (38/1978) pakottavien säännösten piirissä. Maksumuistutus on ensimmäinen pakollinen askel ennen perintäkulujen perimistä; ilman muistutusta perintäkuluja ei voi veloittaa kuluttajalta. Kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvovat perintäkäytäntöjä.

Vuokrarästien perintä. Vuokranantajat lähettävät maksumuistutuksia maksamattomista vuokrista ennen häätömenettelyä tai oikeudellista perintää. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaisissa vuokrasuhteissa hyvä perintätapa edellyttää kirjallista muistutusta ennen lain mukaisten toimien aloittamista.

Pankkien ja luottolaitosten erääntyneet lainaerät. Luottolaitokset lähettävät maksumuistutuksia erääntyneiden lainaerien perinnässä. Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun mukaisessa kuluttajaluotossa maksumuistutusmenettely on osa vastuullisen luotonannon käytäntöjä; ennenaikainen eräännyttäminen edellyttää kirjallista huomautusta riittävässä ajassa ennen täytäntöönpanoa.

Taloyhtiön vastikkeiden perintä. Asunto-osakeyhtiöissä taloyhtiö lähettää maksumuistutuksia maksamattomista yhtiövastikkeista asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) mukaisen otto-oikeuden käyttämistä edeltävänä toimena. Kirjallinen muistutus dokumentoi perintäprosessin käynnistämistä.

Kuntien ja julkisyhteisöjen saatavat. Kunnat, kuntayhtymät ja muut julkisyhteisöt käyttävät maksumuistutuksia ennen oikeudellisen perintämenettelyn aloittamista. Hallintosaatavien perintä voi noudattaa osin eri menettelyä kuin yksityisoikeudellisten saatavien perintä, mutta laki saatavien perinnästä (513/1999) soveltuu myös julkisyhteisöjen yksityisoikeudellisiin saataviin.

Energia- ja teleoperaattoreiden saatavien perintä. Suomalaiset energiayhtiöt (Fortum, Helen, Elenia, Caruna) lähettävät maksumuistutuksia erääntyneiden sähkölaskujen perinnässä ennen sähköntoimituksen katkaisua. Sähkömarkkinalain (588/2013) mukaan sähkönkatkaisun edellytyksenä on riittävä ennakkovaroitusaika; maksumuistutus on osa tätä prosessia. Kuluttajasaatavissa Energiavirasto valvoo energiayhtiöiden perintäkäytäntöjä.

Teleoperaattorit (Elisa, Telia, DNA) perivät maksamattomia puhelinlaskuja maksumuistutuksilla ennen palvelun keskeyttämistä viestintäpalvelulain (917/2014) mukaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) valvoo teleoperaattoreiden asiakaspalvelua. Sähköisillä laskutuspalveluilla (verkkolaskut, OmaVero-portaali) on automatisoidut muistutusjärjestelmät, jotka lähettävät muistutuksia määräaikojen lähestyessä ilman manuaalista työtä.

Terveydenhuollon asiakasmaksujen perintä. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset perivät maksamattomia asiakasmaksuja asiakasmaksulaissa (734/1992) säädettyjen enimmäismäärien rajoissa. Muistutus lähetetään ennen asian siirtämistä perintätoimistolle tai ulosottoviranomaiselle. Hyvinvointialuelaki (611/2021) siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta; perintäkäytännöt yhtenäistyvät asteittain.

Oikeudellisesti pätevä Maksumuistutus Suomessa sisältää seuraavat pakolliset osatekijät lain saatavien perinnästä (513/1999) ja hyvän perintätavan mukaisesti.

Lähettäjän täydellinen yksilöinti. Velkojan täydellinen nimi tai toiminimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite on ilmoitettava selkeästi. Perintätoimiston puolesta lähetetyissä muistutuksissa on ilmoitettava sekä perintätoimiston että alkuperäisen velkojan tiedot lain (513/1999) 5 §:n mukaisesti; velallisella on oikeus tietää, kenen saatavaa peritään.

Vastaanottajan yksilöinti. Velallisen täydellinen nimi tai toiminimi ja osoite ovat pakollisia. Väärään osoitteeseen toimitettu maksumuistutus ei välttämättä täytä lain vaatimuksia; käytä väestötietojärjestelmän mukaista osoitetta yksityishenkilöille ja kaupparekisterin mukaista toimipaikkaosoitetta yrityksille.

Alkuperäisen saatavan täsmällinen yksilöinti. Laskun numero, laskupäivä, alkuperäinen eräpäivä ja laskun pääoma (EUR) on ilmoitettava täsmällisesti. Epämääräinen yksilöinti (esimerkiksi vain "erääntynyt maksu") voi johtaa riitaan siitä, mitä saatavaa muistutus koskee; selkeä yksilöinti estää tällaiset tilanteet.

Viivästyskorko ja muistutusmaksu laskettuna täsmällisesti. Kertynyt viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti (Euroopan keskuspankin viitekorko + 7 prosenttiyksikköä) alkuperäisestä eräpäivästä muistutuspäivään laskettuna on ilmoitettava erikseen. Maksumuistutusmaksu enintään 5 EUR kuluttajasaatavassa lain (513/1999) 10 b §:n mukaisesti; yritysten välisessä saatavassa sovittavissa. Yhteissumma (pääoma + viivästyskorko + muistutusmaksu) ilmoitetaan selkeästi.

Uusi maksuunpanopäivä (eräpäivä) kohtuullisella aikavälillä. Uusi eräpäivä on tyypillisesti 14 päivää muistutuksen lähettämisestä; tämä antaa velalliselle kohtuullisen ajan maksun suorittamiseen hyvän perintätavan (laki 513/1999, 4 §) mukaisesti. Liian lyhyt määräaika (esimerkiksi 3 päivää) voi olla kohtuuton erityisesti kuluttajasaatavassa.

Maksutiedot täsmällisesti. IBAN-tilinumero muodossa FI ja 16 numeroa sekä viitenumero tai RF-viite (Verohallinnon suosima RF-viitenumerojärjestelmä helpottaa automaattista kirjanpitoa) on ilmoitettava selkeästi. Maksumuistutuksessa käytetty IBAN ja viite tulisi olla sama kuin alkuperäisessä laskussa selkeyden vuoksi.

Maininta jatkotoimista. Tieto siitä, mitä tapahtuu, jos velallinen ei maksa muistutuksen mukaisesti (perintätoimiston tai käräjäoikeuden käsittely, lisäkulut), motivoi velallista toimimaan nopeasti. Ilmoituksen tulee olla totuudenmukainen; yliampuvat uhkaukset ovat hyvän perintätavan vastaisia lain (513/1999) 4 §:n mukaisesti.

Kokopäivämäärä ja allekirjoitus. Muistutuksen lähetyspäivä muodossa PP.KK.VVVV on ilmoitettava. Sähköisissä muistutuksissa aikaleima ja lähettäjän sähköpostiosoite riittävät; paperisissa muistutuksissa velkojan allekirjoitus tai leima on suositeltava. Täydentäviä asiakirjamalleja perintäketjuun löytyy forms-legal.com -kirjastosta, muun muassa perintäkirje maksuvaatimuksena.

RF-viitenumerojärjestelmä Suomessa. Suomalaisessa maksuliikenteessä RF-viite (ISO 11649) on kansainvälinen standardi viitenumeroille, joka helpottaa maksujen automaattista kohdistamista kirjanpitoon. RF-viite alkaa kirjaimilla RF ja sisältää kaksi tarkistenumeroa sekä velkojan oman viitteen. Maksumuistutuksessa suositellaan RF-viitteen käyttöä, koska se toimii sekä kansallisissa että rajat ylittävissä maksuissa SEPA-alueella. Maksumuistutus, jossa on selkeä RF-viite, vähentää virheellisten maksujen kohdistumisongelmia ja nopeuttaa kirjanpidon käsittelyä.

Maksumuistutus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti lain saatavien perinnästä (513/1999) ja hyvän perintätavan mukaisesti.

Vaihe 1 — Tarkista saatavan tila. Ennen muistutuksen lähettämistä tarkista, onko lasku todella erääntynyt maksamatta: onko maksu saapunut viitekirjauksen viiveen vuoksi; onko velallinen reklamoinut laskun sisällöstä; onko velasta jo sovittu maksusuunnitelma. Hyvä perintätapa (laki 513/1999, 4 §) edellyttää tiedon oikeellisuuden tarkistamista ennen toimenpiteitä.

Vaihe 2 — Yksilöi lähettäjä täydellisesti. Ilmoita velkojan täydellinen nimi tai toiminimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Perintätoimiston puolesta lähetettäessä ilmoita myös alkuperäisen velkojan tiedot lain (513/1999) 5 §:n mukaisesti.

Vaihe 3 — Yksilöi vastaanottaja ja alkuperäinen saatava. Velallisen täydellinen nimi tai toiminimi ja osoite; laskun numero, laskupäivä muodossa PP.KK.VVVV ja alkuperäinen eräpäivä; laskun pääoma euroina (EUR tuhaterottimena välilyönti, desimaalierottimena pilkku).

Vaihe 4 — Laske viivästyskorko ja muistutusmaksu. Viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti lasketaan kaavalla: pääoma × viivästyskorko-% / 365 × päivien lukumäärä alkuperäisestä eräpäivästä muistutuspäivään. Voimassa oleva viivästyskorko on EKP:n viitekorko + 7 prosenttiyksikköä; tarkista Suomen Pankista voimassa oleva viitekorko. Muistutusmaksu kuluttajasaatavassa enintään 5 EUR lain (513/1999) 10 b §:n mukaisesti; yritysten välisessä saatavassa sovittavissa.

Vaihe 5 — Laske yhteissumma. Summaa pääoma + viivästyskorko + muistutusmaksu; tämä on velallisen maksettava kokonaissumma. Ilmoita summa selkeästi. Varmista, että laskelma on tarkka; virheellinen laskutus voi johtaa reklamaatioon.

Vaihe 6 — Ilmoita maksutiedot ja uusi eräpäivä. IBAN-tilinumero muodossa FI ja 16 numeroa; RF-viite tai kansallinen viitenumero; uusi eräpäivä tyypillisesti 14 päivää muistutuspäivästä laskettuna. Täsmällinen maksutieto on kriittinen maksujen oikealle kohdistumiselle.

Vaihe 7 — Lähetä asianmukaisen kanavan kautta. Sähköpostimuistutus on yleisin; kirjemuistutus on virallisempi ja dokumentointi parempaa. Säilytä kopio lähetetystä muistutuksesta ja lähetystosite (sähköpostin lähetetyt-kansio, kirjeen kuitti) perintäprosessin dokumentointia varten. Merkitse muistutuksen lähetyspäivä kirjanpitoon.

Vaihe 8 — Seuraa vastaanottoaikaa. Jos velallinen ei reagoi uuteen eräpäivään mennessä, voidaan siirtyä maksuvaatimukseen (perintäkirje) tai suoraan perintätoimistolle tai käräjäoikeudelle lain (513/1999) 6 §:n mukaisesti. Perintätoimiston käyttäminen vapauttaa velkojan perintäprosessin hallinnollisesta taakasta.

Vaihe 9 — Huomioi automaattiset perintäjärjestelmät. Monet suomalaiset yritykset käyttävät kirjanpito- ja laskutusohjelmistoja (Procountor, Visma Netvisor, Fennoa, Holvi), joissa on integroitu automaattinen maksumuistutustoiminto. Tällöin maksumuistutus lähetetään automaattisesti sovitun viiveen jälkeen eräpäivästä ilman manuaalista työtä. Varmista, että automaattinen muistutus noudattaa lain (513/1999) sisältövaatimuksia: velkojan tiedot, saatavan erittely, eräpäivä, maksutiedot ja muistutusmaksu oikein laskettuna. Testaa järjestelmä kuluttajamuistutuksen osalta ennen käyttöönottoa.

Maksumuistutus Suomessa on sidottu useaan keskeiseen säädökseen, jotka velvoittavat velkojan noudattamaan hyvää perintätapaa.

Laki saatavien perinnästä (513/1999) perussäädöksenä. Laki on suomalaisen perintätoiminnan kattava sääntelyasiakirja. Lain 4 §:n mukainen hyvä perintätapa on velkojan yleinen velvollisuus: perintätoimet eivät saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia kuluja, käyttää totuudenvastaisia tietoja, uhkailla tai painostaa kohtuuttomasti taikka loukata velallisen yksityisyyttä. Lain 5 §:n mukaan ennen maksuvaatimuksen lähettämistä velkojan tulee lähettää yksi maksumuistutus kohtuullisessa ajassa. Lain 10 b §:n mukaan kuluttajalta voidaan periä enintään 5 EUR yhdestä maksumuistutuksesta; yritysten välisessä saatavassa muistutusmaksu on vapaammin sovittavissa.

Korkolaki (633/1982) viivästyskoron sääntelynä. Maksamattomasta saatavasta kertyy viivästyskorko korkolain 4 §:n mukaisesti alkuperäisestä eräpäivästä maksupäivään asti. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä; Suomen Pankki vahvistaa viitekoron puolivuosittain. Velkojan ei tarvitse erikseen sopia viivästyskorosta; se kertyy lain nojalla automaattisesti. Maksumuistutuksessa ilmoitettava viivästyskorko on laskennallinen arvio muistutuspäivään asti; lopullinen viivästyskorko lasketaan maksupäivään asti.

Kuluttajansuojalaki (38/1978) kuluttajasaatavissa. Kuluttajasaatavien perinnässä on noudatettava kuluttajansuojalakia erityisesti harkintaajan ja kohtuullisten kulujen osalta. Kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvovat, että kuluttajiin kohdistuvat perintätoimet ovat lainmukaisia; hyvän perintätavan rikkominen voi johtaa KKV:n puuttumiseen, seuraamusmaksuun tai perusteettomasti perittyjen maksujen palauttamiseen.

Laki velan vanhentumisesta (728/2003) vanhentumisaikoina. Saatavien kolmen vuoden yleinen vanhentumisaika (erääntymisestä laskettuna) tekee maksumuistutuksen ajantasaisuudesta kriittistä. Vanhentuminen katkaistaan lain 10 §:n mukaisesti velallisen tunnustuksella, oikeudellisella haastehakemuksella tai ulosottohakemuksella; pelkkä maksumuistutus ei yleensä katkaise vanhentumista tehokkaasti, mutta velallisen vastaus tai maksusuunnitelma voi toimia tunnustuksena.

Rikoslaki (39/1889) väärennys- ja petossäädöksistä. Tahallisesti virheellinen tai harhaanjohtava maksumuistutus (esimerkiksi maksumuistutus saatavasta, joka ei ole erääntynyt tai jota ei ole olemassa) voi täyttää rikoslain (39/1889) mukaisen petos- tai kiristysrikoksen tunnusmerkistön. Virheelliset summat tai perusteettomat kulut voivat johtaa myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Velkojan on varmistettava maksumuistutuksen oikeellisuus ennen lähettämistä.

Positiivinen luottotietorekisteri ja perintäprosessi. Suomessa positiivinen luottotietorekisteri antaa luotonantajille näkymän kuluttajan kokonaisvelkaan; tämä vaikuttaa luottokelpoisuusarviointiin kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun mukaisesti. Maksumuistutusmenettely on osa laajempaa perintäekosysteemiä, jota Suomessa hallinnoivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), tietosuojavaltuutetun toimisto (tietosuojalaki 1050/2018 mukaisesti) ja oikeusministeriö. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää perintätoimistojen toimiluvat perintätoiminnan harjoittamisesta annetun lain (517/1999) mukaisesti.

Tavanomaiset virheet Maksumuistutus Suomessa laadinnassa voivat johtaa perintäkulujen menettämiseen, velallisen reklamaatioon tai oikeudellisiin ongelmiin.

Virhe 1 — Muistutus lähetetään ilman ensimuistutusta ennen maksuvaatimusta. Lain saatavien perinnästä (513/1999) 5 §:n mukaan maksumuistutus on lähetettävä ennen maksuvaatimusta. Jos perintätoimisto lähettää maksuvaatimuksen suoraan ilman edeltävää maksumuistutusta, perintäkuluja ei voida periä velalliselta. Ratkaisu: varmista, että muistutuskirje lähetetään ennen maksuvaatimusta.

Virhe 2 — Kuluttajalta peritään yli 5 EUR muistutusmaksu. Lain (513/1999) 10 b §:n mukainen enimmäismäärä on 5 EUR kuluttajasaatavassa. Ylimääräinen summa on perusteetonta etua, joka on palautettava kuluttajalle. KKV voi myös puuttua asiaan. Ratkaisu: tarkista, onko velallinen kuluttaja (yksityishenkilö ei-elinkeinotoiminnassa) vai yritys; kuluttajalta peritään enintään 5 EUR.

Virhe 3 — Puuttuva tai virheellinen laskun yksilöinti. Muistutus ilman laskun numeroa tai epätäsmällisellä summalla johtaa helposti velallisen reklamaatioon: velallinen väittää, ettei tunnista saatavaa. Tämä hidastaa perintäprosessia merkittävästi. Ratkaisu: yksilöi lasku täsmällisesti numeron, päivämäärän, eräpäivän ja pääoman osalta.

Virhe 4 — Liian lyhyt maksuaika. Alle seitsemän päivän maksuaika maksumuistutuksessa voi olla hyvän perintätavan (laki 513/1999, 4 §) vastainen erityisesti kuluttajasaatavissa; velallisella ei ole riittävästi aikaa toimia. Tyypillinen kohtuullinen aika on 14 päivää. Ratkaisu: aseta maksuaika vähintään 14 päivään muistutuspäivästä.

Virhe 5 — Virheellinen IBAN tai puuttuva viite. Väärä tilinumero tai puuttuva viite estää maksujen oikean kohdistumisen; maksun saatuaan velkoja ei tiedä, mille laskulle se kuuluu. Ratkaisu: tarkista IBAN huolellisesti muodossa FI + 16 numeroa; käytä alkuperäisen laskun viitenumeroa tai RF-viitettä.

Virhe 6 — Muistutuksen lähettäminen, kun saatava on jo kiistetty. Jos velallinen on reklamoinut laskun sisällöstä asianmukaisesti, maksumuistutuksen lähettäminen ilman reklamaation käsittelyä voi olla hyvän perintätavan vastainen. Ratkaisu: käsittele velallisen reklamaatio ensin lain (513/1999) 4 §:n ja kuluttajansuojalain (38/1978) mukaisesti; vasta reklamaation ratkaisun jälkeen jatka perintää.

Virhe 7 — Vanhentuneen saatavan muistuttaminen. Muistutus lähetetään saatavasta, joka on vanhentunut kolmen vuoden yleisen vanhentumisajan jälkeen velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaisesti; velallisen oikeudellinen vastuu on lakannut. Perintätoimet vanhentuneesta saatavasta voivat olla hyvän perintätavan vastaisia. Ratkaisu: tarkista saatavan vanhentumisaika ennen muistutuksen lähettämistä; erityisesti yli kaksi vuotta vanhat saatavat on tarkistettava.

Virhe 8 — Puuttuva sähköpostiosoite tai yhteydenottolinkki. Maksumuistutus, jossa ei ole selkeää yhteystietoa yhteydenottoa varten, pakottaa velallisen etsimään tietoa itse, mikä vähentää maksun todennäköisyyttä. Erityisesti kuluttajalle lähetettävässä muistutuksessa on hyvän perintätavan (laki 513/1999, 4 §) mukaista tarjota helppo tapa ottaa yhteyttä (sähköposti, puhelinnumero, verkkopalvelun linkki) reklamaatiota tai maksusuunnitelman pyytämistä varten. Selkeä yhteydenottolinkki parantaa myös velkojan imagoa asiakaspalvelussa.