IT-palvelusopimus Suomi
IT-PALVELUSOPIMUS
Laadittu IT2018 Yleisten sopimusehtojen (IT2018 YSE), oikeustoimilain (228/1929) ja tietosuojalain (1050/2018) mukaisesti.
Osapuolet
SOPIMUKSEN OSAPUOLET:
ASIAKAS: [Asiakas Mimi], osoite [Asiakas Osoite], Y-tunnus [Asiakas Ytunnus], edustajana [Asiakas Edustaja], jäljempänä ”Asiakas”;
JA
PALVELUNTARJOAJA: [Palveluntarjoaja Nimi], osoite [Palveluntarjoaja Osoite], Y-tunnus [Palveluntarjoaja Ytunnus], edustajana [Palveluntarjoaja Edustaja], jäljempänä ”Palveluntarjoaja”;
OSAPUOLET SOPIVAT SEURAAVAA:
1 § Palvelun sisältö
1 § PALVELUN SISÄLTÖ
1.1 Palveluntarjoaja tuottaa Asiakkaalle seuraavan IT-palvelun: [Palvelun Kuvaus].
1.2 Sopimukseen sovelletaan IT2018 Yleisiä sopimusehtoja (IT2018 YSE) ja soveltuvin osin IT2018-ehtojen erikoisosia (IT2018 ETP – tukipalvelut, IT2018 ELA – lisenssit) niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei toisin sovita.
1.3 Palvelutasomäärittely (SLA): [Palvelutaso S L A]. Palvelutason alittumisesta voidaan sopia hyvitykset tai sakot SLA-liitteessä.
2 § Sopimuskausi
2 § SOPIMUSKAUSI
2.1 Sopimus alkaa [Sopimus Alkaa].
2.2 Sopimuksen kesto tai irtisanomisaika: [Sopimus Kesto].
2.3 Osapuolella on oikeus purkaa sopimus välittömästi, jos toinen osapuoli olennaisesti rikkoo sopimusta eikä korjaa rikkomustaan 30 päivässä kirjallisesta huomautuksesta.
3 § Hinta ja maksuehdot
3 § HINTA JA MAKSUEHDOT
3.1 Palvelumaksu on [Kuukausimaksu] (ilman arvonlisäveroa). Palveluun lisätään arvonlisävero (vakiokanta 25,5 %) arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan.
3.2 Laskutus ja maksuehto: [Laskutus Vali]. Maksun viivästyessä peritään korkolain (633/1982) mukainen viivästyskorko.
3.3 Palveluntarjoajalla on oikeus korottaa palvelumaksua 30 päivän kirjallisella ennakkoilmoituksella kerran vuodessa elinkustannusindeksin tai muun perustellun syyn vuoksi.
4 § Tietoturva ja tietosuoja
4 § TIETOTURVA JA TIETOSUOJA
4.1 Palveluntarjoaja noudattaa tietoturvassa IT2018 YSE:n tietoturvaliitettä ja sovellettavia lakeja, kuten tietosuojalakia (1050/2018) ja yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR, EU 2016/679).
4.2 Jos Palveluntarjoaja käsittelee Asiakkaan lukuun henkilötietoja, sopimukseen liitetään tietojenkäsittelysopimus (DPA) GDPR 28 artiklan mukaisesti. Tietoturvaloukkaukset ilmoitetaan Asiakkaalle viipymättä GDPR 33 artiklan mukaisesti.
4.3 Asiakas vastaa käyttäjätunnusten ja pääsyoikeuksien hallinnasta omassa organisaatiossaan sekä siitä, että palvelua käytetään lainmukaisesti.
5 § Vastuunrajoitus ja immateriaalioikeudet
5 § VASTUUNRAJOITUS JA IMMATERIAALIOIKEUDET
5.1 Palveluntarjoajan vastuu rajoittuu IT2018 YSE:n vastuurajoituksia koskevien ehtojen mukaisesti; välillisiä vahinkoja (liiketoiminnan keskeytyminen, menetetty liiketulos) ei korvata, ellei vahinko ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
5.2 Palveluntarjoajan palveluun käyttämät työkalut, menetelmät ja alustakomponentit säilyvät Palveluntarjoajan omistuksessa. Asiakkaalle luovutettujen räätälöityjen ohjelmistojen immateriaalioikeuksien siirto sovitaan erikseen tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan.
5.3 Kaikki luottamuksellinen tieto, mukaan lukien tekninen dokumentaatio ja liikesalaisuudet, pidetään salassa liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti.
6 § Sovellettava laki ja riidat
6 § SOVELLETTAVA LAKI JA RIITOJEN RATKAISU
6.1 Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
6.2 Riidat ratkaistaan ensin neuvotteluin; sovinnon puuttuessa toimivaltaisessa käräjäoikeudessa tai IT2018 YSE:ssä mahdollisesti sovitussa välimiesmenettelyssä.
Allekirjoitus
ALLEKIRJOITUS
Sopimus on laadittu kahtena samansisältöisenä kappaleena ja allekirjoitettu paikassa [Allekirjoitus Paikka] [Allekirjoitus Paiva].
Asiakas: __________________________ Palveluntarjoaja: __________________________
[Asiakas Edustaja] [Palveluntarjoaja Edustaja]
Asiakas
________________
Signature
Palveluntarjoaja
________________
Signature
Mikä on IT-palvelusopimus Suomi?
IT-palvelusopimus Suomessa on oikeustoimilain (228/1929) mukainen kirjallinen sopimus, jolla IT-palveluntarjoaja sitoutuu tuottamaan sovittuja tietohallinto- tai tietotekniikkapalveluja asiakkaalle tiettyjen palvelutasojen (SLA, Service Level Agreement) puitteissa ja asiakas sitoutuu maksamaan siitä sovitun palvelumaksun. IT-palvelusopimus on keskeinen sopimus yritysmaailmassa, jossa tietohallinto on yhä useammin ulkoistettua.
Oikeudellisesti IT-palvelusopimus nojaa sopimusvapauden periaatteeseen oikeustoimilain (228/1929) mukaan. Alalla laajasti käytettyjä vakiosopimusehtoja ovat IT2018 Yleiset sopimusehdot (IT2018 YSE), jotka Teknologiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ovat valmistelleet. IT2018 YSE:tä täydentävät erikoisosat, kuten IT2018 ETP (tukipalvelut), IT2018 ELA (lisenssit), IT2018 EHP (palvelinpalvelut) ja IT2018 EKT (konsultointi). IT2018 -ehdot tulevat sopimukseen nimenomaisella viittauksella.
Tietosuoja on IT-palvelusopimuksen merkittävin oikeudellinen ulottuvuus, koska IT-palveluntarjoajat käsittelevät usein henkilötietoja asiakkaan lukuun. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR, EU 2016/679) ja tietosuojalaki (1050/2018) edellyttävät, että palveluntarjoajan ja asiakkaan välille laaditaan tietojenkäsittelysopimus (Data Processing Agreement, DPA) GDPR 28 artiklan mukaisesti. Tietojenkäsittelysopimuksessa määritetään käsittelyn tarkoitus, laajuus, henkilötietotyypit ja palveluntarjoajan velvollisuudet henkilötietojen käsittelijänä. Tietoturvaloukkauksen ilmoittamisvelvollisuus koskee palveluntarjoajaa: sen on ilmoitettava asiakkaalle viipymättä ja tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin kuluessa GDPR 33-34 artiklojen mukaisesti.
IT-palvelusopimuksen keskeinen elementti on palvelutasomäärittely (SLA), joka kuvaa sovitun palvelun tason mitattavilla mittareilla: käytettävyysprosentti (esimerkiksi 99,5 % kuukausittaisesta käyntiajasta), vasteaika häiriötilanteissa, palveluikkuna (arkisin 07:00-18:00 tai 24/7) ja hyvitykset palvelutason alittamisesta. SLA on sopimuksen oikeudellisesti sitova osa, ja sen alittaminen oikeuttaa asiakkaan vaatimaan hyvitystä tai asettamaan sopimuksen irtisanomistarpeen.
Immateriaalioikeudet ovat IT-palvelusopimuksessa keskeisiä erityisesti räätälöidyissä järjestelmissä. Tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan ohjelmiston, dokumentaation tai muun aineiston tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti tekijälle – tässä tapauksessa palveluntarjoajalle – ellei oikeuksien siirrosta ole sovittu. Palveluntarjoajan käyttämät vakiotyökalut, -alustat ja -komponentit säilyvät palveluntarjoajan omistuksessa; asiakkaalle luovutettavat räätälöinnit sopimuksessa erikseen.
Liikesalaisuuslaki (595/2018) suojaa palveluntarjoajan ja asiakkaan luottamukselliset tiedot molemmin puolin. Palveluntarjoaja pitää salassa asiakkaan järjestelmätiedot, liiketoimintadata ja teknisen dokumentaation; asiakas pitää salassa palveluntarjoajan hinnoittelumallit ja tekniset ratkaisut.
Palvelutason jatkuva seuranta on IT-palvelusopimuksen operatiivinen ydin. Sopimukseen sisällytetään usein kuukausittainen raportointivelvoite, jossa palveluntarjoaja toimittaa SLA-raportin käytettävyysprosentista, häiriömääristä ja korjausajoista. Asiakas voi näin seurata palvelun kehittymistä ja reagoida heikkenevään trendiin ennakolta.
Muutoshallinta on IT-palvelusopimuksen kriittinen osa. Muutokset palvelun laajuuteen, tekniseen ympäristöön tai konfiguraatioon käsitellään kirjallisella muutospyynnöllä. Hyväksytyt muutokset dokumentoidaan muutoslokiin. Muutoshallinta suojaa molempia osapuolia odottamattomilta kustannuksilta ja yhteensopivuusongelmilta.
IT-palvelusopimuksen sopimusrakenne vaihtelee sopimuksen laajuuden mukaan. Yksinkertaisessa sopimuksessa sopimuskirja sekä IT2018 YSE riittävät. Laajemmissa sopimuksissa sopimuskirjaa tydentavat erillinen palvelukuvaus, SLA-liite, tietojenkasittelysopimus (DPA), muutoshallinnan prosessikuvaus ja hinnoitteluliite. Eri sopimusasiakirjojen valiselle etusijajärjestykselle on tärkeä sopia sopimuksessa.
Milloin tarvitset asiakirjan IT-palvelusopimus Suomi?
IT-palvelusopimus Suomessa tarvitaan aina, kun yritys tai organisaatio tilaa ulkoistettuja tietohallinto- tai tietotekniikkapalveluja erilliseltä IT-palveluntarjoajalta. Seuraavat tilanteet edellyttävät kirjallisen IT-palvelusopimuksen laadintaa.
Helpdesk ja käyttäjätuki. Yritys ulkoistaa IT-tuen (1. ja 2. tason helpdesk) ulkoiselle palveluntarjoajalle. IT-palvelusopimus määrittää vasteajat, tukikanavat, palveluikkunan ja SLA-mittarit. Henkilötietojen käsittelystä (käyttäjätietojen tallennus ja tikettijärjestelmä) laaditaan tietojenkäsittelysopimus GDPR 28 artiklan mukaisesti.
Laite- ja ohjelmistoasennus. Palveluntarjoaja hallinnoi yrityslaitteita (kannettavat, pöytätietokoneet, mobiililaitteet), suorittaa ohjelmistoasennukset ja päivitykset sekä hallinnoi käyttäjätunnuksia ja pääsyoikeuksia Microsoft Active Directory -ympäristössä tai vastaavassa. IT-palvelusopimus määrittää vastuun laitetietoturvan (endpoint security) ja sovellusten päivitysten osalta.
Verkonhallinta ja tietoturvavalvonta. Palveluntarjoaja hallinnoi yrityksen tietoverkkoa (firewall, VPN, verkkolaitteet), suorittaa tietoturvavalvontaa (SIEM, endpoint detection) ja raportoi tietoturvapoikkeamista. IT2018 YSE -ehdot soveltuvat; tietosuojalain (1050/2018) mukaiset velvollisuudet sisällytetään tietojenkäsittelysopimukseen.
Pilvipalvelujen hallinta. Palveluntarjoaja hallinnoi asiakkaan pilvipalveluympäristöä (Microsoft Azure, AWS, Google Cloud) tietovarmuuden, monitoroinnin ja kustannusoptimoinnin osalta. IT-palvelusopimus määrittää vastuun pilviympäristön tietoturvasta, varmuuskopioinnista ja häiriönhallinnasta.
Tietojärjestelmien integraatiot. Palveluntarjoaja ylläpitää ja kehittää yritysjärjestelmien välisiä rajapintoja (ERP, CRM, toiminnanohjaus). IT-palvelusopimus kattaa muutoshallinnan, versiopäivitykset ja integraatiotestaukset.
IT-konsultointi ja arkkitehtuurisuunnittelu. Palveluntarjoaja tarjoaa IT-arkkitehtuurin suunnittelua, digitaalisen transformaation neuvontaa tai tietojärjestelmävalintaa. IT2018 EKT -ehdot (konsultointi) soveltuvat; immateriaalioikeudet ja salassapito ovat keskeisiä.
Kiberkoulutus ja tietoturvaharjoitukset. Palveluntarjoaja tuottaa henkilöstölle tietoturvakoulutusta, phishing-testauksia ja harjoituksia. IT-palvelusopimus kattaa sisällön immateriaalioikeudet ja henkilötietojen käsittelyn koulutusrekistereissä.
Kyberturvallisuuspalvelut. Palveluntarjoaja suorittaa haavoittuvuusskannausta, penetraatiotestausta tai tietoturvaauditointeja. IT-palvelusopimus kattaa löydösten luottamuksellisuuden liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti sekä vastuunjaon löydettyjen haavoittuvuuksien osalta.
Ohjelmistopäivitykset ja patchaus. Palveluntarjoaja hallinnoi ohjelmistopäivityksiä, käyttöjärjestelmäpatchausta ja tietoturvakorjauksia. EU:n kyberturvallisuusasetus NIS2 (direktiivi 2022/2555) velvoittaa kriittisten infrastruktuurien toimijoita pitämään päivitykset ajan tasalla; IT-palvelusopimus on väline tämän toteuttamiseksi.
Mitä IT-palvelusopimus Suomi sisältää
IT-palvelusopimus Suomessa sisältää seuraavat oikeudelliset elementit, jotka varmistavat IT2018 YSE -ehtojen mukaisen sopimuksen, tietosuojavelvoitteiden täyttymisen ja selkeän palvelutason määrittelyn.
Osapuolten yksilöinti. Asiakkaan ja palveluntarjoajan täydellinen toiminimi, kotipaikka ja Y-tunnus (NNNNNNN-N PRH:n kaupparekisteristä). Nimenkirjoitusoikeudelliset edustajat. Yhteyshenkilöt IT-asioissa (tekniset yhteyshenkilöt ja laskutusyhteyshenkilö).
Viittaus IT2018 -ehtoihin. Nimenomainen lauseke IT2018 Yleisten sopimusehtojen (IT2018 YSE) ja soveltuvan erikoisosan (IT2018 ETP, ELA, EHP tai EKT) soveltamisesta. Mahdolliset poikkeamat IT2018-ehtoihin kirjataan sopimuskirjaan, joka menee IT2018 -ehtojen edelle.
Palvelun kuvaus ja laajuus. Yksityiskohtainen kuvaus tuotettavasta IT-palvelusta: helpdesk, laite- ja ohjelmistoasennus, verkonhallinta, pilvipalvelut tai muu kokonaisuus. Palvelun laajuus (scope) on tärkeä rajata selkeästi lisätöiden hinnoittelua varten.
Palvelutasomäärittely (SLA). Mitattavat palvelutasotavoitteet: käytettävyysprosentti, vasteajat häiriöluokittain (kriittinen/normaali/pieni), palveluikkuna ja hyvitysmekanismi SLA-alituksesta. Palvelutaso on sopimuksen oikeudellisesti sitova osa.
Sopimuskausi ja irtisanominen. Alkukausi ja mahdollinen automaattinen uusiutuminen; irtisanomisaika; erityiset irtisanomisoikeudet SLA:n olennaisesta alittamisesta tai hinnankorotuksesta.
Hinta ja laskutus. Palvelumaksu ilman arvonlisäveroa; vakio-ALV 25,5 % arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan. Laskutusväli ja maksuehto (esimerkiksi 14 päivää netto); viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaan. Hinnankorotusperusteet. Forms-legal.com suosittelee kiinteän kuukausimaksun lisäksi selkeää ad hoc -tuntiveloitushinnoittelua lisätöille.
Tietosuoja ja tietojenkäsittelysopimus. GDPR 28 artiklan mukainen tietojenkäsittelysopimus liitteenä, jos palveluntarjoaja käsittelee henkilötietoja asiakkaan lukuun. Tietojenkäsittelysopimuksessa määritetään: käsittelyn tarkoitus, oikeusperuste (GDPR 6 artikla), käsiteltävien henkilötietotyypit, käsittelijän velvollisuudet (GDPR 28 artikla), alihenkilötietojenkäsittelijöiden hyväksyntä, tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuus (GDPR 33 artikla 72 tunnin kuluessa tietosuojavaltuutetulle), oikeuksia koskevat pyynnöt (rekisteröidyn oikeudet GDPR 15-22 artiklat) ja tietojen palauttaminen tai hävittäminen sopimuksen päättyessä.
Immateriaalioikeudet. Palveluntarjoajan vakiotyökalut ja -alustat pysyvät palveluntarjoajan omistuksessa; räätälöityjen ratkaisujen immateriaalioikeuksien siirto tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan kirjataan erikseen. Liikesalaisuuksien suoja liikesalaisuuslain (595/2018) mukaan molemminpuolisesti.
Vastuunrajoitus. Palveluntarjoajan vastuu rajoitetaan IT2018 YSE:n ehtojen mukaisesti; välillisiä vahinkoja (menetetty liiketulos, liiketoiminnan keskeytyminen) ei korvata, ellei vahinko ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Sovellettava laki ja riidat. Suomen lakia sovelletaan; riidat ratkaistaan ensin neuvotteluin ja tarvittaessa toimivaltaisessa käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren mukaisesti.
Muutoshallinta ja versiointi. IT2018 ETP -ehtojen mukainen muutospyyntömenettely: kirjallinen pyyntö, arviointi ja hyväksyntä ennen toteutusta. Versiointi ja dokumentointivelvoite. Asiakas hyväksyy merkittävät muutokset ennen käyttöönottoa.
Raportointivelvoite. Palveluntarjoaja toimittaa kuukausittain SLA-raportin käytettävyysprosentista, häiriömääristä luokittain, korjausajoista ja avoimista tiketeistä. Raportointi mahdollistaa palvelun seurannan ja SLA-hyvitysten laskemisen.
Eskalointimenettely. Toistuvat SLA-alitukset johtavat eskalointimenettelyyn: operatiivinen taso ensin, sitten johdon taso. Kolme perakkaisata SLA-alitusta oikeuttaa irtisanomaan sopimuksen ilman lisaakustannuksia.
Jatkuvuussuunnitelma. IT-palveluntarjoajalla on oltava liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma (BCP), joka kattaa palvelun jatkumisen hairiotilanteiden aikana. Suunnitelman olemassaolosta toimitetaan todistus asiakkaalle. Exit-suunnitelma maarittaa palvelun siirron toisen palveluntarjoajan käsin tilanteessa, jossa IT2018 EHP -ehdot eivät kata koko siirtoa.
Näin täytät asiakirjan IT-palvelusopimus Suomi
IT-palvelusopimus Suomessa laaditaan seuraavien vaiheiden mukaisesti, jotka varmistavat IT2018 YSE -ehtojen mukaisen sopimuksen ja GDPR-vaatimusten täyttymisen.
Vaihe 1 - Yksilöi osapuolet ja yhteyshenkilöt. Kirjaa asiakkaan ja palveluntarjoajan täydellinen toiminimi, kotipaikka ja Y-tunnus PRH:n kaupparekisteristä. Nimeä tekniset yhteyshenkilöt (IT-johtaja, palvelupäällikkö) ja laskutusyhteyshenkilöt. Kirjaa nimenkirjoitusoikeudelliset edustajat.
Vaihe 2 - Valitse sovellettavat IT2018 -ehdot. Valitse IT2018 Yleiset sopimusehdot (IT2018 YSE) ja soveltuva erikoisosa: IT2018 ETP tukipalveluihin, IT2018 ELA lisensseihin, IT2018 EHP palvelinpalveluihin tai IT2018 EKT konsultointiin. Kirjaa sopimukseen nimenomainen viittaus valittuihin ehtoihin.
Vaihe 3 - Kuvaa IT-palvelu yksityiskohtaisesti. Laadi tarkat palvelukuvaukset: mitä helpdesk-palvelu sisältää, mitkä laitteet ja ohjelmistot ovat sopimuksen piirissä, miten verkonhallinta toteutetaan ja miten häiriöt priorisoidaan. Vältä epämääräistä kuvausta, joka johtaa tulkintariitoihin lisätöistä.
Vaihe 4 - Määritä palvelutasomäärittely (SLA). Kirjaa mitattavat palvelutasotavoitteet: käytettävyysprosentti (esimerkiksi 99,5 % kuukausittaisesta käyntiajasta, ei suunniteltu huoltoikkuna), vasteajat häiriöluokittain (kriittinen häiriö 2 h, normaali 8 h, pieni 5 arkipäivää) ja palveluikkuna (esimerkiksi 07:00-18:00 arkisin). Sovi SLA-alituksen hyvityksistä: tyypillisesti prosentuaalinen hyvitys kuukausimaksusta.
Vaihe 5 - Sovi sopimuskausi ja irtisanominen. Kirjaa sopimuskausi (esimerkiksi 12 kuukautta automaattisesti uusiutuva) ja irtisanomisaika (esimerkiksi 3 kuukautta). Sisällytä erityinen irtisanomisoikeus ilman lisäkustannuksia, jos hinnankorotus ylittää 10 % tai SLA:ta rikotaan toistuvasti.
Vaihe 6 - Aseta palvelumaksu ja laskutusehdot. Kirjaa kuukausimaksu tai muu palvelumaksu ilman arvonlisäveroa. Palveluun lisätään ALV 25,5 % arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan. Sovi laskutusväli (kuukausittain etukäteen on tyypillistä) ja maksuaika (14 päivää netto) sekä viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaan. Sovi hinnankorotusehdoista (esimerkiksi kerran vuodessa KKHI-indeksin mukaan).
Vaihe 7 - Laadi tietojenkäsittelysopimus (DPA). Jos palveluntarjoaja käsittelee henkilötietoja asiakkaan lukuun, laadi GDPR 28 artiklan mukainen tietojenkäsittelysopimus. Kirjaa: käsittelyn oikeusperuste, käsittelijän tekniset ja organisatoriset turvatoimet, alihenkilötietojenkäsittelijöiden lista, tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuus (72 h tietosuojavaltuutetulle) ja tietojen palauttaminen tai hävittäminen sopimuksen päättyessä.
Vaihe 8 - Sovi immateriaalioikeuksista. Kirjaa, mitkä immateriaalioikeudet pysyvät palveluntarjoajan omistuksessa (vakiotyökalut, -alustat) ja mitkä siirtyvät asiakkaalle (räätälöinnit). Tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen siirtolauseke on tärkeä räätälöidyn ohjelmistokehityksen osalta.
Vaihe 9 - Allekirjoita kaksi kappaletta. Sopimus ja tietojenkäsittelysopimus allekirjoitetaan kahtena samansisältöisenä kappaleena. Sähköinen allekirjoitus on pätevä oikeustoimilain (228/1929) mukaan.
Vaihe 10 - Sovi raportointivelvoitteesta. Kirjaa sopimukseen kuukausittainen raportointivelvoite: SLA-raportti käytettävyydestä, häiriömääristä ja korjausajoista. Raportit tallennetaan ja ovat molempien osapuolten käytettävissä riitatilanteessa. Neljännesvuosittainen katselmus on hyvä käytäntö pitkissä sopimuksissa.
Vaihe 12 - Sovi exitsuunnitelmasta. Kirjaa sopimukseen exit-menettely: kuinka pian sopimuksen päättymisen jälkeen palveluntarjoaja siirtaa palvelun, miten data palautetaan ja kuinka kaukainen siirtymatauki-velvoite on. Tyypillinen siirtymatauki on 3-6 kuukautta, jona aikana palveluntarjoaja avustaa asiakasta datansiirtoa ja dokumentaatiota koskevissa kysymyksissa.
IT-palvelusopimus Suomi – lakisääteiset vaatimukset
IT-palvelusopimus Suomessa kuuluu sopimusoikeuden, tietosuojaohjaiston, immaterialioikeuden ja tietoturvalainsäädännön piiriin.
Oikeustoimilaki (228/1929). Sopimusvapauden periaate; kohtuuttomat ehdot voidaan sovitella 36 §:n nojalla. Epäselvät ehdot tulkitaan epäselvyyssäännön mukaan usein laatijan vahingoksi. Kirjallinen sopimus ei ole pätevyyden edellytys, mutta on välttämätön näyttönä riitatilanteessa.
IT2018 Yleiset sopimusehdot (IT2018 YSE). Teknologiateollisuus ry:n valmistelemat alan vakiosopimusehdot, jotka tulevat sopimukseen nimenomaisella viittauksella. IT2018 YSE kattaa vastuunrajoitukset, sopimusrikkomuksen seuraamukset, immateriaalioikeuksien perustan, tietosuojavelvoitteet ja riidanratkaisun.
Tietosuoja: GDPR (EU 2016/679) ja tietosuojalaki (1050/2018). Jos palveluntarjoaja käsittelee henkilötietoja asiakkaan lukuun, palveluntarjoaja on henkilötietojen käsittelijä (processor) ja asiakas rekisterinpitäjä (controller) GDPR 4 artiklan mukaisesti. Tietojenkäsittelysopimus on laadittava GDPR 28 artiklan mukaan; ilman sitä molemmat osapuolet ovat vastuussa GDPR:n rikkomisesta. Rekisterinpitäjän seuraamusmaksu voi olla enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 % maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta GDPR 83 artiklan mukaan. Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomessa on valvontaviranomainen.
Tekijänoikeuslaki (404/1961). Ohjelmiston tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti tekijälle, ellei muusta ole sovittu. Tekijänoikeuslain 40 b §:n mukaan tietokoneohjelman tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle työsuhteessa; itsenäisen palveluntarjoajan tuottamien ohjelmistojen osalta siirto perustuu sopimukseen. Räätälöidyn ohjelmiston hankinnassa asiakkaan on varmistettava, että oikeuksien siirto on kirjattu sopimukseen.
Liikesalaisuuslaki (595/2018). Suojaa molemminpuolisesti: asiakkaan liiketoimintadata, järjestelmätiedot ja tekniset ratkaisut sekä palveluntarjoajan hinnoittelumallit ja menetelmät. Liikesalaisuuden loukkaus voi johtaa vahingonkorvaukseen, kieltoihin ja tahallisesti aiheutetun loukkauksen osalta rikosvastuuseen rikoslain (39/1889) nojalla.
Kyberturvallisuus: tietoturvallisuuteen velvoittava sääntely. EU:n NIS2-direktiivi (2022/2555) on pantu täytäntöön kyberkestävyyslain (laki kyberturvallisuudesta) kautta Suomessa; keskeisten palveluiden tarjoajat (terveydenhuolto, energia, liikenne, rahoitus) ovat tiukemman valvonnan alaisia. IT-palveluntarjoajat, jotka tarjoavat palveluja kriittisen infrastruktuurin yrityksille, voivat kuulua NIS2-velvoitteiden piiriin.
Vahingonkorvausvastuu ja vanhentuminen. IT-palveluntarjoajan vastuu IT2018 YSE:n mukainen vastuunrajoitus; välillisiä vahinkoja ei korvata. Vaatimukset vanhenevat velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) mukaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.
NIS2-direktiivi (2022/2555). EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin toinen versio velvoittaa kriittisten sektorien toimijoita toteuttamaan riskienhallintastatoimia ja raportoimaan merkittävistä tietoturvapoikkeamista viranomaisille. IT-palveluntarjoajat, jotka tarjoavat palveluja kriittisen infrastruktuurin yrityksille, voivat kuulua NIS2-velvoitteiden piiriin. Suomessa NIS2 on pantu täytäntöön kyberkestävyyslain kautta.
Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014). Televiestintä- ja verkkopalveluita koskeva laki, joka asettaa vaatimuksia viestinnän tietoturvalle ja häiriötilanteiden raportoimiselle Liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom).
Kirjanpitolaki (1336/1997). IT-palvelusopimuksessa, jossa palveluntarjoaja hallinnoi asiakkaan taloushallinnon järjestelmiä tai kirjanpitoaineistoa, on huomioitava kirjanpitolain säilytysvaatimukset: tositteet säilytetään 10 vuotta, muu kirjanpitoaineisto 6 vuotta. Sopimukseen on kirjattava, miten kirjanpitoaineisto palautetaan tai siirretään sopimuksen päättyessä.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Jos IT-palvelu käsittelee työnantajan ja työntekijöiden välistä viestintää tai työnantajan seurantajärjestelmiä, sovelletaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä.
Yleisimmät virheet: IT-palvelusopimus Suomi
IT-palvelusopimus Suomessa epäonnistuu seuraavista yleisistä virheistä, jotka aiheuttavat riitoja, tietosuojarikkomuksia ja liiketoimintakatkoksia.
Virhe 1 - Tietojenkäsittelysopimuksen puuttuminen. Palveluntarjoaja käsittelee asiakkaan henkilötietoja ilman GDPR 28 artiklan mukaista tietojenkäsittelysopimusta. Tietosuojavaltuutetun toimisto voi määrätä seuraamusmaksun kummallekin osapuolelle. Suositus: laadi tietojenkäsittelysopimus aina, kun palveluntarjoaja käsittelee henkilötietoja.
Virhe 2 - Epämääräinen SLA ilman mittareita. Palvelutasomäärittely on liian epämääräinen: “hyvä palvelu” tai “kohtuullinen vasteaika” ilman numeraalisia sitovuuksia. Ilman mitattavaa SLA:ta asiakas ei voi vaatia hyvitystä palvelutason alittumisesta. Suositus: kirjaa numeraaliset SLA-tavoitteet (käytettävyysprosentti, vasteajat) ja hyvitysmekanismi.
Virhe 3 - IT2018 -viittauksen puuttuminen. Sopimukseen ei viitata IT2018 -ehtoihin, jolloin osapuolilta puuttuvat kattavat vastuusäännöt ja riidanratkaisumenettely. Suositus: valitse ja kirjaa soveltuva IT2018 -erikoisosa (ETP, ELA, EHP tai EKT).
Virhe 4 - Immateriaalioikeuksien siirron epäselvyys. Räätälöidyn ohjelmiston tai teknisen dokumentaation immateriaalioikeuksien siirtoa ei sovita, jolloin asiakas ei saa täysiä käyttöoikeuksia tuottamiinsa ratkaisuihin. Suositus: kirjaa nimenomainen siirtolauseke tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisesti.
Virhe 5 - Irtisanomisehdon puuttuminen tai liian lyhyt irtisanomisaika. Sopimuksessa ei ole selkeää irtisanomisehtoa tai irtisanomisaika on liian lyhyt, jolloin asiakas ei ehdi järjestää palvelun jatkuvuutta. IT-palveluissa suositellaan vähintään 3 kuukauden irtisanomisaikaa järjestelmien siirron mahdollistamiseksi.
Virhe 6 - Datan omistuksen ja palautuksen epäselvyys. Sopimuksessa ei sovita asiakkaan datan omistuksesta tai palauttamisesta sopimuksen päättyessä. Asiakas voi menettää pääsyn omiin tietoihinsa. Suositus: kirjaa, että asiakas omistaa datan ja palveluntarjoaja toimittaa sen sovitussa muodossa sopimuksen päättyessä 30 päivässä.
Virhe 7 - Hinnankorotusehdon epäselvyys. Sopimuksessa ei sovita hinnankorotuksista, jolloin asiakkaalle tulee yllätys. Suositus: kirjaa hinnankorotuksen enimmäismäärä (esimerkiksi enintään 10 % / vuosi tai KKHI-indeksiin sidottu) ja irtisanomisoikeus ylityksen varalta.
Virhe 8 - Muutoshallinnan puuttuminen. Palveluntarjoaja tekee muutoksia palveluun ilman kirjallista hyväksyntää, mikä voi johtaa yhteensopivuusongelmiin tai palvelukatkoksiin. Suositus: kirjaa IT2018 ETP -ehtojen mukainen muutospyyntömenettely sopimukseen ja edellytä kirjallista hyväksyntää ennen merkittäviä muutoksia.
Virhe 9 - Liiketoiminnan jatkuvuuden laiminlyönti. Sopimuksessa ei sovita palvelun jatkuvuussuunnitelmasta katastrofien tai palveluntarjoajan ongelmien varalta. Suositus: vaadi kirjallinen liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma (BCP) ja exit-suunnitelma, jossa määritetään siirtymäaika ja data-aineiston palauttaminen.
Virhe 10 - Exit-suunnitelman puuttuminen. Sopimuksessa ei sovita palvelun siirtymisesta toiselle palveluntarjoajalle. Asiakas voi jäädä riippuvaiseksi nykyisesta palveluntarjoajasta. Suositus: kirjaa exitmenettely, datan palautus 30 paivassa sopimuksen paattymisesta ja siirtymatauki-velvoite.
Viittaa tähän sivuun
Viittaa tähän ilmaiseen malliin artikkelissa, opetussuunnitelmassa tai tutkimusmuistiossa:
Forms Legal. (2026). IT-palvelusopimus Suomi (Suomi) [Legal document template]. Forms Legal. https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/it-palvelusopimus
"IT-palvelusopimus Suomi (Suomi)." Forms Legal, 2026, https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/it-palvelusopimus.
@misc{formslegal-it-palvelusopimus,
author = {{Forms Legal}},
title = {IT-palvelusopimus Suomi (Suomi)},
year = {2026},
howpublished = {\url{https://forms-legal.com/fi/suomi/business/contracts/it-palvelusopimus}},
note = {Free legal document template}
}Saatavilla myös näille lainkäyttöalueille:
Usein kysytyt kysymykset
IT2018 Yleiset sopimusehdot (IT2018 YSE) ovat Teknologiateollisuus ry:n valmistelemat alan vakiosopimusehdot, jotka tulevat IT-palvelusopimukseen nimenomaisella viittauksella. IT2018 YSE kattaa sopimusoikeudellisen perustan: sopimusrikkomuksen seuraamukset, vastuunrajoitukset (välilliset vahingot suljetaan korvauksen ulkopuolelle), immateriaalioikeuksien peruslauseke (palveluntarjoajan oikeudet vakiotyökaluihin), tietosuojavelvoitteiden perusosat GDPR:n mukaisesti, palvelutason alittamisen seuraamukset ja riidanratkaisumenettely (ensin neuvottelut, sitten käräjäoikeus tai sovittu välimiesmenettely). IT2018 YSE:tä täydentävät erikoisosat: IT2018 ETP (tukipalvelut – sopii helpdesk ja ylläpito), IT2018 ELA (lisenssit – sopii ohjelmistolisensointiin), IT2018 EHP (palvelinpalvelut – sopii hosting ja pilvipalveluihin) ja IT2018 EKT (konsultointi – sopii IT-konsultointipalveluihin). IT2018 -ehdot eivät ole laki, vaan vakiosopimusehtoja, jotka sidotaan sopimukseen viittauksella. Sopimuskirja menee IT2018 -ehtojen edelle etusijajärjestyksessä.
Palvelutasomäärittely (SLA, Service Level Agreement) on IT-palvelusopimuksen liite tai osa, joka kuvaa mitattavat palvelutavoitteet, joihin palveluntarjoaja sitoutuu. SLA:n keskeisiä elementtejä ovat käytettävyysprosentti: kuinka suuren osan ajasta palvelu on saatavilla (esimerkiksi 99,5 % kuukausittaisesta käyntiajasta; 99,5 % tarkoittaa enintään 3,65 tuntia katkoa kuukaudessa); vasteajat häiriöluokittain: kriittinen häiriö (palvelu ei toimi, liiketoiminta pysähtynyt) korjataan 2-4 tunnin vasteajassa, normaali häiriö 8 tunnissa ja pieni häiriö 1-5 arkipäivässä; palveluikkuna: aika, jolloin tuki on saatavilla (07:00-18:00 arkisin on tyypillinen, 24/7 premium-taso); hyvitysmekanismi: prosentuaalinen hyvitys kuukausimaksusta SLA:n alittumisesta (esimerkiksi 5 % hyvitys, jos käytettävyys alittuu 99,5 %). SLA on IT-palvelusopimuksen oikeudellisesti sitova osa; sen alittaminen oikeuttaa asiakaan vaatimaan hyvitystä tai irtisanomaan sopimuksen, jos alitukset ovat toistuvia. SLA:n mittaamiseen käytetään monitorointityökaluja, joiden data on molempien osapuolten saatavilla. Suositus: SLA-hyvitykset kuittaa seuraavan kauden laskussa, ja toistuva alittuminen antaa oikeuden irtisanomiseen.
Tietojenkäsittelysopimus (DPA, Data Processing Agreement) on pakollinen yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR, EU 2016/679) 28 artiklan mukaan aina, kun IT-palveluntarjoaja käsittelee asiakkaan henkilötietoja asiakkaan lukuun. Tämä tarkoittaa lähes kaikkia IT-palvelusopimuksia: helpdesk käsittelee käyttäjätietoja tikettijärjestelmissä, verkonhallinta käsittelee lokitietoja, pilvipalvelujen hallinta käsittelee tallennettua dataa. Tietojenkäsittelysopimuksessa on GDPR 28 artiklan mukaan määritettävä: käsittelyn tarkoitus, laajuus ja kesto, käsiteltävien henkilötietojen tyyppi ja rekisteröityjen ryhmät, palveluntarjoajan velvollisuudet (teknisten ja organisatoristen turvatoimien toteuttaminen, GDPR 32 artikla), alihenkilötietojenkäsittelijöiden hyväksyntä ja lista, rekisteröidyn oikeuksiin liittyvien pyyntöjen käsittely (GDPR 15-22 artiklat), tietoturvaloukkauksen ilmoittaminen asiakkaalle viipymättä ja tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin kuluessa (GDPR 33 artikla), sekä tietojen palauttaminen tai hävittäminen sopimuksen päättyessä. Tietojenkäsittelysopimuksen puuttuminen voi johtaa seuraamusmaksuun, jonka enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa tai 4 % maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta.
IT-palvelusopimuksen hinta voidaan sopia useilla malleilla tilaajan tarpeiden mukaan. Kiinteä kuukausimaksu (managed services) on yleisin malli: palveluntarjoaja tuottaa sovitun palvelukokonaisuuden kiinteällä kuukausihinnalla, johon sisältyy tietty määrä tukitunteja tai -tapauksia. Tuntiveloitus (T&M, time and materials) soveltuu satunnaiseen tai epäsäännölliseen IT-tukeen; veloitetaan toteutuneiden tuntien mukaan. Käyttömaksuperusteinen hinnoittelu perustuu palvelun käyttöön (esimerkiksi laitteiden määrä tai käyttäjien lukumäärä). Yhdistelmämalli: kiinteä pohjakuukausimaksu + muuttuva osa käytön tai ylituntien mukaan. Palvelumaksu ilmoitetaan aina ilman arvonlisäveroa; palveluun lisätään arvonlisävero (vakiokanta 25,5 %) arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan. Maksuehto on tyypillisesti kuukausittain etukäteen 14 päivän maksuajalla; viivästyskorko korkolain (633/1982) mukaan. Hinnankorotuksesta on ilmoitettava etukäteen (vähintään 30-60 päivää); asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus ilman lisäkustannuksia, jos hinnankorotus ylittää sovitun rajan (esimerkiksi 10 %). Suositus: sopi selkeästi, mitä kiinteä maksu sisältää ja mikä veloitetaan erikseen.
IT-palvelusopimuksessa tuotettujen ratkaisujen, ohjelmistojen ja dokumentaation immateriaalioikeudet jakautuvat usein palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä sen mukaan, mistä sopimuksessa on sovittu. Tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan ohjelmiston ja muun tekijänoikeuden suojaaman teoksen tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti tekijälle eli palveluntarjoajalle, ellei oikeuksien siirrosta ole sovittu. Vakiotyökalut, -alustat, -kirjastot ja -kehykset, jotka palveluntarjoaja on kehittänyt itsenäisesti ennen sopimusta tai muissa projekteissa, pysyvät palveluntarjoajan omistuksessa. Asiakkaalle myönnetään rajoitettu käyttöoikeus (lisenssi) näiden käyttöön sopimuksen tarkoitukseen. Asiakaskohtaiset räätälöinnit ja konfiguraatiot: sopimukseen on kirjattava nimenomainen lauseke, jonka mukaan asiakkaalle räätälöidyn ohjelmiston, dokumentaation ja muun aineiston tekijänoikeudet siirtyvät asiakkaalle palkkion täysimääräisen maksun jälkeen. Tietokoneohjelmien osalta tekijänoikeuslain 40 b § siirtää oikeudet automaattisesti työnantajalle työsuhteessa, mutta itsenäisen palveluntarjoajan kohdalla siirto perustuu sopimukseen. Tietokantaoikeudet ja katalogioikeudet voivat kuulua joko asiakkaalle (jos asiakas on syöttänyt tiedot) tai palveluntarjoajalle (jos palveluntarjoaja on rakentanut tietokannan).
IT-palvelusopimuksen purkaminen tapahtuu sopimukseen kirjattujen ehtojen, oikeustoimilain (228/1929) periaatteiden ja IT2018 YSE -ehtojen mukaisesti. Normaali irtisanominen: sopimus irtisanotaan noudattaen sovittua irtisanomisaikaa (tyypillisesti 3-6 kuukautta). Irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti sovittua irtisanomisaikaa ennen. Erityinen irtisanomisoikeus: asiakas voi irtisanoa sopimuksen ilman lisäkustannuksia, jos palveluntarjoaja toistuvasti alittaa SLA:n (esimerkiksi kolme peräkkäistä kuukautta) tai jos hinnankorotus ylittää sovitun rajan (esimerkiksi 10 %). Sopimuksen purkaminen välittömästi: olennainen sopimusrikkomus, jota ei korjata 30 päivässä kirjallisesta huomautuksesta (esimerkiksi palvelu on täysin poissa käytöstä, tietoturvaloukkaus aiheutetaan huolimattomuudesta tai salassapitovelvollisuutta rikotaan). Purkamisen yhteydessä on sovittava siirtymäkaudesta: IT-palvelun siirto toiselle palveluntarjoajalle tai asiakkaan omalle organisaatiolle vie tyypillisesti 1-3 kuukautta; sopimukseen kannattaa kirjata siirtymätuki -velvollisuus. Asiakas omistaa datansa ja saa sen takaisin sopimuksen päättyessä sovitussa muodossa 30 päivässä.
Käännetty arvonlisävero (käännetty ALV) IT-palveluissa tarkoittaa tilannetta, jossa IT-palvelun ostaja tilittää arvonlisäveron suoraan Verohallinnolle sen sijaan, että palveluntarjoaja laskuttaisi sen. Suomessa IT-palveluihin sovelletaan lähtökohtaisesti normaalia ALV-menettelyä: palveluntarjoaja laskuttaa palvelun hinnan + ALV (vakiokanta 25,5 % arvonlisäverolain 1501/1993 mukaan) ja tilittää ALV:n Verohallinnolle. Käännettyä ALV:ä sovelletaan arvonlisäverolain (1501/1993) 8 §:n mukaan EU:n rajat ylittävissä palveluissa yritysten välillä (B2B), kun palvelun ostaja on toisessa EU-jäsenvaltiossa: ostaja ilmoittaa käännetyn ALV:n omassa jäsenvaltiossaan. Suomessa IT-palveluissa ostajankin voi olla syytä varmistaa, onko palveluntarjoaja rekisteröityneenä Suomessa tai ulkomailla. Käytännön suositus: IT-palvelusopimuksessa yksilöi, että kaikki hinnat ovat ilman arvonlisäveroa ja veloitettava ALV lisätään kulloinkin voimassa olevan kannan mukaan.
Tietoturvaloukkauksen käsittely on IT-palvelusopimuksen tietosuojaliitteen eli tietojenkäsittelysopimuksen (DPA) keskeinen osa. GDPR 33-34 artiklojen mukaan: rekisterinpitäjän (asiakkaan) on ilmoitettava tietoturvaloukkauksen valvontaviranomaiselle (Suomessa tietosuojavaltuutetun toimisto) 72 tunnin kuluessa loukkauksen havaitsemisesta, ellei loukkaus todennäköisesti aiheuta riskiä luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Rekisteröidyille (henkilötietojen omistajille) on ilmoitettava, jos loukkaus todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin. Henkilötietojen käsittelijä (IT-palveluntarjoaja) on GDPR 33 artiklan 2 kohdan mukaan velvollinen ilmoittamaan rekisterinpitäjälle (asiakkaalle) tietoturvaloukkauksen havaitsemisesta ilman aiheetonta viivytystä. IT-palvelusopimukseen ja tietojenkäsittelysopimukseen on kirjattava: ilmoitusvelvollisuuden aikataulu (kuinka pian palveluntarjoaja ilmoittaa asiakkaalle), tietoturvaloukkauksen sisältämät tiedot (loukkauksen luonne, tietotyypit, arvioitu henkilömäärä, seuraukset, korjaavat toimenpiteet), vastuunjako ilmoitusten tekemisestä ja mahdollinen korvausvastuu loukkauksen aiheuttamista vahingoista.
Tämä malli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja muuttuvat ajan myötä. Kysy tilanteeseesi sopivaa neuvoa pätevältä lakimieheltä.Täydellinen vastuuvapauslauseke
Löysitkö virheen? Kerro meilleRelated Documents
You may also find these documents useful:
SaaS-sopimus Suomi
Kirjallinen SaaS-sopimus ohjelmistopalvelun tilaamisesta, käyttöoikeuksista, palvelutasoista (SLA) ja tietosuojasta. Tietosuojalaki (1050/2018), IT2018 YSE -ehdot ja GDPR Suomessa.
Ylläpitosopimus Suomi
Kirjallinen ylläpitosopimus ohjelmiston tai IT-järjestelmän ylläpidosta, tuesta ja palvelutasoista (SLA). IT2018 ETP -ehdot, tietosuojalaki (1050/2018) ja oikeustoimilaki (228/1929) Suomessa.
Ohjelmistokehityssopimus Suomi
Kirjallinen ohjelmistokehityssopimus tilaajan ja kehittäjän välillä ohjelmiston toteuttamisesta, immateriaalioikeuksista ja takuusta. Tekijänoikeuslaki (404/1961) ja tietosuojalaki (1050/2018) Suomessa.
Salassapitosopimus (NDA) Suomi
Kirjallinen salassapitosopimus (NDA) osapuolten välillä liiketoiminnan kannalta arkaluonteisen tiedon, lähdekoodin, asiakastietojen ja liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Sääntelee oikeustoimilaki (228/1929), liikesalaisuuslaki (595/2018) ja tietosuojalaki (1050/2018).