---
title: "Lahjakirja"
url: "https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/family/lahjakirja"
description: "Lahjakirja Suomessa on kirjallinen asiakirja, jolla lahjanantaja luovuttaa omaisuutta lahjansaajalle vastikkeetta. Asiakirjaa sääntelee lahjanlupauslaki (625/1947)."
language: "fi"
jurisdiction: "Suomi"
category: "Henkilökohtainen ja Perhe / Perhe"
primaryStatute: "Lahjanlupauslaki (625/1947) lahjan lupaus ja sitovuus; avioliittolaki (234/1929) 35 pykälä avio-oikeuden poissulkeminen; perintökaari (40/1965) 6 luvun 1 pykälä ennakkoperintö; maakaari 2 luku kiinteistön lahja; perintö- ja lahjaverolaki"
dateModified: "2026-11-01"
maintainer: "Vladislav Sergienko, founder (not a lawyer)"
---

# Lahjakirja

- Suomi · Henkilökohtainen ja Perhe / Perhe
- Oikeusperusta: Lahjanlupauslaki (625/1947) lahjan lupaus ja sitovuus; avioliittolaki (234/1929) 35 pykälä avio-oikeuden poissulkeminen; perintökaari (40/1965) 6 luvun 1 pykälä ennakkoperintö; maakaari 2 luku kiinteistön lahja; perintö- ja lahjaverolaki

## Mikä on Lahjakirja?

Lahjakirja Suomessa on kirjallinen asiakirja, jolla lahjanantaja luovuttaa omaisuutta lahjansaajalle vastikkeetta. Asiakirjaa sääntelee lahjanlupauslaki (625/1947). Lahjakirja kirjaa lahjan kohteen, sen käteisen arvon lahjaverotusta varten ja mahdolliset ehdot, kuten avio-oikeuden poissulkemisen tai sen, onko lahja ennakkoperintöä. Lahjakirja on keskeinen väline omaisuuden vastikkeettomaan luovutukseen, olipa kyseessä raha, irtain esine, asunto-osake tai kiinteistö.

Lahjan lupauksen sitovuus määräytyy lahjanlupauslain (625/1947) mukaisesti. Lahjan lupaus tulee sitovaksi, kun lahja on luovutettu lahjansaajalle, kun lupaus on annettu velkakirjalla tai muulla asiakirjalla, joka on luovutettu lahjansaajalle, tai kun lupaus on saatettu yleisön tietoon. Pelkkä suullinen lupaus antaa lahja, jota ei ole vielä luovutettu, ei lähtökohtaisesti sido lahjanantajaa. Kirjallinen lahjakirja on siten tärkeä sitovuuden ja todistelun vuoksi.

Lahjan kohde voi olla monenlaista omaisuutta. Irtaimen omaisuuden, kuten rahan, ajoneuvon tai osakkeiden, lahja on muodoltaan vapaa, mutta kirjallinen lahjakirja on suositeltava. Asunto-osakkeen lahjassa lahjakirja yksilöi osakkeet osakenumeroin. Kiinteistön lahjassa lahjakirjan on noudatettava maakaaren 2 luvun mukaista muotoa ja kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus, jotta lahja on patenva. Tarkka yksilöinti estää tulkintariidat.

Lahjavero on lahjakirjan keskeinen seikka. Lahjansaaja vastaa lahjaverosta ja antaa lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaisesti, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan. Lahjaveron määrä riippuu lahjan arvosta ja lahjansaajan sukulaisuussuhteesta lahjanantajaan: lähisukulaiset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, jossa vero on alhaisempi, ja muut toiseen veroluokkaan. Saman lahjanantajan kolmen vuoden aikana antamat lahjat lasketaan yhteen lahjaveroa määrättäessä.

Avio-oikeuden poissulkeminen on tavallinen ehto lahjakirjassa. Lahjanantaja voi määrätä, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan eikä sen tuottoon avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Tämä suojaa lahjan lahjansaajalla, jos lahjansaaja myöhemmin eroaa, koska avio-oikeudesta vapaa lahja ei kuulu osituksessa jaettavaan omaisuuteen. Ehto on erityisen tärkeä arvokkaissa lahjoissa, kuten kiinteistöissä ja yritysosakkeissa.

Ennakkoperintö on toinen keskeinen ehto. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 pykälän mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, joka vähennetään hänen perintoosastaan perinnönjaossa. Lahjanantaja voi kuitenkin lahjakirjassa määrätä, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä, jolloin sitä ei vahenneta lahjansaajan perintöosasta. Tämä määräys vaikuttaa perillisten väliseen tasapuolisuuteen ja on syytä harkita huolellisesti.

Lahjakirja liittyy läheisesti varallisuussuunnitteluun ja sukupolvenvaihdokseen. Vanhemmat lahjoittavat usein lapsilleen rahaa, asunto-osakkeita tai kiinteistöjä elinaikanaan, mikä vähentää tulevaa perintöveroa ja siirtää omaisuutta hallitusti. Lahjakirjassa voidaan pidättää lahjanantajalle elinikäinen hallintaoikeus lahjoitettuun omaisuuteen, mikä pienentää lahjaveroa, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta. Lahjakirja laaditaan usein yhdessä testamentin ja avioehtosopimuksen kanssa kattavan varallisuussuunnittelun toteuttamiseksi.

## Milloin tarvitset asiakirjan Lahjakirja?

Lahjakirja Suomessa tarvitaan aina, kun omaisuutta luovutetaan vastikkeetta ja halutaan kirjata lahjan ehdot ja todistaa lahjan tapahtuminen lahjanlupauslain (625/1947) mukaisesti. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisiä syitä laatia lahjakirja.

Rahalahja lapselle tai lapsenlapselle. Vanhemmat ja isovanhemmat antavat usein rahalahjoja lapsille ja lapsenlapsille esimerkiksi asunnon käsirahaan, opiskeluun tai yritystoiminnan aloittamiseen. Lahjakirja osoittaa, että kyseessä on lahja, ja kirjaa lahjan arvon lahjaverotusta varten Verohallinnossa. Lahjakirja erottaa lahjan lainasta, mikä on tärkeää myöhemmän perinnönjaon ja verotuksen kannalta.

Asunto-osakkeen lahja. Kun asunto-osake lahjoitetaan esimerkiksi lapselle, lahjakirja yksilöi osakkeet osakenumeroin ja kirjaa lahjan arvon. Asunto-osakkeen lahja on tavallinen sukupolvenvaihdoksessa ja varallisuuden siirrossa. Lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus Verohallinnolle, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan.

Kiinteistön lahja. Kun kiinteistö, kuten omakotitalo, kesämökki tai metsäpalsta, lahjoitetaan, lahjakirjan on noudatettava maakaaren 2 luvun mukaista muotoa ja kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus. Lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta. Kiinteistön lahja on merkittävä varallisuuden siirto, joka vaatii huolellista laatimista.

Sukupolvenvaihdos ja yritysomaisuus. Yrittäjä voi lahjoittaa osakeyhtiön osakkeita tai muuta yritysomaisuutta lapsilleen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Lahjakirja kirjaa lahjoitettavat osakkeet ja niiden arvon. Sukupolvenvaihdokseen voi liittyä lahjaverohuojennuksia perintö- ja lahjaverolain mukaisesti, jos toiminta jatkuu, joten asiantuntijan apu on suositeltava.

Avio-oikeuden poissulkeminen. Kun lahjanantaja haluaa varmistaa, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan, lahjakirjaan kirjataan avio-oikeuden poissulkeva ehto avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Tämä suojaa lahjan, jos lahjansaaja myöhemmin eroaa, jolloin avio-oikeudesta vapaa lahja ei kuulu osituksessa jaettavaan omaisuuteen.

Ennakkoperinnon jarjesteleminen. Kun vanhempi lahjoittaa omaisuutta yhdelle lapselle mutta haluaa kohdella lapsia tasapuolisesti perinnönjaossa, lahjakirjassa määritellään, onko lahja ennakkoperintöä. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, mutta lahjanantaja voi määrätä toisin. Tämä vaikuttaa perillisten väliseen tasapuolisuuteen.

Hallintaoikeuden pidättäminen. Lahjanantaja voi lahjoittaa omaisuuden mutta pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden, esimerkiksi oikeuden asua lahjoitetussa asunnossa tai saada vuokratuotto. Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää lahjaveroa, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta. Tämä on tavallinen järjestely asunnon ja kiinteistön lahjoissa.

Hyväntekeväisyys ja yleishyödyllinen lahja. Lahjakirjalla voidaan lahjoittaa omaisuutta tai rahaa yleishyödylliselle järjestölle, saatiolle tai yhdistykselle. Yleishyödyllinen yhteisö voi olla lahjaverosta vapaa perintö- ja lahjaverolain mukaisesti. Lahjakirja yksilöi saajan Y-tunnuksella ja kirjaa lahjan kohteen ja arvon.

## Mitä Lahjakirja sisältää

Oikeudellisesti pätevässä Lahjakirja Suomessa on seuraavat osat, jotta se täyttää lahjanlupauslain (625/1947) vaatimukset ja toimii tehokkaana todisteena lahjasta ja sen ehdoista.

Osapuolten tunnistetiedot. Lahjanantajan ja lahjansaajan koko nimi, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN ja väestötietojärjestelmään merkitty osoite. Lisäksi lahjansaajan suhde lahjanantajaan, koska se vaikuttaa lahjaveron määrään Verohallinnossa: lähisukulaiset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, jossa vero on alhaisempi.

Lahjan tyyppi. Määrittely siitä, onko lahjan kohteena irtain omaisuus, kuten raha, esine tai osakkeet, asunto-osake vai kiinteistö. Lahjan tyyppi ratkaisee muotovaatimukset: irtaimen omaisuuden lahja on vapaamuotoinen, kun taas kiinteistön lahja edellyttää maakaaren 2 luvun mukaista muotoa ja kaupanvahvistajan vahvistusta.

Lahjan kohde ja kuvaus. Tarkka yksilöinti lahjoitettavasta omaisuudesta. Kiinteistö yksilöidään kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen rekisteristä, asunto-osake osakenumeroin ja yhtiön nimellä, raha summana euroina ja osakkeet yhtiön nimellä ja määrällä. Tarkka yksilöinti estää tulkintariidat siitä, mitä on lahjoitettu.

Lahjan käteinen arvo. Lahjan arvo euroina lahjaverotusta varten. Arvon ilmoittaminen on tärkeä, koska lahjansaaja antaa lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan, ja vero määräytyy arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella perintö- ja lahjaverolain mukaisesti.

Omistusoikeuden siirtyminen. Määräys siitä, milloin omistusoikeus lahjan kohteeseen siirtyy lahjansaajalle, lähtökohtaisesti lahjakirjan allekirjoittamisella ja lahjan luovuttamisella. Jos hallintaoikeus pidätetään lahjanantajalle, omistusoikeus siirtyy mutta hallinta jaa lahjanantajalle.

Avio-oikeuden poissulkeminen. Mahdollinen ehto siitä, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan eikä sen tuottoon avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Ehto suojaa lahjan lahjansaajalla, jos tämä myöhemmin eroaa, koska avio-oikeudesta vapaa lahja ei kuulu osituksessa jaettavaan omaisuuteen.

Ennakkoperintoa koskeva määräys. Määrittely siitä, onko lahja ennakkoperintöä. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 pykälän mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, joka vähennetään hänen perintoosastaan. Lahjanantaja voi kuitenkin määrätä, ettei lahjaa pideta ennakkoperintönä. Suosittelemme, että tämä määräys harkitaan huolellisesti perillisten tasapuolisuuden vuoksi.

Muut ehdot. Mahdolliset muut ehdot, kuten lahjanantajan elinikäisen hallintaoikeuden pidättäminen, joka pienentää lahjaveroa, tai määräys siitä, kumpi vastaa lahjaverosta. Hallintaoikeuden pidättäminen on tavallinen järjestely asunnon ja kiinteistön lahjoissa.

Lahjavero ja muotovaatimukset. Maininta siitä, että lahjansaaja vastaa lahjaverosta ja antaa lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaisesti. Jos lahjan kohteena on kiinteistö, lahjakirja on tehtävä maakaaren 2 luvun mukaisessa muodossa ja kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus, ja lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa.

Paikka, päivämäärä ja allekirjoitukset. Paikkakunta ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV sekä lahjanantajan ja lahjansaajan allekirjoitukset nimineen ja henkilötunnuksineen. Lahjakirja laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena. Kahden todistajan allekirjoitukset vahvistavat todistusvoimaa irtaimen omaisuuden lahjassa; kiinteistön lahjassa kaupanvahvistaja vahvistaa luovutuksen maakaaren mukaisesti.

## Näin täytät asiakirjan Lahjakirja

Lahjakirja Suomessa täyttäminen oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka lahjanantaja ja lahjansaaja suorittavat yhdessä.

Vaihe 1 - Tunnista osapuolet. Täytä lahjanantajan ja lahjansaajan koko nimi väestötietojärjestelmän mukaisesti, henkilötunnus muodossa DDMMYY-NNNN (esimerkiksi 120555-123A) ja osoite. Kirjaa lahjansaajan suhde lahjanantajaan, koska se vaikuttaa lahjaveron määrään Verohallinnossa.

Vaihe 2 - Valitse lahjan tyyppi. Valitse, onko lahjan kohteena irtain omaisuus, asunto-osake vai kiinteistö. Tämä ratkaisee muotovaatimukset. Irtaimen omaisuuden lahja on vapaamuotoinen, asunto-osakkeen lahja kirjataan osakenumeroin, ja kiinteistön lahja edellyttää maakaaren 2 luvun mukaista muotoa ja kaupanvahvistajan vahvistusta.

Vaihe 3 - Yksilöi lahjan kohde. Kuvaile lahjoitettava omaisuus tarkasti. Yksilöi kiinteistö kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen rekisteristä, asunto-osake osakenumeroin ja yhtiön nimellä, raha summana euroina ja osakkeet yhtiön nimellä ja määrällä. Tarkka yksilöinti estää tulkintariidat.

Vaihe 4 - Ilmoita lahjan arvo. Kirjaa lahjan käteinen arvo euroina (esimerkiksi 150 000 euroa). Arvo ilmoitetaan lahjaverotusta varten Verohallinnolle. Lahjansaaja antaa lahjaveroilmoituksen, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan.

Vaihe 5 - Harkitse avio-oikeuden poissulkemista. Jos haluat varmistaa, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan, kirjaa avio-oikeuden poissulkeva ehto avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Ehto suojaa lahjan, jos lahjansaaja myöhemmin eroaa.

Vaihe 6 - Määrittele ennakkoperintö. Kirjaa, onko lahja ennakkoperintöä. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, mutta voit määrätä toisin. Harkitse tätä huolellisesti perillisten tasapuolisuuden vuoksi.

Vaihe 7 - Kirjaa muut ehdot. Määrittele mahdolliset muut ehdot, kuten lahjanantajan elinikäisen hallintaoikeuden pidättäminen, joka pienentää lahjaveroa, tai määräys siitä, kumpi vastaa lahjaverosta. Hallintaoikeuden pidättäminen on tavallinen asunnon ja kiinteistön lahjoissa.

Vaihe 8 - Tarkista lahjaverovelvollisuus. Selvitä lahjan arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella, ylittääkö lahja verovapaan rajan ja kuinka suuri lahjavero on. Saman lahjanantajan kolmen vuoden aikana antamat lahjat lasketaan yhteen. Lahjansaaja antaa lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaisesti.

Vaihe 9 - Huolehdi kiinteistön muotovaatimuksista. Jos lahjan kohteena on kiinteistö, varmista, että lahjakirja tehdään maakaaren 2 luvun mukaisessa muodossa ja kaupanvahvistaja vahvistaa luovutuksen. Lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta.

Vaihe 10 - Allekirjoita ja säilytä. Lahjanantaja ja lahjansaaja allekirjoittavat lahjakirjan, ja merkitkaa paikkakunta (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku) ja päivämäärä muodossa PP.KK.VVVV. Laatikaa lahjakirja kahtena samansisältöisenä kappaleena. Kahden todistajan käyttö vahvistaa todistusvoimaa irtaimen omaisuuden lahjassa. Säilyttäkää omat kappaleenne turvallisesti, koska lahjakirja on tärkein todiste lahjasta ja sen ehdoista.

## Lahjakirja – lakisääteiset vaatimukset

Lahjakirja Suomessa perustuu lahjanlupauslakiin (625/1947), avioliittolakiin (234/1929), perintökaareen (40/1965), maakaareen ja perintö- ja lahjaverolakiin.

Lahjan lupauksen sitovuus lahjanlupauslain mukaan. Lahjanlupauslain (625/1947) mukaan lahjan lupaus tulee sitovaksi, kun lahja on luovutettu lahjansaajalle, kun lupaus on annettu velkakirjalla tai muulla asiakirjalla, joka on luovutettu lahjansaajalle, tai kun lupaus on saatettu yleisön tietoon. Pelkkä suullinen lupaus antaa lahja, jota ei ole luovutettu, ei lähtökohtaisesti sido lahjanantajaa. Tästä syystä kirjallinen lahjakirja ja lahjan luovuttaminen ovat tärkeitä.

Irtaimen omaisuuden lahja. Irtaimen omaisuuden, kuten rahan, ajoneuvon tai osakkeiden, lahja ei edellytä erityistä muotoa. Lahja tulee sitovaksi luovutuksella. Kirjallinen lahjakirja on kuitenkin suositeltava todistelun, lahjaverotuksen ja mahdollisten ehtojen, kuten avio-oikeuden poissulkemisen, kirjaamiseksi.

Kiinteistön lahja maakaaren mukaan. Kiinteistön lahja on tehtävä maakaaren 2 luvun mukaisessa määrämuodossa: lahjakirja on tehtävä kirjallisesti, se on allekirjoitettava ja kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus. Muotovirhe tekee kiinteistön lahjasta pätemättömän. Lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta.

Avio-oikeuden poissulkeminen avioliittolain 35 pykälän mukaan. Lahjanantaja voi määrätä, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan eikä sen tuottoon eikä sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Avio-oikeudesta vapaa lahja ei kuulu osituksessa jaettavaan omaisuuteen avioliiton purkautuessa. Maaraus suojaa lahjan lahjansaajalla tämä eron varalta.

Ennakkoperintö perintökaaren 6 luvun mukaan. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 pykälän mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, joka vähennetään hänen perintoosastaan perinnönjaossa, jollei muuta ole määrätty tai olosuhteista muuta johdu. Lahjanantaja voi lahjakirjassa määrätä, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä. Muille kuin rintaperillisille annettua lahjaa ei lähtökohtaisesti pideta ennakkoperintönä.

Lahjavero perintö- ja lahjaverolain mukaan. Lahjansaaja maksaa lahjaveroa, jos saman lahjanantajan kolmen vuoden aikana antamien lahjojen arvo ylittää verovapaan rajan. Lahjaveron määrä riippuu lahjan arvosta ja lahjansaajan sukulaisuussuhteesta: lähisukulaiset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan ja muut toiseen veroluokkaan. Lahjansaaja antaa lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle. Tietyt lahjat, kuten tavanomainen koti-irtaimisto ja pienet lahjat, ovat verovapaita laissa säädettyyn rajaan saakka.

Hallintaoikeuden pidättäminen. Lahjanantaja voi pidättää itselleen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen, esimerkiksi oikeuden asua asunnossa tai saada vuokratuotto. Hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta lahjaverotuksessa, mikä pienentää lahjaveroa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon vahvistamien kertoimien mukaisesti.

Sukupolvenvaihdoshuojennus. Yritysomaisuuden tai maatilan lahjoituksessa voidaan tietyin edellytyksin soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta perintö- ja lahjaverolain mukaisesti, jos lahjansaaja jatkaa yritystoimintaa tai maatalouden harjoittamista. Huojennus pienentää lahjaveroa merkittävästi. Huojennuksen edellytysten täyttyminen on syytä selvittää asiantuntijan kanssa.

Lahjan peruuttaminen. Sitovaa lahjaa ei lähtökohtaisesti voida peruuttaa. Lahjan peruuttaminen on mahdollista vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos lahjansaaja on syyllistynyt vakavaan rikokseen lahjanantajaa kohtaan. Ehdollinen lahja voi kuitenkin palautua, jos ehto ei täyty. Tästä syystä lahjakirjan ehdot on harkittava huolellisesti ennen allekirjoittamista.

Lahjan suhde velkojiin. Lahja voi tietyin edellytyksin peräytyä lahjanantajan velkojien hyväksi takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain mukaisesti, jos lahjanantaja on lahjoittanut omaisuutta välttääkseen velkojiaan tietyn ajan ennen konkurssia. Tästä syystä lahjoitukset maksukyvyttömyysuhan alla ovat riskialttiita.

## Yleisimmät virheet: Lahjakirja

Lahjakirja Suomessa laatimisessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat tehdä lahjasta pätemättömän tai johtaa odottamattomiin veroseuraamuksiin lahjanlupauslain (625/1947) ja perintö- ja lahjaverolain mukaisesti.

Virhe 1 - Kiinteistön lahjan muotovaatimusten laiminlyönti. Kiinteistön lahja on maakaaren 2 luvun mukaan tehtävä määrämuodossa, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus. Yleinen virhe on laatia kiinteistön lahjakirja ilman kaupanvahvistajaa, jolloin lahja on pateman. Oikea menettely on noudattaa maakaaren muotovaatimuksia ja käyttää kaupanvahvistajaa sekä hakea lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa.

Virhe 2 - Lahjaveroilmoituksen laiminlyönti. Lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus Verohallinnolle, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan. Yleinen virhe on jättää ilmoitus antamatta, mikä voi johtaa veronkorotukseen. Oikea menettely on selvittää lahjan veroseuraamukset ja antaa lahjaveroilmoitus ajoissa perintö- ja lahjaverolain mukaisesti.

Virhe 3 - Avio-oikeuden poissulkemisen unohtaminen. Jos lahjanantaja ei sulje pois lahjansaajan aviopuolison avio-oikeutta, lahja kuuluu osituksessa jaettavaan omaisuuteen, jos lahjansaaja eroaa. Yleinen virhe on jättää avio-oikeuden poissulkeva ehto kirjaamatta arvokkaassa lahjassa. Oikea menettely on harkita avio-oikeuden poissulkemista avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti, etenkin kiinteistöissä ja yritysosakkeissa.

Virhe 4 - Ennakkoperinnön huomiotta jättäminen. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, joka vähennetään hänen perintoosastaan. Yleinen virhe on luulla, ettei lahja vaikuta perinnönjakoon. Oikea menettely on määrätä lahjakirjassa nimenomaisesti, onko lahja ennakkoperintöä vai ei, jotta perillisten tasapuolisuus toteutuu halutulla tavalla.

Virhe 5 - Lahjan ja lainan sekoittaminen. Jos rahaa annetaan ilman selkeää lahjakirjaa tai velkakirjaa, on epäselvää, onko kyseessä lahja vai laina. Yleinen virhe on antaa rahaa kirjaamatta, kummasta on kyse, mikä voi johtaa lahjaverotukseen tai riitoihin perinnönjaossa. Oikea menettely on laatia lahjakirja, jos kyseessä on lahja, tai velkakirja, jos kyseessä on takaisin maksettava laina.

Virhe 6 - Lahjan kohteen epätarkka yksilöinti. Jos lahjan kohdetta ei yksilöidä tarkasti, voi syntyä epäselvyyttä siitä, mitä on lahjoitettu. Oikea menettely on yksilöidä kiinteistö kiinteistötunnuksella, asunto-osake osakenumeroin ja yhtiön nimellä sekä osakkeet yhtiön nimellä ja määrällä.

Virhe 7 - Hallintaoikeuden hyödyntämättä jättäminen. Lahjanantaja voi pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen, mikä pienentää lahjaveroa, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta. Yleinen virhe on jättää tämä mahdollisuus hyödyntämättä, jolloin lahjavero on suurempi. Oikea menettely on harkita hallintaoikeuden pidättämistä asunnon ja kiinteistön lahjoissa.

Virhe 8 - Lahjoitus maksukyvyttömyysuhan alla. Jos lahjanantaja lahjoittaa omaisuutta välttääkseen velkojiaan, lahja voi peräytyä velkojien hyväksi takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain mukaisesti. Yleinen virhe on lahjoittaa omaisuutta maksuvaikeuksien aikana, mikä voi johtaa lahjan peräytymiseen. Oikea menettely on välttää lahjoituksia maksukyvyttömyysuhan alla ja selvittää tilanne tarvittaessa asiantuntijan kanssa.

## Usein kysytyt kysymykset

### Mikä on lahjakirja ja miksi se tarvitaan Suomessa?

Lahjakirja Suomessa on kirjallinen asiakirja, jolla lahjanantaja luovuttaa omaisuutta lahjansaajalle vastikkeetta lahjanlupauslain (625/1947) mukaisesti. Lahjakirja tarvitaan, jotta lahjan tapahtuminen ja sen ehdot voidaan todistaa ja jotta lahja erottuu lainasta. Ilman lahjakirjaa esimerkiksi rahan antaminen voi jäädä epäselväksi: onko kyseessä lahja vai laina, mikä vaikuttaa lahjaverotukseen Verohallinnossa ja myöhempään perinnönjakoon. Lahjakirja kirjaa lahjan kohteen, sen käteisen arvon lahjaverotusta varten ja mahdolliset ehdot, kuten avio-oikeuden poissulkemisen avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti tai sen, onko lahja ennakkoperintöä perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti. Lahjakirja on välttämätön erityisesti arvokkaiden lahjojen, kuten asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen, lahjoituksessa. Kiinteistön lahja edellyttää lisäksi maakaaren 2 luvun mukaista muotoa ja kaupanvahvistajan vahvistusta ollakseen patenva. Lahjansaaja vastaa lahjaverosta ja antaa lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan.

### Pitääkö lahjasta maksaa lahjaveroa Suomessa?

Lahjasta maksetaan lahjaveroa Suomessa perintö- ja lahjaverolain mukaisesti, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan. Lahjansaaja on velvollinen maksamaan lahjaveron ja antamaan lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle. Lahjaveron määrä riippuu kahdesta tekijästä: lahjan arvosta ja lahjansaajan sukulaisuussuhteesta lahjanantajaan. Lähisukulaiset, kuten lapset, lapsenlapset ja puoliso, kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, jossa veroprosentti on alhaisempi. Muut henkilöt, kuten kaukaisemmat sukulaiset ja ystävät, kuuluvat toiseen veroluokkaan, jossa veroprosentti on korkeampi. Tärkeä saanto on, että saman lahjanantajan samalle lahjansaajalle kolmen vuoden aikana antamat lahjat lasketaan yhteen lahjaveroa määrättäessä. Tämä estää veron välttämisen pilkkomalla suuri lahja moneksi pieneksi. Tietyt lahjat ovat verovapaita laissa säädettyyn rajaan saakka, kuten tavanomainen koti-irtaimisto ja pienet lahjat. Lahjaveroa voidaan pienentää pidättämällä lahjanantajalle elinikäinen hallintaoikeus lahjoitettuun omaisuuteen, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta. Yritysomaisuuden ja maatilan lahjoituksessa voidaan tietyin edellytyksin soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta.

### Onko kiinteistön lahjalla erityisiä muotovaatimuksia?

Kyllä, kiinteistön lahjalla on tiukat muotovaatimukset maakaaren 2 luvun mukaisesti, toisin kuin irtaimen omaisuuden lahjalla. Kiinteistön lahjakirja on tehtävä kirjallisesti, sen on sisällettävä maakaaren edellyttämät tiedot, kuten luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö ja osapuolet, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus. Kaupanvahvistaja on Maanmittauslaitoksen määräämä henkilö, esimerkiksi julkinen notaari tai muu valtuutettu, joka on läsnä lahjakirjaa allekirjoitettaessa ja vahvistaa luovutuksen. Jos näitä muotovaatimuksia ei noudateta, kiinteistön lahja on pateman, eikä omistusoikeus siirry. Lahjakirjan allekirjoittamisen jälkeen lahjansaajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa. Lainhuuto on kiinteistön omistusoikeuden kirjaaminen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Lainhuudon yhteydessä lahjansaaja antaa myös lahjaveroilmoituksen Verohallinnolle. Irtaimen omaisuuden, kuten rahan, ajoneuvon tai osakkeiden, lahja sen sijaan on vapaamuotoinen ja tulee sitovaksi luovutuksella, vaikka kirjallinen lahjakirja on suositeltava todistelun ja ehtojen kirjaamisen vuoksi. Asunto-osakkeen lahjassa muotovaatimukset ovat kevyemmät kuin kiinteistössä, mutta lahjakirja yksilöi osakkeet osakenumeroin.

### Mitä tarkoittaa avio-oikeuden poissulkeminen lahjakirjassa?

Avio-oikeuden poissulkeminen lahjakirjassa tarkoittaa, että lahjanantaja määrää, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan eikä sen tuottoon avioliittolain (234/1929) 35 pykälän mukaisesti. Ilman tätä ehtoa lahja kuuluu lähtökohtaisesti lahjansaajan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, jolloin se otetaan huomioon osituksessa, jos lahjansaaja myöhemmin eroaa. Tämä voi johtaa siihen, että lahjansaajan puoliso saa osituksessa osan lahjan arvosta. Kun avio-oikeus suljetaan pois, lahja ja sen tuotto sekä sen sijaan tullut omaisuus jäävät osituksen ulkopuolelle ja säilyvät kokonaan lahjansaajalla eron sattuessa. Tämä ehto on erityisen tärkeä arvokkaissa lahjoissa, kuten kiinteistöissä, asunto-osakkeissa ja yritysosakkeissa, joissa lahjanantaja haluaa varmistaa, että omaisuus säilyy suvussa tai lahjansaajalla. Avio-oikeuden poissulkeva ehto kannattaa kirjata selkeästi lahjakirjaan, ja se voidaan ulottaa myös lahjan tuottoon ja sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Vastaavanlainen avio-oikeuden poissulkeva määräys voidaan tehdä myös testamentissa perinnön osalta. Avio-oikeuden poissulkeminen lahjakirjassa eroaa avioehtosopimuksesta, jonka puolisot tekevät keskenään; lahjakirjan ehto on lahjanantajan yksipuolinen määräys.

### Onko lahja ennakkoperintöä ja miten se vaikuttaa perinnönjakoon?

Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 pykälän mukaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, joka vähennetään hänen perintoosastaan perinnönjaossa, jollei muuta ole määrätty tai olosuhteista muuta johdu. Tämä tarkoittaa, että jos vanhempi lahjoittaa elinaikanaan omaisuutta yhdelle lapselle, lahjan arvo lisätään laskennallisesti jaettavaan perintöön, ja kyseinen lapsi saa perinnönjaossa vastaavasti vähemmän, jotta lapset tulevat kohdelluiksi tasapuolisesti. Lahjanantaja voi kuitenkin lahjakirjassa määrätä nimenomaisesti, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä, jolloin sitä ei vahenneta lahjansaajan perintöosasta ja lahjansaaja saa lahjan lisäksi täysimääräisen perintöosansa. Tämä määräys vaikuttaa olennaisesti perillisten väliseen tasapuolisuuteen, joten se on syytä harkita huolellisesti. Muille kuin rintaperillisille annettua lahjaa ei lähtökohtaisesti pideta ennakkoperintönä, ellei lahjanantaja niin määrää. Ennakkoperinnolla on merkitystä myös lakiosaa laskettaessa: ennakkoperintö lisätään jaettavaan omaisuuteen rintaperillisen lakiosaa määrättäessä perintökaaren 7 luvun 6 pykälän mukaisesti. Lahjakirjan selkeä määräys ennakkoperinnöstä estää riidat perinnönjaossa.

### Voiko lahjakirjaan liittää hallintaoikeuden pidättämisen?

Kyllä, lahjanantaja voi lahjakirjassa pidättää itselleen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että omistusoikeus siirtyy lahjansaajalle, mutta lahjanantaja säilyttää oikeuden hallita ja käyttää omaisuutta, esimerkiksi asua lahjoitetussa asunnossa tai saada kiinteistön vuokratuotto. Hallintaoikeuden pidättäminen on tavallinen järjestely asunnon ja kiinteistön lahjoissa, joissa vanhempi lahjoittaa omaisuuden lapselle mutta haluaa jatkaa sen käyttöä. Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää lahjaveroa, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan arvosta lahjaverotuksessa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon vahvistamien ika- ja tuottokertoimien mukaisesti: mitä nuorempi hallintaoikeuden haltija on, sitä suurempi hallintaoikeuden arvo on ja sitä enemmän lahjavero pienenee. Esimerkiksi asunnon lahjassa lapselle vanhempi voi pidättää elinikäisen asumisoikeuden, jolloin lapsi maksaa lahjaveroa vain asunnon arvosta vähennettynä hallintaoikeuden arvolla. Hallintaoikeus päättyy lahjanantajan kuollessa, jolloin lahjansaaja saa täyden hallintaoikeuden ilman lisäveroa. Hallintaoikeuden pidättäminen on syytä kirjata selkeästi lahjakirjaan, ja sen veroseuraamukset kannattaa selvittää etukäteen.

Täytettävä versio (PDF tai Word): [Lataa ilmainen malli](https://forms-legal.com/fi/suomi/personal/family/lahjakirja)

Yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa – katso [tarkkuus- ja toimitusperiaatteemme](https://forms-legal.com/accuracy-policy). Tarkista, että mainittu laki on yhä voimassa, ennen kuin luotat siihen.
