---
title: "Perinnönjakokirja Suomi"
url: "https://forms-legal.com/fi/suomi/estate-planning/inheritance/perinnonjakokirja"
description: "Perinnönjakokirja Suomessa on kuolinpesän osakkaiden välinen sopimus, jolla jaetaan vainajan jäämistö perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Perinnönjakokirja laaditaan perukirjan ja pesänselvityksen jälkeen, kun kaikki vainajan velat on maksettu ja pesä on valmis jaettavaksi."
language: "fi"
jurisdiction: "Suomi"
category: "Perintösuunnittelu / Perintö"
primaryStatute: "Perintökaari (40/1965) 23 luku perinnönjako; 23 luvun 1 pykälä jako-oikeus; 23 luvun 9 pykälä jakosopimus; maakaari (540/1995) 9 luku lainhuuto"
dateModified: "2026-11-01"
maintainer: "Vladislav Sergienko, founder (not a lawyer)"
---

# Perinnönjakokirja Suomi

- Suomi · Perintösuunnittelu / Perintö
- Oikeusperusta: Perintökaari (40/1965) 23 luku perinnönjako; 23 luvun 1 pykälä jako-oikeus; 23 luvun 9 pykälä jakosopimus; maakaari (540/1995) 9 luku lainhuuto

## Mikä on Perinnönjakokirja Suomi?

Perinnönjakokirja Suomessa on kuolinpesän osakkaiden välinen sopimus, jolla jaetaan vainajan jäämistö perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Perinnönjakokirja laaditaan perukirjan ja pesänselvityksen jälkeen, kun kaikki vainajan velat on maksettu ja pesä on valmis jaettavaksi. Perinnönjakokirja on sitova sopimus osakkaiden välillä ja se on tehtävä kirjallisesti.

Perinnonjaon oikeudellinen perusta on perintökaaren (40/1965) 23 luku. Kuolinpesän osakkaan jako-oikeudesta säädetään perintökaaren 23 luvun 1 pykälässä: jokainen osakas voi vaatia perinnönjakoa, kun pesänselvitys on toimitettu loppuun. Jakoon osallistuvat kaikki kuolinpesän osakkaat: lakimääräiset perilliset perintökaaren 2 ja 3 luvun mukaan sekä testamentinsaajat. Jos kuolinpesässä on alaikäinen osakas, edunvalvoja toimii hänen puolestaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) edunvalvontapäätöksellä.

Perinnönjako voidaan toimittaa kahdella tavalla: sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjako tarkoittaa, että kaikki osakkaat sopivat yhdessä jaosta kirjallisella sopimuksella eli perinnonjakokirjalla perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti. Toimitusjako puolestaan tarkoittaa, että käräjäoikeus määrää pesänjakajan suorittamaan jaon, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen. Sopimusjako on yleisempi, nopeampi ja edullisempi vaihtoehto.

Perinnonjakokirja on tärkeä asiakirja omistuksen siirtämisessä. Kiinteistön omistusoikeuden siirtäminen perilliselle tai testamentinsaajalle edellyttää lainhuutoa Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti, ja lainhuutoa haetaan perukirjan ja perinnonjakokirjan perusteella. Asunto-osakkeen omistuksen siirto osakasluetteloon edellyttää myös perinnonjakokirjan esittämistä asunto-osakeyhtiölle tai Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin.

Perinnonjakokirjassa otetaan huomioon testamentin mahdolliset määräykset perintökaaren (40/1965) 11 luvun mukaisesti. Testamentti voi muuttaa lakimääräistä perintöosuutta, mutta rintaperillisten lakiosaa perintökaaren 7 luvun 1 pykälän mukaisesti ei voida loukata. Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, rintaperillinen voi esittää lakiosailmoituksen kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Ennen perinnönjakoa on selvitettävä, onko vainaja antanut ennakkoperintöä perillisille elämänsä aikana perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti. Ennakkoperintö otetaan huomioon perintöosaa laskettaessa, ellei vainaja ole testamentissa tai muutoin ilmoittanut, ettei ennakkoperintöä oteta huomioon. Ennakkoperinnön huomioiminen varmistaa, että kaikki perilliset saavat lopulta yhtä suuren osuuden.

Perintöveron maksaminen on edellytyksenä omistuksen siirrolle. Maanmittauslaitos ei myönnä lainhuutoa ennen kuin perintöverotus on toimitettu tai vakuus on asetettu. Verohallinto laskee perintöveron perukirjan tietojen perusteella ja lähettää perintöverolipun. Perintövero on maksettava 10 kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perinnonjakokirja on juridisesti sitova asiakirja kaikkia sen allekirjoittaneita osakkaita kohtaan. Osakas ei voi myöhemmin vaatia jaon muuttamista ellei osoiteta, että sopimus on tehty lain vastaisesti kuten painostuksen tai erehdyksen alaisena varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) nojalla. Perinnönjakokirja on esitettävä Maanmittauslaitokselle kiinteistön lainhuudon hakemiseksi maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Perinnonjakokirjan merkitys kiinteistönomisteajalle on keskeinen. Maanmittauslaitos ei myönnä lainhuutoa ilman perukirjaa ja perinnonjakokirjaa maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti. Lainhuudon puuttuminen tarkoittaa, että kiinteistöä ei voida myydä, kiinnittää tai muuten tehokkaasti luovuttaa. Yhteisomistuksessa oleva kiinteistö voidaan jakaa halkomisella Maanmittauslaitoksen toimesta tai myymällä ja jakamalla myyntitulo. Perinnönjakokirja on myös tarpeen, kun asunto-osake siirretään uuden omistajan nimiin Maanmittauslaitoksen huoneistorekisterissä.

## Milloin tarvitset asiakirjan Perinnönjakokirja Suomi?

Perinnönjakokirja Suomessa tarvitaan aina, kun kuolinpesän omaisuus jaetaan osakkaiden kesken perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Omistuksen siirtyminen kiinteistöstä. Kun vainajalla on ollut kiinteistö tai tontti, perinnönjakokirja tarvitaan lainhuudon hakemiseksi Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) 9 luvun 1 pykälän mukaisesti. Lainhuuto rekisteröi uuden omistajan kiinteistörekisteriin. Ilman lainhuutoa kiinteistön uusi omistaja ei voi myydä, kiinnittää tai muutoin disponoida kiinteistöä.

Asunto-osakkeen siirtyminen. Vainajan asunto-osakkeen omistuksen siirto perintönä edellyttää perinnonjakokirjaa. Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteri (aiemmin asunto-osakerekisteri) päivitetään perukirjan ja perinnonjakokirjan perusteella. Siirto on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaosta veroneutraalin saannon varmistamiseksi.

Pankkitilin ja sijoitusten siirto. Pankit vaativat perinnonjakokirjan ennen kuin siirtävät vainajan pankkivaroja tai sijoituksia perillisten tileille. Pankit haluavat varmuuden siitä, että kaikki osakkaat ovat sopineet jaosta.

Suuri kuolinpesä useilla osakkailla. Kun kuolinpesässä on useita osakkaita, esimerkiksi useita lapsia tai lapsia ja leski, perinnönjakokirja on välttämätön selvyyden vuoksi. Ilman kirjallista sopimusta voi syntyä riitoja siitä, kuka sai mitä ja millä perusteella.

Testamentin täytäntöönpano. Jos vainajalla on testamentti, perinnönjakokirja toteuttaa testamentin määräykset konkreettisesti. Testamentinsaaja saa osuutensa tai tietyn omaisuuden kirjallisella sopimuksella, joka on sitova ja todistettavissa.

Sisarusten välinen kiinteistöomistus. Jos perukirjan perusteella kiinteistö kuuluu useammalle perilliselle yhteisomistuksessa, yhteisomistuksen jakaminen yksittäiselle perilliselle tai myyminen vaatii perinnonjakokirjan. Yhteisomistus voi olla hallinnollisesti ongelmallinen, joten jako on usein järkevää tehdä niin pian kuin mahdollista.

Perintosuunnittelun päätepiste. Perukirja on perinnön suunnittelun dokumentoinnin alkupiste ja perinnönjakokirja sen päätepiste. Yhdessä nämä asiakirjat dokumentoivat, mitä vainajalla oli ja miten se jaettiin, mikä on tärkeää myöhempiä riitoja ja verotustilanteita varten.

Testamentin täytäntöönpano vaatii perinnonjakokirjan. Jos vainajalla on testamentti, perinnönjakokirja toteuttaa testamentin määräykset konkreettisesti. Testamentinsaaja saa osuutensa tai tietyn omaisuuden kirjallisella sopimuksella. Rintaperillisten lakiosaa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti ei voida loukata jakosopimuksellakaan. Jakosopimuksen loukattua lakiosaa rintaperillinen voi vaatia korjausta.

Ulkomaiseen omaisuuteen liittyvä perinnönjako. Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla, sen jakaminen voi edellyttää paikallisen oikeuden mukaisia toimia. EU:n perimysasetus (650/2012) vaikuttaa siihen, minkä maan oikeus sääntelee perimystä kansainvälisissä tilanteissa. Ulkomailla sijaitsevan kiinteistön omistuksen siirto on hoidettava kohdemaan lainsäädännön mukaisesti. Perinnönjakokirja Suomessa ei automaattisesti siirrä ulkomaista omaisuutta, vaan ulkomaista menettelyä tarvitaan lisäksi.

## Mitä Perinnönjakokirja Suomi sisältää

Oikeellisessa perinnonjakokirjassa Suomessa on seuraavat osat, jotka varmistavat sen sitovuuden ja käytettävyyden viranomaisissa perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti.

Kuolinpesan ja vainajan yksilöinti. Vainajan koko nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivämäärä. Viittaus laadittuun perukirjaan: perukirjan laadintapäivä. Nämä tiedot yhdistävät perinnonjakokirjan oikeaan kuolinpesään.

Kuolinpesan osakkaat. Luettelo kaikista osakkaista, joiden koko nimi, henkilötunnus ja suhde vainajaan on ilmoitettu. Jokaisen osakkaan on allekirjoitettava perinnönjakokirja tai valtuuttamiensa asiamiehen on allekirjoitettava. Alaikäistä osakasta edustaa Digi- ja väestötietoviraston (DVV) nimeämä edunvalvoja. Osakasluettelon on vastattava perukirjassa mainittuja osakkaita.

Jaettava omaisuus arvoistaan. Selkeä luettelo jaettavasta omaisuudesta arvoineen: kiinteistöt kiinteistötunnuksineen Maanmittauslaitoksen rekisteristä, asunto-osakkeet yhtiön nimellä ja osakenumeroilla, pankkivarat IBAN-numeroineen ja saldoilla, arvopaperit osakemäärineen, ajoneuvo rekisteritunnuksella sekä muu merkittävä irtaimisto. Arvojen summa muodostaa jaettavan pesän nettovarallisuuden.

Jako osakkaiden kesken. Täsmällinen kuvaus siitä, mitä kukin osakas saa. Osuudet voidaan ilmaista prosenttiosuuksina, rahasummina tai konkreettisina esineinä. Esimerkiksi: osakas 1 saa kiinteistön 091-12-345-6 kokonaan, osakas 2 saa pankkivarat yhteensä 45 000 EUR ja ajoneuvon. Tasoitusmaksu eli korvaus arvo-eron tasaamiseksi sovitaan, jos jaon osuudet eivät mene tasan.

Tasoitusmaksu arvo-erojen tasaamiseksi. Jos jako ei onnistu tasan, osakkaat voivat sopia tasoitusmaksusta: se osakas, joka saa arvokkaampaa omaisuutta, maksaa toiselle korvausta tasauksen saavuttamiseksi. Tasoitusmaksun maksuaikataulu ja -tapa sovitaan kirjallisesti.

Testamentin huomioiminen. Jos vainajalla on testamentti, perinnonjakokirjassa viitataan siihen ja sen vaikutus osuuksiin kuvataan. Testamentinsaajan osuus merkitään erikseen, ja rintaperillisten lakiosuudet varmistetaan perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti.

Ennakkoperintö. Jos vainaja on antanut ennakkoperintöä perillisille elämänsä aikana, se otetaan huomioon jako-osuuden laskemisessa perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti, ellei toisin sovita tai ole sovittu.

Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset. Perinnönjakokirja on allekirjoitettava kaikkien osakkaiden toimesta tai heidän valtuuttamiensa asiamiesten toimesta. Ilman kaikkien osakkaiden suostumusta sopimusjako ei ole pätevä ja pesänjako on toimitettava pesänjakajan avulla käräjäoikeuden määräyksellä perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Pesanselvittajan rooli riitaisissa pesinssa. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen jaosta, käräjäoikeus voi määrätä pesänselvittäjän perintökaaren (40/1965) 19 luvun mukaisesti. Pesänselvittäjä on puolueeton asiantuntija, joka vastaa pesän selvityksestä ja voi määrätä jaon toimittamalla perinnön jaon kaikkia osakkaita sitovasti perintökaaren 23 luvun mukaisesti. Pesänselvittäjän palkkio on pessa varoista maksettava kulu, joten toimitusjako on kalliimpaa kuin sopimusjako.

Lesken asema perinnönjaossa. Eloonjääneen puolison oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a pykälän mukaisesti on otettava huomioon perinnönjaossa. Rintaperilliset eivät voi pakottaa leskestä luopumaan yhteisestä kodista, jos leskellä on hallintaoikeus. Lesken tasinkoprivilegisäännös avioliittolain (234/1929) 103 pykälän mukaan suojaa leskeä osituksessa. Perinnonjakokirjaan on merkittävä lesken oikeudet selkeästi riitojen välttämiseksi osakkkaiden välillä jälkikäteen. Pesänselvittäjän palkkio. Pesänselvittäjän palkkio ja kulut ovat pesän varoista suoritettavia kuluja, jotka vähennetään ennen jakoa. Palkkio sovitaan pesänselvittäjän ja osakkaiden välillä tai käräjäoikeus vahvistaa sen riitatilanteessa. Kaikkien osakkaiden allekirjoitus ehdoton. Sopimusjako edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitusta. Ilman kaikkien allekirjoituksia sopimusjako ei ole pätevä. Jos osakas kieltäytyy, pesänjako toimitetaan käräjäoikeuden määräämällä pesänjakajalla perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Jaon oikeudellinen sitovuus. Sopimusjako sitoo kaikkia osakkaita, jotka ovat allekirjoittaneet perinnonjakokirjan. Osakas ei voi myöhemmin vaatia jaon muuttamista ilman erityisiä perusteita kuten painostusta tai erehdystä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) sovittelusaannoksia soveltaen.

## Näin täytät asiakirjan Perinnönjakokirja Suomi

Perinnonjakokirjan tekeminen Suomessa oikein edellyttää seuraavia vaiheita, jotka varmistavat jaon pätevyyden perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Vaihe 1 — Odota pesänselvityksen valmistumista. Perinnönjako voidaan toimittaa vasta kun pesänselvitys on valmis: kaikki vainajan velat on maksettu ja perintövero on maksettu tai vakuus asetettu. Pesänselvitystä voi johtaa kuolinpesän osakkaat yhdessä tai pesänhoitaja.

Vaihe 2 — Kokoa jaettava omaisuus. Laadi perukirjan pohjalta luettelo kaikesta jaettavasta omaisuudesta arvoineen: kiinteistöt, asunto-osakkeet, pankkivarat, sijoitukset, ajoneuvo ja irtaimisto. Päivitä arviot tarvittaessa, sillä perukirjan arvioinneista on voinut kulua aikaa.

Vaihe 3 — Sovita osakkaiden kanssa jakoehdoista. Kaikkien osakkaiden on päästävä yhteisymmärrykseen jaosta. Usein yksi osakas haluaa asunnon, toinen pankkivarat ja kolmas ajoneuvon. Tasoitusmaksu tasaa arvo-erot osakkaiden välillä.

Vaihe 4 — Laadi perinnönjakokirja. Kirjaa kaikki tiedot täsmällisesti: vainaja, perukirja, osakkaat, jaettava omaisuus ja jako. Kiinteistöt on yksilöitävä kiinteistötunnuksella, asunto-osakkeet yhtiön nimellä ja osakenumeroilla, pankkivarat IBAN-numerolla.

Vaihe 5 — Allirjoituttakaa kaikki osakkaat. Kaikki osakkaat allekirjoittavat perinnonjakokirjan. Allekirjoitukset on tehtävä henkilökohtaisesti tai asiamiehen kautta valtakirjalla. Alaikäisen puolesta allekirjoittaa edunvalvoja.

Vaihe 6 — Toimita asiakirja viranomaisille. Kiinteistön lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) mukaisesti liittämällä perukirja ja perinnönjakokirja hakemukseen. Asunto-osakkeen siirto ilmoitetaan Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin.

Vaihe 7 — Päivitä pankkitilit ja rekisterit. Toimita perinnönjakokirja pankeille, vakuutusyhtiöille ja muille tahoille, joiden rekistereissä omistajaa on päivitettävä.

Sukupolvenvaihdoksen erityiskysymyksiä perinnönjaossa. Jos kuolinpesässä on perheyritys tai maatila, perinnön jako voi liittyä sukupolvenvaihdokseen. Sukupolvenvaihdoksen verotuksellinen suunnittelu on syytä tehdaa asiantuntijan kanssa, koska erityissäännökset voivat alentaa perintöveroa tai antaa maksuaikaa. Maatilan sukupolvenvaihdoksessa perintöverolaki tarjoaa erityisiä helpotuksia perintökaaren (40/1965) täydentämänä.

Vaihe 8 — Rekisteröi muutokset asianomaisiin rekistereihin. Kiinteistön lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta liittämällä perukirja ja perinnönjakokirja hakemukseen. Asunto-osakkeen siirto ilmoitetaan Maanmittauslaitoksen huoneistorekisteriin. Pankeille ja vakuutusyhtiöille toimitetaan perinnonjakokirjan jäljennös omistuksen päivittämiseksi. Ajoneuvon omistajan vaihto ilmoitetaan Traficomin ajoneuvoliikennerekisteriin uuden omistajan nimissä. Kaupparekisteriin ilmoitetaan muutokset, jos vainajalla oli omistus yrityksissä. Perinnönjaon verovaikutukset. Perinnönjaossa omaisuuden siirtyminen ei yleensä aiheuta lisää veroseuraamuksia. Jos tasausmaksut ylittävät osakkaan perintöosuuden arvon, ylittävä osa voi olla lahjaa perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Vaihe 9 - Kopio kaikille osakkaille. Jokaisen osakkaan on saatava kopio allekirjoitetusta perinnonjakokirjasta myöhempää käyttöä varten. Alkuperäinen säilytetään turvatusti. Kopiot tarvitaan Maanmittauslaitoksessa, pankeissa ja muissa viranomaisissa omistuksenmuutoksia toteuttaessa. Asiakirjojen arkistointi. Jokainen osakas säilyttää oman kappaleensa perinnonjakokirjasta. Alkuperäinen asiakirja säilytetään turvatussa paikassa. Kopiot tarvitaan Maanmittauslaitoksella, pankeissa ja muissa rekistereissä omistuksenmuutosten toteuttamiseksi. Säilytä myös kaikki liiteasiakirjat.

## Perinnönjakokirja Suomi – lakisääteiset vaatimukset

Perinnönjakokirja Suomessa perustuu perintökaaren ja kiinteistölainsäädäntöön, joiden vaatimukset on täytettävä asiakirjan pätevyyden varmistamiseksi.

Kirjallisuusvaatimus. Perinnönjakokirja on tehtävä kirjallisesti perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 pykälän mukaisesti. Suullinen sopimus ei riitä. Kirjallinen sopimus on tarpeen erityisesti kiinteistöjen omistuksen siirtoon, koska Maanmittauslaitos edellyttää kirjallista perinnonjakokirjaa lainhuudon hakemiseksi maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti.

Kaikkien osakkaiden suostumus. Sopimusjako edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta ja allekirjoitusta. Jos yksikin osakas kieltäytyy allekirjoittamasta, sopimusjako ei ole mahdollinen, ja pesänjako on toimitettava käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti.

Lakiosasuoja. Rintaperillisten lakiosa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Perinnonjakokirjassa ei voida sivuuttaa lakiosaa. Jos jako loukkaa lakiosaa, rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa lakiosailmoituksella perintökaaren 7 luvun 5 pykälän mukaisesti.

Ennakkoperintö. Perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaan ennakkoperintö otetaan huomioon perintöosaa laskettaessa, ellei vainaja ole toisin määrännyt. Ennakkoperintö tasaa eri aikaan annettuja lahjoja perillisten välillä.

Kiinteistön siirron erityisvaatimukset. Kiinteistön siirtoon perinnonjakosopimuksella sovelletaan maakaaren (540/1995) kiinteistönluovutussäännöksiä soveltaen. Lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa jaosta. Kiinteistön kauppakirjamuotoa ei kuitenkaan vaadita perintönä siirtymisessä.

Alaikaisyysvahennys perintöverossa. Perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaan alaikäiselle lapselle tulevan perinnön veroa vahennetan alaikäisyysvähennyksellä (60 000 euroa). Vähennys tehdän perintöosasta ennen veron laskemista. Edunvalvonnan alaiset perilliset tarvitsevat Digi- ja väestötietoviraston (DVV) luvan merkittäviin oikeustoimiin holhoustoimilain (442/1999) 34 pykälän mukaisesti.

Perintövero ennen kiinteistön lainhuutoa. Maanmittauslaitos edellyttää, että perintövero on maksettu tai vakuus on asetettu ennen lainhuudon myöntämistä. Perintöverolipun saaminen Verohallinnolta voi kestää 1–2 kuukautta perukirjan toimittamisen jälkeen. Perintövero on maksettava viimeistään 10 kuukauden kuluessa kuolemasta perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti. Myöhästymisestä aiheutuu viivästyskorkoa. Maksua voidaan hakea lykkäystä perustellusta syystä Verohallinnolta. Kiinteistön omistuksenmuutos maakaaren mukaan. Maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaan uuden omistajan on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa säännöstä. Lainhuuto rekisteröi omistuksenmuutoksen kiinteistörekisteriin, mikä suojaa uutta omistajaa. Lainhuudon hakeminen. Kiinteistön uuden omistajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa säännöstä maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti. Lainhuudotta kiinteistön kauppa on vaikeaa.

## Yleisimmät virheet: Perinnönjakokirja Suomi

Perinnonjakokirjassa Suomessa tehdään usein seuraavia virheitä, jotka voivat johtaa asiakirjan pätemättömyyteen tai riitaan osakkaiden välillä.

Virhe 1 — Jako ennen pesänselvitystä. Omaisuus jaetaan ennen kuin kaikki vainajan velat on maksettu. Tällöin velkojat voivat vaatia korvausta osakkaiden henkilökohtaisesta omaisuudesta. Pesänselvitys on tehtävä ennen perinnönjakoa.

Virhe 2 — Kaikkien osakkaiden allekirjoitusten puuttuminen. Yksikin puuttuva allekirjoitus tekee sopimuksesta pätemättömän. Alaikäistä edustaa edunvalvoja, ja edunvalvojan on hankittava Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupa merkittävissä toimissa.

Virhe 3 — Kiinteistön epätäsmällinen yksilöinti. Kiinteistö kuvataan vain osoitteella eikä kiinteistötunnuksella. Maanmittauslaitoksen lainhuutohakemus edellyttää kiinteistötunnusta maakaaren (540/1995) mukaisesti. Tarkista tunnus kiinteistörekisteristä.

Virhe 4 — Lakiosan loukkaaminen. Jako tehdään tavalla, joka loukkaa rintaperillisen lakiosaa perintökaaren (40/1965) 7 luvun 1 pykälän mukaisesti. Tämä voi johtaa lakiosailmoitukseen ja jaon osittaiseen mitätöintiin.

Virhe 5 — Ennakkoperinnön huomioimatta jättäminen. Jos vainaja on antanut ennakkoperintöjä, mutta niitä ei oteta huomioon perinnönjaossa, jotkut perilliset voivat saada enemmän kuin heille kuuluisi perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti.

Virhe 6 - Kiinteistön arvostaminen alhaisen arvon mukaan. Perinnonjakokirjaan merkitään kiinteistön arvo liian alhaiseksi perintöveron pienentämiseksi. Verohallinto voi kyseenalaistaa matalat arvostukset ja toimittaa verotuksen käypään arvoon perustuen, mikä johtaa korotettuun veroon ja veronkorotukseen perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 33 pykälän mukaisesti.

Virhe 7 — Yhteisomistuksen jättäminen selvittämättä. Perinnonjakokirjassa jätetään kiinteistö yhteisomistukseen ilman selkeitä sääntöjä yhteisomistuksen hallinnosta. Yhteisomistus voi aiheuttaa myöhemmin riitoja, kun omistajat haluavat myydä tai käyttää kiinteistöä eri tavoin. Yhteisomistussopimuksen tekeminen tai kiinteistön jakaminen perinnönjaon yhteydessä estää myöhemmät riidat ja kalliit pesänjakajamenettelyt. Virhe 8 - Pesän velkojen maksamatta jättäminen ennen jakoa. Jaetaan omaisuutta ennen kaikkien velkojen maksamista. Velkojat voivat vaatia korvausta osakkailta henkilökohtaisesti ylivelkaisessa tilanteessa. Kaikki velat on maksettava ennen jakoa tai varattava riittävästi varoja.

## Usein kysytyt kysymykset

### Mitä on perinnönjako ja milloin se voidaan toimittaa Suomessa?

Perinnönjako on kuolinpesän omaisuuden jakaminen osakkaiden kesken perintökaaren (40/1965) 23 luvun mukaisesti. Perinnönjako voidaan toimittaa vasta, kun pesänselvitys on valmis eli kaikki vainajan velat on maksettu ja pesä on valmis jaettavaksi. Pesänselvitys tarkoittaa, että perukirja on laadittu, velat on maksettu ja tarvittavat myynti- tai muut toimet on tehty. Perintöveron on oltava maksettu tai vakuus asetettu ennen kiinteistön lainhuudon myöntämistä. Sopimusjako tarkoittaa, että kaikki osakkaat sopivat jaosta kirjallisella perinnonjakokirjalla. Toimitusjako tarkoittaa käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen. Sopimusjako on nopeampaa, edullisempaa ja joustavampaa kuin toimitusjako, joten se on suositeltavampi vaihtoehto silloin, kun osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen.

### Onko perinnönjakokirja pakollinen, vai voiko omaisuuden jakaa ilman sitä?

Perinnönjakokirja ei ole aina pakollinen, mutta se on käytännössä välttämätön useimmissa tapauksissa. Kiinteistön omistuksen siirtymiseen lainhuudon kautta Maanmittauslaitokselta tarvitaan perukirja ja perinnönjakokirja maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti. Ilman perinnonjakokirjaa kiinteistön uusi omistaja ei voi saada lainhuutoa eikä myydä tai kiinnittää kiinteistöä. Asunto-osakkeen rekisteröiminen uudelle omistajalle Maanmittauslaitoksen huoneistorekisterissä edellyttää myös jakoa. Pankkivarojen siirtämisessä pankit yleensä vaativat kirjallisen selvityksen jaosta. Jos pesässä on vain käteistä tai helposti jaettavaa irtainta omaisuutta, jako voidaan tehdä ilman kirjallista asiakirjaa, mutta tämä on epäsuositeltavaa riitojen välttämiseksi.

### Mitä tapahtuu, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen jaosta?

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, kenellä tahansa osakkaalla on oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä perintökaaren (40/1965) 23 luvun 3 pykälän mukaisesti. Pesänjakaja on puolueeton asiantuntija, usein asianajaja, jonka käräjäoikeus määrää. Pesänjakaja arvioi omaisuuden arvot, sovittelee osakkaiden välisiä riitoja ja lopulta tekee jaon toimittamalla perinnönjaon kaikkia osakkaita sitovasti. Pesänjakajan palkkio on pesän varoista maksettava kulu, joten toimitusjako on kalliimpaa kuin sopimusjako. Pesänjakajan tekemästä jakopäätöksestä voidaan valittaa käräjäoikeuteen oikeudenkäymiskaaren (4/1734) mukaisesti. Riidat perinnönjaosta voivat kestää useita vuosia.

### Miten ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon Suomessa?

Ennakkoperintö on vainajan eläessään perilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perintöosaa laskettaessa perintökaaren (40/1965) 6 luvun mukaisesti. Ennakkoperintö lisätään jaettavaan omaisuuteen laskennallisesti, jolloin saadaan niin sanottu laskennallinen pesäarvo. Ennakkoperinnön saaneen perillisen osuus vähenee vastaavasti, koska hän on jo saanut osan perinnöstään. Ennakkoperintöolettamuksen mukaan vanhemmilta lapselle annettu merkittävä lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole sovittu. Ennakkoperintö ei koske muille kuin rintaperillisille annettuja lahjoja. Testamentilla tai lahjakirjassa voidaan määrätä, että lahja ei ole ennakkoperintöä. Ennakkoperintöihin liittyvät epäselvyydet ovat yksi yleisimmistä riidan aiheista perinnönjaossa.

### Miten alaikäisen osakkaan perintö hoidetaan Suomessa?

Alaikäinen perillinen on kuolinpesän osakas siinä missä täysi-ikäinenkin, mutta häntä edustaa edunvalvoja, yleensä vanhempi tai Digi- ja väestötietoviraston (DVV) nimeämä edunvalvoja. Edunvalvojan on valvottava alaikäisen etua pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Jos edunvalvojan ja alaikäisen välillä on eturistiriita, DVV nimeää erillisen edunvalvojan jakoasiaa varten holhoustoimilain (442/1999) mukaisesti. Alaikäisen perintövaroja hallinnoi edunvalvoja sen jälkeen, kun jako on toimitettu. Merkittäviin toimiin kuten kiinteistön myyntiin tai sijoittamiseen tarvitaan DVV:n lupa holhoustoimilain (442/1999) 34 pykälän mukaisesti. Alaikäisyysvähennys perintö- ja lahjaverolain mukaisesti pienentää alaikäiselle tulevan perinnön perintöveroa.

### Miten lainhuuto haetaan perinnönjaon jälkeen Suomessa?

Lainhuuto eli kiinteistön uuden omistajan merkitseminen kiinteistörekisteriin haetaan Maanmittauslaitokselta maakaaren (540/1995) 9 luvun mukaisesti. Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa saannon syntymisestä eli perinnonjakokirjan allekirjoittamisesta. Lainhuutohakemukseen liitetään perukirja, perinnönjakokirja, sukuselvitys ja mahdollinen testamentti. Lainhuutovero on maksettava, mutta perintönä siirtyvistä kiinteistöistä se on alennettu. Maanmittauslaitos edellyttää, että perintövero on maksettu tai vakuus on asetettu ennen lainhuudon myöntämistä. Lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa kiintti.fi tai toimistolla henkilökohtaisesti. Lainhuudon jälkeen kiinteistö on rekisteröity uudelle omistajalle ja hän voi myydä, kiinnittää tai muutoin disponoida kiinteistöä.

### Voiko perinnönjakokirja olla epäedullinen yhdelle osakkaalle?

Perinnönjakokirja on sitova sopimus, jonka kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet vapaaehtoisesti. Sopimuksen on oltava kaikkien osakkaiden hyväksymä, joten pakkojakoa ei tehdä sopimusjaoissa. Kuitenkin on mahdollista, että sopimuksen allekirjoittaminen on tapahtunut painostuksen, erehdyksen tai oikeudellisen neuvonnan puuttumisen vuoksi. Siinä tapauksessa sopimusta voidaan vaatia purettavaksi tai muuttavaksi oikeudenkäymiskaaren (4/1734) tai varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) sovittelusäännösten nojalla. Testamentin loukattua rintaperillisten lakiosaa, osakkaat voivat ryhtyä toimiin lakiosaloukkauksen korjaamiseksi perintökaaren (40/1965) 7 luvun mukaisesti. Suosittelemme, että kaikki osakkaat saavat tarvittaessa oikeudellisen neuvonnan ennen perinnonjakokirjan allekirjoittamista.

### Milloin kiinteistö jää yhteisomistukseen perinnönjaon sijaan?

Kiinteistö voi jäädä yhteisomistukseen, jos osakkaat sopivat niin perinnonjakokirjassa tai jos pesänjakaja määrää niin. Yhteisomistus on yleistä esimerkiksi kesämökkien kohdalla, jos useampi osakas haluaa säilyttää käyttöoikeuden. Yhteisomistus kirjataan kiinteistörekisteriin suhteellisina osuuksina. Yhteisomistuksessa oleva kiinteistö vaatii kaikkien omistajien suostumuksen merkittäviin toimiin kuten myyntiin, joten se voi olla hallinnollisesti hankalaa. Yhteisomistuksessa oleva kiinteistö voidaan jakaa myöhemmin halkomisella Maanmittauslaitoksen toimesta tai myymällä kiinteistö ja jakamalla myyntitulo osakkaiden kesken. Yhteisomistuksen purkaminen voidaan hakea tuomioistuimelta, jos omistajat eivät pääse sopimukseen.

Täytettävä versio (PDF tai Word): [Lataa ilmainen malli](https://forms-legal.com/fi/suomi/estate-planning/inheritance/perinnonjakokirja)

Yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa – katso [tarkkuus- ja toimitusperiaatteemme](https://forms-legal.com/accuracy-policy). Tarkista, että mainittu laki on yhä voimassa, ennen kuin luotat siihen.
